Ebrahiminejad ym. «Ebrahiminejad S, Poursharifi H, Bakhshiour Roodsar...»1 satunnaistivat 30 sosiaalisten tilanteiden pelkoa sairastavaa 137 lukio-opiskelijan joukosta seulottua tyttöä (MBCT-ryhmässä keski-ikä 14,5 vuotta, hoitoa odottavien keski-ikä 15,1 vuotta) Teheranissa Iranissa 8 viikon ajaksi mindfulnessiin perustuvaan kognitiiviseen terapiaan (MBCT) (n = 15) tai odottamaan hoitoa (n = 15). MBCT sisälsi 8 viikoittaista 90 minuutin kestoista tapaamista.
Sosiaalisten tilanteiden pelon diagnoosi tehtiin SCID-1-haastattelussa DSM-5-kriteerein. Sosiaalisten tilanteiden pelon oireita arvioitiin SPIN-oirekyselyllä (Social Phobia Inventory) ja itsetuntoa RSES-kyselyllä (Rosenberg's Self-Esteem Scale). Hoidon loppuarviot tehtiin molemmissa ryhmissä 2 kuukautta satunnaistamien jälkeen.
Hoidon aikana ahdistusoireet vähenivät MBCT-ryhmässä (SPIN-pistemäärä hoidon alussa 26,07, keskipoikkeama 8,53, hoidon päättyessä 21,5, keskipoikkeama 12,08, t (11) = 5,246, P = 0,000) ja itsetunto parani (RSES-pistemäärä hoidon alussa 0,89, keskipoikkeama 5,80, hoidon päättyessä 2,58, keskipoikkeama 5,02, t (11) = -2,326, P = 0,040). Hoitoa odottavien ryhmässä ahdistuneisuusoireiden määrä ei vähentynyt (SPIN-pistemäärä hoidon alussa 25,81, keskipoikkeama 6,76, hoidon päättyessä 25,92, keskipoikkeama 5,95, t (12) = 1,089, P = 0,297) eikä itsetunto parantunnut (RSES-pistemäärä hoidon alussa 0,60, keskipoikkeama 5,46, hoidon päättyessä 0,62, keskipoikkeama 3,23, t (12) =1,089, P = 1,000). MBCT:n ja hoitoa odottavien ryhmien tilastollista vertailua ei esitetä.
Tutkijat päättelivät tutkimuksen osoittavan alustavasti mindfulnessiin perustuvan kognitiivinen terapian tehoa nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon.