Takaisin

Huumeriippuvuuden hoito vankiloissa

Näytönastekatsaukset
Hannu Alho
12.4.2018

Näytön aste: C

Vapaaehtoisen huumeongelman hoidon tarjoaminen vangeille saattaa vähentää huumeiden käyttöä vankilassa.

Vangeille tulisi tarjota vapaaehtoista huumehoitoa. Erilaiset yhteisö- ja terapiahoidot saattavat vähentää itseraportoitua huumeiden käyttöä, mutta eivät ilmeisesti vaikuta uudelleenpidätyksen todennäköisyyteen. Farmakologiset interventiot (naltreksoni, metadoni, buprenorfiini) eivät ilmeisesti vähennä vankien huumeiden käyttöä tai kriminaalista käyttäytymistä eivätkä vaikuta uudelleenpidätyksen todennäköisyyteen. Eri farmakologisten interventioiden välillä ei todettu eroja.

Huumeriippuvuuden hoidoista vankilaolosuhteissa on tehty runsaasti tutkimusta, mutta suurin osa tutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa, joissa vankienhoitosysteemi on varsin erilainen suomalaiseen verrattuna. Aiheesta on useita erilaisia katsauksia useissa erilaisissa asetelmissa.

Vuonna 2016 ilmestyneessä systemaattisessa katsauksessa «Werb D, Kamarulzaman A, Meacham MC ym. The effecti...»1 oli selitetty vankien huumeriippuvuuden pakollista hoitoa. Katsauksessa oli mukana 9 tutkimusta, joissa hoidon pituus vaihteli 21 päivästä 6 kuukauteen. Hoitomuodot olivat hyvin vaihtelevia tai heikkolaatuisia.

Yhteenvedossa todetaan, että todennäköisesti pakollinen hoito ei vähennä huumeiden käyttöä tai siihen liittyvää rikollisuutta, ja tekijät katsovatkin, että vangeille tulisi tarjota vapaaehtoisia hoitoja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsaus «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interve...»2 selvitti naisvangeilla tehdyn terapeuttisen yhteisöhoidon, palkitsemishoidon, buprenorfiinikorvaushoidon ja kognitiivisen terapian vaikutusta vankien huumekäyttöön ja uudelleenpidätykseen. Katsauksessa arvioitiin 7 eri tutkimusta ja todettiin, että kokonaisvaikutuksena itse raportoidussa huumeiden käytössä oli merkittävää vähenemistä (n = 734, RR 0,687; 95 % luottamusväli 0,58–0,80), mutta ei merkittävää eroa uudelleenpidätyksen suhteen. Terapeuttisella yhteisöhoidoilla näytti olevan suurin vaikutus vankilaan udelleenjoutumisen todennäköisyyteen (n = 509, RR 0,42; 95 % luottamusväli 0,29–0,60) «Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharm...»3.

Tutkimusten laatua ja raportointia pidettiin huonona, joten selvien johtopäätösten tekoa ei siksi voitu tehdä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Toisessa Cochrane-katsauksessa «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmac...»4 selvitettiin farmakologisten interventioiden vaikutusta vankien huumekäyttöön. Selvitykseen oli otettu mukaan tutkimukset naltreksoni-, buprenorfiini- ja metadonihoidoista, joissa vertailu oli tehty terapiaan tai hoidotta jättämiseen. Kaikkiaan 76 tutkimusta löydettiin, mutta niistä voitiin ottaa analyysiin vain 14, joista 9 tutkimuksessa oli vain miehiä. Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten laatu oli vaihteleva ja useisiin sisältyi merkittävä harhan riski.

Päätulokset olivat seuraavat:

  • Hius- tai virtsamäärityksen perusteella todettu huumeiden käyttö (kyllä tai ei): N = 237; RR 0,72; 95 % luottamusväli 0,51–1,0
  • Itse raportoitu huumeiden käyttö (kyllä tai ei): N = 317; RR 0,61; 95 % luottamusväli 0,31–1,18
  • Itse raportoitu huumeiden käyttö (määrä): N = 510; SMD -0,62; 95 % luottamusväli 0,85 – -0,39
  • Eri farmakologisten interventioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa.
  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kirjallisuutta

  1. Werb D, Kamarulzaman A, Meacham MC ym. The effectiveness of compulsory drug treatment: A systematic review. Int J Drug Policy 2016;28:1-9 «PMID: 26790691»PubMed
  2. Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interventions for female drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010910 «PMID: 26035085»PubMed
  3. Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharmacological Interventions Effective in Reducing Drug Use and Criminality? A Systematic and Meta-Analytical Review with an Economic Appraisal of These Interventions. Int J Environ Res Public Health 2016;13: «PMID: 27690077»PubMed
  4. Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmacological interventions for drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010862 «PMID: 26035084»PubMed