Pollac, Manganono ym. «Pollack M, Mangano R, Entsuah R ym. A randomized c...»1 vertasivat 12 viikon tutkimuksessa venlafaksiinia annoksella 75 mg/vrk (n = 156), venlafaksiinia annoksella 225 mg/vrk (n = 160), paroksetiinia annoksella 40 mg/vrk (n = 151) ja lumetta (n = 157) ryhmiä toisiinsa. PEM eli oireettomuus (ei täyteen mittaan kehittyneistä paniikkikohtauksia hoidon päättyessä) saavutettiin vastaavasti: 64,7 %, 70,0 %, 58,3 % ja 47,8 % hoitoryhmistä (p < 0,001 – < 0,05 vs. lume). Kaikissa lääkehoitoryhmissä myös remission (ei paniikkikohtauksia ja CGI 1 tai 2) saavuttaneiden potilaiden osuus oli suurempi kuin lumeella.
Ero venlafaksiini annoksella 225 mg/vrk vs. paroksetiini oli myös tilastollisesti merkitsevä sekä oireettomien potilaiden osuudessa (70,0 vs. 58,3 %, p < 0,05) että PDSS-oirekartoituslomakkeen loppupisteissä (4,78 vs. 6,26, p < 0,05).
Toisessa tutkimuksessa Pollac ja Lepola ym. «Pollack MH, Lepola U, Koponen H ym. A double-blind...»2 vertasivat venlafaksiinia annoksella 75 mg/vrk, venlafaksiinia annoksella 150 mg/vrk, paroksetiinia annoksella 40 mg/vrk ja lumetta (n = 664) 12 viikon tutkimuksessa. Oireettomia (ei täyteen mittaan kehittyneitä paniikkikohtauksia tutkimuksen lopussa) potilaita oli hoidon päättyessä ryhmissä vastaavasti 54,4 %, 59,7 %, 60,9 % ja 35,3 %.
Kaikki lääkeryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi lumeesta (p < 0,001 – p = 0,002), mutta lääkehoitoryhmien välillä ei havaittu eroa. Samoin remissiokriteerit (kriteerit kuten edellä) täytti suurempi osa lääkkeillä kuin lumeella hoidetuista potilaista (venlafaksiini 75 mg/vrk 43,0 %, venlafaksiini 150 mg/vrk 43,4 %, paroksetiini 40 mg/vrk 44,4 % vs. lume 27,3 %).
Bandlow ym. «Bandelow B, Reitt M, Röver C ym. Efficacy of treat...»3 laskivat paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja sosiaalisen fobian lumekontrolloitujen lääketutkimusten (koko meta-analyysissä 37 333 potilasta 234 RCT-tutkimuksesta) pre-post-vaikutuskoon (aktiivihoitoryhmän ennen–jälkeen, ei lumeeseen vertailua) oirekartoituslomakkeiden (Liebowitzin asteikko sosiaalisten tilanteiden pelolle LSAS, Hamiltonin depressioasteikko HAM-A) perusteella venlafaksiinille: 2,43 (95 % luottamusväli 1,54–3,31), 5 tutkimusta.
SSRI- ja SNRI-lääkkeiden (= venlafaksiini) vaste on Cochrane-katsauksen «Montoya A, Bruins R, Katzman MA ym. The noradrener...»8 mukaan ollut yhtä suuri (RR 0,96; 95 % luottamusväli 0,75–1,23, n = 991, 2 tutkimusta, I2 =1 %).
Vastaavat luvut ovat remission osalta RR 1,05; 95 % luottamusväli 0,9–1,21, n = 991, 2 tutkimusta, I2 = 42 %) ja paniikkioireiden suhteen (MD -0,12; 95 % luottamusväli 0,33–0,10, n = 945, 2 tutkimusta, I2 = 0 %) «Bighelli I, Trespidi C, Castellazzi M ym. Antidepr...»4. Myöskään tutkimuksen keskeyttäneiden määrässä ei ollut eroa SSRI- ja SNRI-lääkkeiden välillä (RR 1,11; 95 % luottamusväli 0,74–1,65, n = 991, 2 tutkimusta, I2 = 42 %).
Kommentti
Venlafaksiinia suositellaan ensilinjan lääkkeenä tai SSRI-lääkkeen jälkeen toissijaisena lääkehoitona paniikkihäiriötä sairastavilla potilailla «Baldwin DS, Anderson IM, Nutt DJ ym. Evidence-base...»5, «Bandelow B, Lichte T, Rudolf S ym. The German guid...»6, «Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideli...»7. Venlafaksiinia on annoksella 75–225 mg/vrk tutkittu paniikkihäiriön hoidossa suorissa lumevertailuissa ja lumevertailuissa, joissa on ollut lisäksi aktiivi verrokkivalmiste. Tutkimuksissa venlafaksiinilla hoidetut potilaat saavuttivat lumetta useammin oireettomuuden (ei paniikkikohtauksia) «Montoya A, Bruins R, Katzman MA ym. The noradrener...»8.
Lääkehoidon tulisi kestää vähintään 6 kuukautta (6–12 kuukautta) «Bandelow B, Lichte T, Rudolf S ym. The German guid...»6, «Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideli...»7. Lääkehoidon purkamiseen on varattava useita viikkoja, jopa kuukausia «Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideli...»7. Lääkehoito lopetetaan asteittain, koska äkilliseen venlafaksiinin käytön lopettamiseen liittyy lopetusoireyhtymän vaara «Bandelow B, Zohar J, Hollander E ym. World Federat...»9. SSRI-tyyppisten haittavaikutusten lisäksi venlafaksiini voi aiheuttaa verenpaineen nousua «Bandelow B, Zohar J, Hollander E ym. World Federat...»9.
Duloksetiinista ei ole paniikkihäiriön hoidossa kontrolloituja tutkimuksia.