Takaisin

Toisen polven psykoosilääkkeet sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa

Näytönastekatsaukset
Esa Leinonen
7.1.2019

Näytön aste: C

Toisen polven psykoosilääkkeiden ketiapiini ja olantsapiini tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.

Barnett ym. «Barnett SD, Kramer ML, Casat CD ym. Efficacy of ol...»1 vertasivat olantsapiinia (5–20 mg/vrk keskiarvo 9 mg/vrk, n = 7) ja lumetta (n = 5) 8 viikon tutkimuksessa sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivillä potilailla. Vastetta arvioitiin muun muassa LSAS:n ja CGI-I:n perusteella (muut vastemittarit BSPS, SPIN, SDS). 7 potilasta suoritti tutkimuksen loppuun, 4 olantsapiini- ja 3 lumeryhmässä. Oirepisteet muuttuivat seuraavasti, LSAS olatsapiini vs. lume: 90,5 + 23,3 – 48,2 + 33,1 (LOCF) vs. 106,2 + 14,3 – 86,0 + 18,9, p = 0,12. Muutos BSPS- ja SPIN-asteikoilla saavutti hoitoryhmien välillä tilastollisen merkitsevyyden suosien olantsapiinia (p = 0,02, p = 0,01). CGI-I mukaisen responderistatuksen (1 tai 2) saavutti 4/7 olantsapiiniryhmästä vs. 0/5 lumeryhmästä (p = 0,17). Olantsapiiniryhmästä 4 potilaalla ilmeni uneliaisuutta ja 3 suun kuivumista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksessa «Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacoth...»2 lumekontrolloidusta tutkimuksesta «Barnett SD, Kramer ML, Casat CD ym. Efficacy of ol...»1 laskettu riski olla responderi (CGI-I: 1 tai 2) oli olatsapiini- vs. lumeryhmässä seuraava: RR = 7,00, 95 % luottamusväli 0,45–108,26.

Vaishnavi ym. «Vaishnavi S, Alamy S, Zhang W ym. Quetiapine as mo...»3 vertasivat ketiapiinia (n = 10) ja lumetta (n = 5) sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivällä potilaalla 8 viikon tutkimuksessa. Lääkeannos titrattiin vähitellen tarvittaessa maksimiannokseen 200 mg x 2/vrk, toteutunut keskiannos 147 + 105 mg/vrk. Hoitovastetta arvioitiin asteikoilla BSPS, CGI-I (ensisijaiset), SPIN ja SDI.

Sekä lääke- että lumeryhmässä BSPS-pisteet laskivat hoidon aikana tilastollisesti merkitsevästi, mutta hoitoryhmien välillä ei ollut eroa oireiden vähenemässä. Tällöin efektikoko BSPS:n perusteella jäi pieneksi (ES = 0,05). 20 %lla ketiapiinia saaneista BSPS laski > 50 % vs. 0 % lumeryhmässä (p = 0,52). 40 % vs. 0 % ketiapiini vs. lumeryhmän potilaista saavutti responderistatuksen (p = 0,23). Kuitenkin NNT (olla responderi CGI-I perusteella) oli 3. Toissijaisista vastemuuttujista SPIN osoitti ketiapiinia suosivaa aika x hoitoryhmä vaikutusta (p = 0,01). Uneliaisuutta ilmeni ketiapiiniryhmässä 5 potilaalla ja huimausta 3:lla «Vaishnavi S, Alamy S, Zhang W ym. Quetiapine as mo...»3.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Schutters ym. julkaisivat avoimen sarjan «Schutters SI, van Megen HJ, Westenberg HG. Efficac...»4, jossa 13 (8 naista) sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivää potilasta hoidettiin avoimesti 12 viikon ajan ketiapiinilla (150–300 mg/vrk, keskiannos jakson lopussa 250 + 54 mg/vrk). 11 potilaalla ei ollut aiempaa lääkehoitoa, ja 2 potilasta ei ollut hyötynyt aiemmasta paroksetiinihoidosta. 10 potilasta suoritti hoitojakson loppuun, ja 3 keskeytti pääasiassa sedaation vuoksi. Hoitovasteen arvioinnissa käytettiin muun muassa asteikkoja LSAS ja CGI-I.

LSAS-total-oirepisteet muuttuivat hoidon aikana seuraavasti: 76,77 + 10,25 – 48,61 + 21,07, t 4,79, p = 0,0001. LSAS-lasku oli siis 36,7 %. Ero oli tilastollisesti merkitsevä 3 hoitoviikosta alkaen. CGI-I oli hoidon lopussa 2,15 + 1,07. 9/13 (69 %) katsottiin saaneen hoitovasteen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: heikko

Donahue ym. «Donahue CB, Kushner MG, Thuras PD ym. Effect of qu...»5 vertasivat ketiapiinia ja lumetta 20 (17 naista) sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivällä potilaalla. Tutkimuksessa testattiin yhden 25 mg ketiapiiniannoksen tai lumeen vaikutusta "virtuaaliseen julkiseen puheeseen". Potilaat altistettiin 4 minuutin virtuaalipuhetestiin, kun he olivat saaneet ketiapiini- tai lumeannoksen tuntia aikaisemmin. Viikkoa myöhemmin testi uusittiin samalla kaavalla, mutta hoitoryhmät vaihdettiin. Personal Report of Confidence as a Speaker (PRCS, ensisijainen tulosmuuttuja) -asteikko kartoittaa kokemuksia viimeisestä julkisesta puheesta 30 kysymyksellä (ensisijainen oiremittari 0–30 pistettä, maksimaalinen pelko). Lisäksi perustilan määrittämisessä käytettiin LSAS-asteikkoa.

Perustilanteessa PRCS-pisteet olivat 25,7 + 2,6 ja LSAS-pelko: 30,4 + 14,1 ja LSAS-välttämiskäyttäytyminen: 27,3 + 10,7. Mittauksissa PRCS muuttui: lume 22,5 + 5,7, lääke 21,9 + 6,2, Cohen d 0,3. PRCS-arvot olivat merkitsevästi korkeammat ensimmäisen testin jälkeen vs. toisen testin jälkeen (23,7 + 6,0 vs. 17,9 + 6,2, p < 0,001). Ketiapiinilla ei siis ollut vaikutusta PRCS-tasoon. Se nosti tilastollisesti merkitsevästi lumetta enemmän sydämen sykettä (p < 0,001) ja aiheutti enemmän väsymystä (p < 0,001) lumeeseen verrattuna.

Tutkimustulos osoitti, että kerta-annos 25 mg ketiapiinia ei ole tehokas helpottamaan puhekammoa sosiaalisen tilanteen pelosta kärsivillä potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

Tutkimusten potilasmäärät olivat pieniä, 1 tutkimus oli avoin ja 1 tutkimuksessa selvitettiin lääkkeen kerta-annoksen tehoa.

Kirjallisuutta

  1. Barnett SD, Kramer ML, Casat CD ym. Efficacy of olanzapine in social anxiety disorder: a pilot study. J Psychopharmacol 2002;16:365-8 «PMID: 12503837»PubMed
  2. Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacotherapy for social anxiety disorder (SAnD). Cochrane Database Syst Rev 2017;(10):CD001206 «PMID: 29048739»PubMed
  3. Vaishnavi S, Alamy S, Zhang W ym. Quetiapine as monotherapy for social anxiety disorder: a placebo-controlled study. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2007;31:1464-9 «PMID: 17698275»PubMed
  4. Schutters SI, van Megen HJ, Westenberg HG. Efficacy of quetiapine in generalized social anxiety disorder: results from an open-label study. J Clin Psychiatry 2005;66:540-2 «PMID: 15816800»PubMed
  5. Donahue CB, Kushner MG, Thuras PD ym. Effect of quetiapine vs. placebo on response to two virtual public speaking exposures in individuals with social phobia. J Anxiety Disord 2009;23:362-8 «PMID: 19157776»PubMed