Tulosta

Monikieliset kielihäiriöiset lapset ja dynaaminen arvio

Näytönastekatsaukset
24.1.2019
Marja Asikainen

Näytön aste: C

Monikieliset kielihäiriöiset lapset näyttävät suoriutuvan dynaamisessa arvioinnissa monikielisiä ei-kielihäiriöisiä lapsia huonommin.

Lontoossa selvitettiin «Hasson N, Camilleri B, Jones C, Smith J, Dodd B. Discriminating disorder from difference using dynamic assessment with bilingual children. Child Language Teach Ther 2012;29:57-75»1 vaihtelevan kielellisen taustan omaavien kaksikielisten kielihäiriöisten ja kaksikielisten verrokkilasten toimintakykyä ns. dynaamisessa arviossa (testaus – opetus – testaus; Dynamic Assessment of Preschoolers´Proficiency in Learning English, DAPPLE).

Tutkittavat olivat 12 puheterapeutin diagnosoimaa keski-iältään 4 v 2 kk (42– 59 kk; SD 5,8 kk) kielihäiriöistä lasta ja 14 päiväkodeista ja koulusta rekrytoitua, iän ja sosioekonomisen aseman mukaan kaltaistettua verrokkia (39 – 58 kk; SD 6,9 kk). Inkluusiokriteerinä oli altistuminen englanninkielelle vähintään usean kuukauden ajan. Poissulkukriteereinä olivat merkittävä muu kehityshäiriö, oireyhtymä ja kuulovika.

Yhteensä 8 kielihäiriöistä ja 4 verrokkia suoriutui näönvaraista päättelyä mittaavassa kuutiorakentelutehtävässä (British Ability Scales, BAS II) ikäodotuksia heikommin, mutta ero ei ollut merkitsevä (x2 = 3,77).

Tunnistettava sanasto tutkittiin kuvien kera. Kuvia, joita lapsi ei osannut nimetä, käytettiin uusien sanojen opetusvaiheessa. Kun lapsi oli oppinut uudet sanat, testattiin sanan mielessä pysymistä nimeämällä kuvat uudestaan. Lauseilmaisukykyä arvioitiin kuvien kommentoinnin perusteella; ilmaisua tuettiin strukturoidusti mallittaen. Tämän jälkeen lapset piirsivät ihmisen (Goodenough Draw A Man; ei aikarajaa). Seuraavaksi arvioitiin fonologian hallintaa (Diagnostic Evaluation of Articulation and Phonology), ja lopuksi opitun lauseilmaisun lyhytkestoista säilymistä.

Kielihäiriöisillä oli verrokkeja heikompi tunnistava sanasto (F1,24 = 12,76, p < 0,01), lauserakenteiden (F1,23 = 5,99, p < 0,025), sanojen äännerakenteen (F1,24 =13,26, p < 0,001) ja äänteiden tuoton (F1,25 = 11,63, p < 0,01) hallinta kuin verrokeilla. Kielihäiriöryhmä tarvitsi enemmän tukea uusien sanojen (F1,24 = 7,03, p < 0,02), lauserakenteiden (F1,25 = 7,06, p < 0,025) ja sanojen äännerakenteen (F1,24 = 12,99, p < 0,001) oppimiseen kuin verrokkiryhmä. Kielihäiriöiset myös unohtivat verrokkeja herkemmin jo opitun sanan (F1,24 = 9,28, p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus Suomeen: hyvä
  • Kommentit: Dynaaminen arviointi näyttää mittaavan kielen oppimiskykyä, mutta sen soveltuvuus monikielisten lasten kielellisen erityisvaikeuden diagnostiikkaan on vielä epäselvä. Dynaaminen arvio voi kertoa kielen oppimisen kyvystä, ei pelkästään jo kertyneestä sanavarastosta. Tutkimusryhmät olivat pieniä eikä sokkouttamista tehty.

Kirjallisuutta

  1. Hasson N, Camilleri B, Jones C, Smith J, Dodd B. Discriminating disorder from difference using dynamic assessment with bilingual children. Child Language Teach Ther 2012;29:57-75
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko