Suomalaisessa tutkimuksessa «Korkman M, Stenroos M, Mickos A ym. Does simultane...»1verrattiin kielihäiriöisyyttä yksi- ja kaksikielisillä (ruotsi – suomi).
Aineistoon kuului 56 kielihäiriöistä (39 kaksikielistä ja 17 yksikielistä, keski-ikä 6 v 5 kk) ja 60 verrokkilasta (34 kaksikielistä ja 26 yksikielistä, keski-ikä 6 v 8 kk). Lasten ikäjakauma oli 5 v 1 kk – 7 v 4 kk. Kielihäiriöiset olivat keskimäärin 3,2 kuukautta verrokkeja nuorempia (p = 0,002), ja kaksikieliset keskimäärin 2,3 kuukautta yksikielisiä nuorempia (p = 0,034). Kielihäiriöisten lasten äideillä olivat vähemmän koulutettuja (p = 0,004).
Kielihäiriöryhmän lapsista 18 oli aiemmin saanut diagnoosin kielellinen erityisvaikeus ja 23 lasta oli suoriutunut heikosti (< 20 persentiiliä) kunnallisessa kielellisten valmiuksien seulonnassa. Kielihäiriöryhmän lapsista 15 rekrytoitiin päiväkodeista ja esikouluista; vanhemmille lähetetty kyselylomake palautettiin 538/1511 lapsesta. Lomakkeen perusteella kielihäiriöriskiryhmään luokitellut lapset testattiin, ja heistä 15 todettiin kielihäiriöisiksi. Aiemmin kielihäiriödiagnoosin saaneet lapset eivät eronneet merkitsevästi Nepsy-osatesteissä aineiston muista kielihäiriöryhmän lapsista. Yhteensä 60 verrokkia poimittiin satunnaisesti samasta 538 lapsen joukosta.
Poissulkukriteereinä olivat vanhempien raportoima kuulovika, laaja-alainen kehitysviive, neurologinen sairaus, autismikirjon häiriö ja suomen kieli lapsen vahvempana kielenä.
Kielihäiriöryhmän inkluusiokriteereinä olivat vähintään -1 SD oleva näönvarainen päättely (WPPSI-R yleistietous, laskutehtävät, kuutiotehtävät ja kuvien täydentäminen) ja -1 SD tai sen alle suoriutuminen vähintään 3/6 NEPSY-testin osatestistä (kehon osien nimeäminen, nopeutettu nimeäminen, ohjeiden ymmärtäminen, epäsanojen toisto, kertomuksen muistaminen ja lauseiden toisto). Verrokkien inkluusiokriteerinä oli ikäodotusten mukainen suoriutuminen WPPSI-R:n kaikissa osatesteissä.
Kielihäiriöisten lasten kielellinen päättely (WPPSI-R) oli verrokkeja heikompaa (7,33 vs. 10,95; p < 0,001); myös näönvaraisen päättelyn välillä oli ero (10,61 vs. 11,61; p= 0,002). Myös Nepsy-testissä kielihäiriöiset suoriutuivat heikommin sekä kokonaisuutena (F1,112 = 215,21, p < 0,001, ɳ2p = 0,66) että jokaisessa osatestissä (t = 5,98 – 9,89, p:t < 0,001). Kaksikieliset kielihäiriöiset suoriutuivat yksikielisiä kielihäiriöisiä heikommin vain kehon osien nimeämisessä. Kaksikielisten kielihäiriöisten kielellinen päättelykyky oli keskimärin ikäodotusten mukainen (8,89, SD 2,89), ja näönvarainen päättelykyky keskimäärin keskitasoa parempi (11,24, SD 1,72).