Takaisin

Sosiaalisten tilanteiden pelon lääkehoito paroksetiinilla henkilöllä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö

Näytönastekatsaukset
Solja Niemelä
7.1.2019

Näytön aste: C

Paroksetiini lienee tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa henkilöillä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö.

Book ym. «Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine redu...»1 vertaisivat 16 viikkoa kestäneessä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessaan paroksetiinia lumelääkkeeseen. Yhteensä 42/102 sosiaalisten tilanteiden pelkoa sairastavaa ja alkoholia käyttävää valikoitui mediailmoituksin rekrytoidusta joukosta osana laajempaa tutkimusta. Valintakriteereinä oli 1) 18–65 vuoden ikä, 2) vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko (Liebowitz Social Anxiety Scale > 60 pistettä), 3) raportoi käyttävänsä alkoholia pärjätäkseen sosiaalisen ahdistuneisuuden kanssa sekä 4) raportoi käyttäneensä vähintään 15 alkoholiannosta edeltävän 30 vuorokauden aikana. Poissulkukriteerejä olivat hoidon hakeminen alkoholiongelman takia, aiempi alkoholivieroitushoitojakso, positiivinen huumeseula muun kuin kannabiksen käytön osalta sekä yli 3-kertaisesti viitearvot ylittävät maksa-arvot. SCID-haastatteluissa kaikilla tutkittavilla täyttyi sekä sosiaalisten tilanteiden pelon että alkoholin käyttöhäiriön kriteerit.

Tietokoneohjelmalla tehdyssä satunnaistamisessa huomioitiin ikä, sosiaalisten tilanteiden pelon vaikeusaste ja samanaikainen masennus SCID-haastattelulla määriteltynä. Alkutilanteessa juomamäärien osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan.

Paroksetiinilääkitys aloitettiin annoksella 10 mg/vrk, ja annosta nostettiin 10 mg viikossa aina 60 mg/vrk saakka siedettävyyden salliessa. Keskimääräinen paroksetiiniannos oli 45 mg/vrk. Lääkehoito oli sokkoutettu sekä tutkijoille että tutkittaville. Lääkekomplianssia valvottiin tutkimuslääkeessä olevalla riboflaviinilla. Kaiki tutkittavat kävivät viikottain tutkijalääkärin vastaanotolla ja hakemassa tutkimuslääkeet. Lisäksi tutkittavien oli halutessaan mahdollista osallistua 1 terapiakäynnille 4 ensimmäisen viikon aikana.

Yhteensä 67 % tutkittavista osallistui terapiakäynnille, osallistujien määrässä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa aktiivi- ja lumelääkeryhmien kesken. Hoidon tehoa tutkittiin ensisijaisesti Liebowitz Social Anxiety Scale -kyselyllä (LSAS). Paroksetiinia saaneilla LSAS-pisteet laskivat 53 % ja lumelääkettä saaneilla 32 % (p = 0,02). Teho saavutettin 6–7 viikon kohdalla, minkä jälkeen LSAS-pisteet eivät enää merkittävästi laskeneet. Lääkekomplianssin suhteen ryhmien välillä ei ollut eroa: 80 % otti lääkkeensä. Paroksetiinia saavilla esiintyi lumelääkeryhmää enemmän haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: sovellettavissa suomalaiseen väestöön

Randall ym. «Randall CL, Johnson MR, Thevos AK ym. Paroxetine f...»2 vertasivat paroksetiinia lumelääkkeeseen 8 viikkoa kestäneessä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessaan. Tutkittavat rekrytoitiin sanomalehti-ilmoituksin. Sisäänottokriteereinä oli 18–70 vuoden ikä, SCID-haastattelulla todennettu DSM-IV:n mukainen alkoholiriippuvuus sekä MINI-haastattelulla todennettu DSM-IV:n mukainen sosiaalisten tilanteiden pelko. Lisäksi edeltävän 30 vuorokauden aikana tuli olla käyttänyt vähintään 15 alkoholiannosta. Poissulkukriteerejä oli merkittävä somaattinen sairaus ja jokin muu päihdehäiriö. Yhteensä 18 henkilöä otettiin mukaan tutkimukseen, kaikkiaan 15 satunnaistettiin: paroksetiiniryhmässä oli 6 henkilöä ja lumelääkeryhmässä 9. Paroksetiinin aloitusannos oli 20 mg/vrk, ja sitä nostettiin 2. viikolla tasolle 40 mg/vrk ja viikoilla 3–8 annokseen 60 mg/vrk siedettävyyden salliessa.

Ahdistuneisuutta sosiaalisissa tilanteissa arvioitiin Liebowitz Social Anxiety Scale - (LSAS) ja Social Phobia Inventory (SPIN) -kyselyin. Merkittäviä eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei ollut taustatietojen tai lähtötilanteen ahdistuneisuuden suhteen. LSAS-asteikolla arvioituna paroksetiinia saaneilla ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi lumelääkettä saaneisiin verraten, efektikoko (eta2) oli merkittävä pelko/ahdistus- (0,86), välttämiskäyttäytymis- (0,91) ja yhteispistein (0,95). Keskimäärin paroksetiinia saaneilla LSAS-kokonaispisteet laskivat 44 %, kun lumelääkettä saaneilla lasku oli keskimäärin 14 %, kun tutkimuksen kesto oli 8 viikkoa. SPIN-kyselyn osalta tiedot olivat käytettävissä vain 12 tutkittavalta. Sen suhteen ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen, sovellettavissa suomalaiseen väestöön
  • Kommentti: Tutkimusjoukko oli huomattavan pieni, aineistosta oli suljettu pois aikaisemmin alkoholiriippuvuuden takia hoitoa saaneet ja tulokset siten vain suuntaa antavia.

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa käsittelevässä brittiläisessä hoitosuosituksessa vuodelta 2013 «NICE. Social anxiety disorder: Recognition, assess...»3 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069»1) Bookin ja Randallin tutkimusten tulokset yhdistettiin (paroksetiiniryhmässä yhteensä n = 26).

Paroksetiinia saaneilla sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvä oireisto väheni hoidon päättyessä merkittävästi alkutilanteeseen nähden (SMD = -0,91; 95 % luottamusväli -1,56 – -0,26), tutkimusten välillä ei ollut merkittävää heterogeenisyyttä (I2 = 15 %, Chi2 = 1,18, p = 0,28) eikä merkittävää hoidon keskeyttämistä haittavaikutusten takia (RR = 3,29; 95 % luottamusväli 0,14–76,33).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkittavien määrä oli vähäinen, mikä heikentää tutkimustulosten painoarvoa.

Ipser ym. «Ipser JC, Wilson D, Akindipe TO ym. Pharmacotherap...»4 tekemässä Cochrane-katsauksessa tarkasteltiin lääkehoidon tehoa DSM-III- ja DSM-IV-tautiluokituksen mukaisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa henkilöillä, joilla on samanaikainen alkoholin käyttöhäiriö. Mukaan otettiin satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset. Tutkimuksia, joissa oli tutkittu alkoholin käyttöhäiriön hoitoon tarkoitettuja lääkehoitoja, ei otettu mukaan katsaukseen.

Kaikkiaan 5 tutkimusta (n = 290) täytti katsauskriteerit. Yhteensä 2 tutkimusta käsitteli posttraumaattisen stressihäiriön hoitoa, 2 sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja 1 yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Kaikkiaan 4 tutkimusta tutki SSRI-lääkkeitä (sertraliini ja paroksetiini), ja 1 tutkimus käsitteli buspironia. Tutkimusten kesto vaihteli 8–24 viikkoon, ja 70 % tutkimuksiin osallistuneita oli miehiä. Kaikkiaan 43,1 % osallistujista keskeytti tutkimuksen. 2 sosiaalisten tilanteiden pelkoa koskevaa tutkimusta olivat edellä kommentoidut Book ym. «Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine redu...»1 ja Randall ym. «Randall CL, Johnson MR, Thevos AK ym. Paroxetine f...»2 tekemät paroksetiinitutkimukset.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: 2 tutkimusta 5:stä käsitteli sosiaalisten tilanteiden pelkon hoitoa, 1 tutkimus yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja 2 tutkimusta 5:stä katsauksessa mukana olleista tutkimuksista käsitteli posttraumaattista stressihäiriötä.

Kirjallisuutta

  1. Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine reduces social anxiety in individuals with a co-occurring alcohol use disorder. J Anxiety Disord 2008;22:310-8 «PMID: 17448631»PubMed
  2. Randall CL, Johnson MR, Thevos AK ym. Paroxetine for social anxiety and alcohol use in dual-diagnosed patients. Depress Anxiety 2001;14:255-62 «PMID: 11754136»PubMed
  3. NICE. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. National Clinical Guideline Number 159. https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069
  4. Ipser JC, Wilson D, Akindipe TO ym. Pharmacotherapy for anxiety and comorbid alcohol use disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;(1):CD007505 «PMID: 25601826»PubMed