Takaisin

Rutiinimainen profylaktinen mikrobilääkehoitohoito ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Samuli Rautava
17.5.2018

Näytön aste: B

Rutiinimainen profylaktinen antibioottihoito ei näytä estävän ennenaikaista synnytystä eikä vaikuta suotuisasti lapsen terveyteen.

Systemaattisessa katsauksessa «Thinkhamrop J, Hofmeyr GJ, Adetoro O ym. Antibioti...»1 selvitettiin 2. tai 3. raskauskolmanneksella äidille annostellun rutiinimaisen profylaktisen mikrobilääkehoidon vaikutuksia raskauden, äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen. Katsaukseen otettiin mukaan kaikki Cochrane Pregnancy and Childbirth Group´s ja Cochranen Controlled Trials -rekistereissä ennen heinäkuuta 2014 julkaistut kontrolloidut tutkimukset, joissa ennen synnytystä annettua antibioottihoitoa verrattiin lumelääkkeseen tai siihen, että antibioottihoitoa ei annettu. Mukaan ei otettu tutkimuksia, joissa potilailla oli todettu lapsivedenmeno tai infektio ennen intervention aloittamista.

Tutkimukseen otettiin mukaan noin 2100 äitiä 7 kliinisestä tutkimuksesta. 3 tutkimuksessa (n = 1 019) mukaan otettiin ainoastaan raskauksia, joissa ennenaikaisen synnytyksen riski arvioitiin suureksi aiemman ennenaikaisen synnytyksen tai pienipainoisen vastasyntyneen, äidin pienen painon tai tutkimuksen aloittamisen jälkeen todetun bakteerivaginoosin vuoksi. Käytetyt mikrobilääkkeet ja niiden annostelutavat vaihtelivat. 6 tutkimuksessa käytettiin joko erytromysiiniä tai kefalosporiiniryhmän lääkettä yksin tai metronidatsolin kanssa suun kautta annosteltuna. 1 tutkimuksessa käytettiin keftriaksonia lihaksensisäisinä injektioina ja 1:ssä klindamysiiniä paikallishoitona emättimeen. Hoito aloitettiin tutkimuksissa raskausviikkojen 14 ja 34 välillä.

Meta-analyysin perusteella rutiinimainen profylaktinen mikrobilääkehoito ei vähentänyt ennenaikaisen lapsivedenmenon, ennenaikaisen synnytyksen tai vastasyntyneen pienipainoisuuden riskiä. Alaryhmäanalyysissä todettiin kuitenkin mikrobilääkehoidon vähentävän ennenaikaisen synnytyksen riskiä äideillä, jotka olivat aiemmin synnyttäneet ennenaikaisen lapsen ja joilla todettiin bakteerivaginoosi (RR 0,64; 95 % luottamusväli 0,47–0,88). Profylaktinen mikrobilääkehoito vähensi synnytyksenjälkeisen kohtutulehduksen riskiä (RR 0,53; 95 % luottamusväli 0,35–0,82) mutta ei vähentänyt vastasyntyneiden kuolleisuutta tai bakteeri-infektioita.

Näin ollen systemaattisen katsauksen perusteella rutiinimainen profylaktinen mikrobilääkehoito ei estä ennenaikaista synnytystä tai vähennä vastasyntyneen sairastavuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Rutiinimainen mikrobilääkehoito ei estä ennenaikaista synnytystä tai vähennä vastasyntyneen sairastavuutta, mikäli äidillä ei ole infektiota tai bakteerivaginoosia, mutta syntymänjälkeiset infektiot ovat harvinaisempia antibioottihoitoa saavilla äideillä. Tutkimuksissa oli paljon vaihtelua käytettyjen antibioottien, hoidon aloitusajankohdan ja hoidon keston suhteen. Antibioottihoito saattaa olla hyödyllistä tapauksissa, joissa synnytyskanavassa on hiljainen, äidille vielä oireeton infektio. Rutiinimaista antibioottihoidon antamista ei suositella silloin, kun sikiökalvot ovat ehyet eikä infektion merkkejä ole havaittavissa, vaikka ennenaikaisen synnytyksen riski arvioitaisiin suureksi obstetrisen anamneesin perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Thinkhamrop J, Hofmeyr GJ, Adetoro O ym. Antibiotic prophylaxis during the second and third trimester to reduce adverse pregnancy outcomes and morbidity. Cochrane Database Syst Rev 2015;1:CD002250 «PMID: 25621770»PubMed