Tulosta

Kaksikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus

Näytönastekatsaukset
24.1.2019
Marja Asikainen

Näytön aste: C

Kaksikielisyys ei näytä lisäävän kielihäiriöisyydestä lapselle aiheutuvaa haittaa.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Korkman M, Stenroos M, Mickos A ym. Does simultaneous bilingualism aggravate children's specific language problems? Acta Paediatr 2012;101:946-52 »1verrattiin kielihäiriöisyyttä yksi- ja kaksikielisillä (ruotsi – suomi).

Aineistoon kuului 56 kielihäiriöistä (39 kaksikielistä ja 17 yksikielistä, keski-ikä 6 v 5 kk) ja 60 verrokkilasta (34 kaksikielistä ja 26 yksikielistä, keski-ikä 6 v 8 kk). Lasten ikäjakauma oli 5 v 1 kk – 7 v 4 kk. Kielihäiriöiset olivat keskimäärin 3,2 kuukautta verrokkeja nuorempia (p = 0,002), ja kaksikieliset keskimäärin 2,3 kuukautta yksikielisiä nuorempia (p = 0,034). Kielihäiriöisten lasten äideillä olivat vähemmän koulutettuja (p = 0,004).

Kielihäiriöryhmän lapsista 18 oli aiemmin saanut diagnoosin kielellinen erityisvaikeus ja 23 lasta oli suoriutunut heikosti (< 20 persentiiliä) kunnallisessa kielellisten valmiuksien seulonnassa. Kielihäiriöryhmän lapsista 15 rekrytoitiin päiväkodeista ja esikouluista; vanhemmille lähetetty kyselylomake palautettiin 538/1511 lapsesta. Lomakkeen perusteella kielihäiriöriskiryhmään luokitellut lapset testattiin, ja heistä 15 todettiin kielihäiriöisiksi. Aiemmin kielihäiriödiagnoosin saaneet lapset eivät eronneet merkitsevästi Nepsy-osatesteissä aineiston muista kielihäiriöryhmän lapsista. Yhteensä 60 verrokkia poimittiin satunnaisesti samasta 538 lapsen joukosta.

Poissulkukriteereinä olivat vanhempien raportoima kuulovika, laaja-alainen kehitysviive, neurologinen sairaus, autismikirjon häiriö ja suomen kieli lapsen vahvempana kielenä.

Kielihäiriöryhmän inkluusiokriteereinä olivat vähintään -1 SD oleva näönvarainen päättely (WPPSI-R yleistietous, laskutehtävät, kuutiotehtävät ja kuvien täydentäminen) ja -1 SD tai sen alle suoriutuminen vähintään 3/6 NEPSY-testin osatestistä (kehon osien nimeäminen, nopeutettu nimeäminen, ohjeiden ymmärtäminen, epäsanojen toisto, kertomuksen muistaminen ja lauseiden toisto). Verrokkien inkluusiokriteerinä oli ikäodotusten mukainen suoriutuminen WPPSI-R:n kaikissa osatesteissä.

Kielihäiriöisten lasten kielellinen päättely (WPPSI-R) oli verrokkeja heikompaa (7,33 vs. 10,95; p < 0,001); myös näönvaraisen päättelyn välillä oli ero (10,61 vs. 11,61; p= 0,002). Myös Nepsy-testissä kielihäiriöiset suoriutuivat heikommin sekä kokonaisuutena (F1,112 = 215,21, p < 0,001, ɳ2p = 0,66) että jokaisessa osatestissä (t = 5,98 – 9,89, p:t < 0,001). Kaksikieliset kielihäiriöiset suoriutuivat yksikielisiä kielihäiriöisiä heikommin vain kehon osien nimeämisessä. Kaksikielisten kielihäiriöisten kielellinen päättelykyky oli keskimärin ikäodotusten mukainen (8,89, SD 2,89), ja näönvarainen päättelykyky keskimäärin keskitasoa parempi (11,24, SD 1,72).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus Suomeen: Hyvä, suomalaisia lapsia tutkittu Suomessa.
  • Kommentti: Pienet ryhmät, joten on epäselvää, onko tutkimuksella riittävästi voimaa mahdollisten kliinisesti merkittävien erojen osoittamiseen. Ei ole myöskään selvää, edustaako tutkittujen joukko kaksikielisiä (ruotsi ja suomi) suomalaisia lapsia. Ei sokkouttamista.

Kirjallisuutta

  1. Korkman M, Stenroos M, Mickos A ym. Does simultaneous bilingualism aggravate children's specific language problems? Acta Paediatr 2012;101:946-52 «PMID: 22591054»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko