Takaisin

Masennuslääkkeet (fluoksetiini) yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
7.1.2019

Näytön aste: B

Masennuslääkkeistä fluoksetiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa Baldwin ja työtoverit «Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug ...»1 selvittivät 9 eri lääkkeen (duloksetiini, essitalopraami, fluoksetiini, loratsepaami, paroksetiini, pregabaliini, sertraliini, tiagabiini ja venlafaksiini) tehoa yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Katsaus perustuu tietohakuun, joka kattoi ajanjakson tammikuusta 1980 helmikuuhun 2009. Katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tai niihin perustuvia systemoituja katsauksia ja meta-analyyseja. Tutkimuksiin osallistuneet potilaat olivat iältään 18-vuotiaita tai sitä vanhempia. Tutkijat löysivät 46 kriteerit täyttävää tutkimusta, joista 27 sisälsi riittävästi tietoja, jotta ne voitiin ottaa mukaan tähän katsaukseen. Tutkittavana lääkeinterventiona oli 8 tutkimuksessa venlafaksiini, 5:ssä essitalopraami, 5:ssä pregabaliini, 5:ssä paroksetiini, 5:ssä duloksetiini, 3:ssa sertraliini, 2:ssa loratsepaami, 2:ssa tiagabiini ja 1:ssä fluoksetiini. Tutkimuksista 26 oli julkaistu vuonna 2001 ja yksi vuonna 1999. Suurin osa tutkimuksista oli tehty EU:ssa tai Yhdysvalloissa. Begg'in testissä ei todettu julkaisuharhaa.

Tutkimuksen muuttujina olivat yli 50 % oirelievittymän Hamiltonin ahdistuneisuusasteikolla (HAM-A) saaneiden osuus, remission saavuttaneiden osuus (HAM-A 7 pistettä tai vähemmän) ja haittaoireiden vuoksi keskeyttäneiden osuus.

Aktiivilääkehoidon ja lumeen välinen tehoero vasteessa (= 50 %:n vähenemä HAM-A-pisteissä) edellä mainituilla lääkkeillä oli lumetta tehokkaampi lukuun ottamatta essitalopraamia ja tiagabiinia. OR duloksetiinille oli 0,45 (95 % luottamusväli 0,38–0,54), essitalopraamille 0,67 (95 % luottamusväli 0,39–1,14), fluoksetiinille 0,27 (95 % luottamusväli 0,09–0,81), loratsepaamille 0,40 (95 % luottamusväli 0,24–0,66), paroksetiinille 0,48 (95 % luottamusväli 0,30–0,77), pregabaliinille 0,52 (95 % luottamusväli 0,39–0,68), sertraliinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,33–0,62), tiagabiinille 0,81 (95 % luottamusväli 0,64–1,08) ja venlafaksiinille 0,53 (95 % luottamusväli 0,45–0,61).

Remission saavuttamisen suhteen kaikki edellä mainitut lääkkeet tiagabiinia lukuun ottamatta olivat lumetta tehokkaampia. OR duloksetiinille oli 0,53 (95 % luottamusväli 0,47–0,65), essitalopraamille 0,34 (95 % luottamusväli 0,20–0,57), fluoksetiinille 0,24 (0,06–0,97), paroksetiinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,33–0,63), sertraliinille 0,78 (95 % luottamusväli 0,29–0,78), tiagabiinille 0,76 (95 % luottamusväli 0,57–1,01) ja venlafaksiinille 0,45 (95 % luottamusväli 0,37–0,55).

Haittaoireiden vuoksi keskeyttäneiden määrä oli merkittävästi lumetta suurempi kaikilla muilla edellä mainituilla lääkkeillä paitsi fluoksetiinilla ja sertraliinilla. Lääke-lume-eron OR oli duloksetiinille 3,57 (95 % luottamusväli 2,50–5,26), essitalopraamille 2,86 (95 % luottamusväli 1,64–4,76), fluoksetiinille 1,54 (95 % luottamusväli 0,13–16,67), loratsepaamille 2,26 (95 % luottamusväli 2,5–11,11), paroksetiinille 5,26 (95 % luottamusväli 2,50–11,11), pregabaliinille 1,79 (95 % luottamusväli 1,15–2,78), sertraliinille 1,12 (95 % luottamusväli 0,61–2,04), tiagabiinille 2,56 (95 % luottamusväli 1,64–4,0) ja venlafaksiinille 2,70 (95 % luottamusväli 1,79–4,0).

Katsaukseen sisältyneistä lääkkeistä hoitovasteen ja remission pääsemisen todennäköisyys oli suurin fluoksetiinilla. Haittaoireiden vuoksi keskeyttämisen todennäköisyys oli pienin sertraliinilla.

Tutkijoiden mukaan SSRI:t ovat tehokkain yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun 1 RCT:n lisäksi fluoksetiinista yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on julkaistu myös 15 avoimeen tutkimukseen perustuva katsaus kiinalaisista hoitotutkimuksista «Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy a...»2. Näissä fluoksetiini osoittautui teholtaan samantasoiseksi muiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoitojen kanssa, mutta oli paremmin siedetty kuin diatsepaami ja amitriptyliini, heikommin siedetty kuin essitalopraami ja yhtä hyvin siedetty kuin alpratsolaami. Tutkijoiden mukaan tutkimusten rajoitteena olivat avoimen tutkimusasetelman lisäksi lumeryhmän puute, tutkimuspotilaiden pieni määrä ja tutkimusten lyhyt kesto osassa tutkimuksia.

Edellä mainittujen rajoitteiden vuoksi tutkijat eivät suosittele fluoksetiinia ensilinjan lääkehoitona kiinalaisille yleistyneestä ahdistuneisuudesta kärsiville potilaille.

  • Tutkimuksen laatu: hyvä
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kirjallisuutta

  1. Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug treatments for generalised anxiety disorder: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d1199 «PMID: 21398351»PubMed
  2. Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy and safety of fluoxetine in generalized anxiety disorder in Chinese patients. Neuropsychiatr Dis Treat 2013;9:1661-70 «PMID: 24204151»PubMed