Tulosta

Liikuntaharjoittelu ja masennusoireet MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
5.2.2019
Juhani Ruutiainen

Näytön aste: C

Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää MS-tautia sairastavan masennusoireita.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Herring MP, Fleming KM, Hayes SP ym. Moderators of Exercise Effects on Depressive Symptoms in Multiple Sclerosis: A Meta-regression. Am J Prev Med 2017;53:508-518 »1 selvitettiin liikuntaharjoittelun vaikutusta MS-tautia sairastavan masennusoireisiin (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF b152). Kirjallisuushaut kohdistettiin elokuuhun 2016 saakka. Katsaukseen valittiin 14 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Menetelmällisesti tutkimusten keskiarvo oli PEDro-asteikolla (Physiotherapy Evidence Database) 5,86 (0,66), vaihteluväli 5–7, mikä osoittaa vähintään kelvollista tasoa. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä ja sokkoutuksessa. Analyysissä oli mukana 624 MS-tautia sairastavaa. Masennusoireet eivät olleet sisäänottokriteeri tai ensisijainen tulosmuuttuja yhdessäkään tutkimuksessa. Osallistujien iän keskiarvo oli 44,0 (SD = 6,6). MS-taudin haittaa kuvaavan EDSS-luvun keskiarvo oli 3,4 (SD = 1,2). Liikuntaharjoittelun määrä oli 3 kertaa viikossa (SD = 1), 51 minuuttia/kerta (SD = 4) 11 viikon ajan (SD = 6), keskimäärin 122 minuuttia viikossa (SD = 38). Osallistumisfrekvenssi harjoittelukertoihin (adherenssi) raportoitiin 16/24 tutkimuksessa ja oli 85 % (SD = 15 %). Komplianssia ei raportoitu yhdessäkään tutkimuksessa.

Analyysissa tarkasteltiin 24 muuttujaa, joilla oli looginen, teoreettinen tai empiirinen yhteys masennusoireistoon. Niiden mukaan 41,7 %:lla osallistujista saattoi olla lievä tai keskivaikea masennus. Harjoitusvaikutuksen suuruus (effect size = ES) arvioitiin Hedges d -menetelmällä. ES oli > 0 kaikkiaan 21/24 (88 %) muuttujan osalta. Kokonais-ES oli kohtalainen 0,55 (95 % luottamusväli 0,31–0,78; z = 4,59, p < 0,001). Painotettu ES osoitti heterogeenisuutta (QT(23) = 54,82, p = 0,55, I2 = 59,9 %, 95 % luottamusväli 49,6–68,1 %). MS-taudin väsyvyysoireella oli merkitystä: masennusoireet vähenivät eniten tutkimuksissa, joissa väsyvyysoire väheni eniten.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein. Tulokset voidaan yleistää vain MS-tautia sairastaviin, joilla on lievä tai kohtalainen toimintahaitta. Päätelmän luotettavuuden arviointia vaikeuttaa se, että masennusoireet eivät olleet sisäänottokriteeri tai ensisijainen tulosmuuttuja yhdessäkään alkuperäistutkimuksessa.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Dalgas U, Stenager E, Sloth M ym. The effect of exercise on depressive symptoms in multiple sclerosis based on a meta-analysis and critical review of the literature. Eur J Neurol 2015;22:443-e34 »2 selvitettiin liikuntaharjoittelun vaikutusta MS-tautia sairastavan masennusoireisiin (ICF b152). Kirjallisuushaut kohdistettiin 16.10.2013 saakka. Katsaukseen valittiin 15 ja meta-analyysiin 12 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Menetelmällisesti tutkimusten keskiarvo oli PEDro-asteikolla (Physiotherapy Evidence Database) 5,86 ± 1,3, vaihteluväli 3–8 (13/15 tutkimusta ≥ 5), mikä osoittaa pääosin vähintään kelvollista tasoa. Puutteita oli muun muassa ryhmäjaon salauksessa, osallistujien lukumäärässä ja sokkoutuksessa. Katsauksen tutkimuksissa oli 331 harjoittelu- ja 260 kontrolliryhmän MS-tautia sairastavaa. Masennusoireet eivät olleet sisäänottokriteeri yhdessäkään ja ensisijainen tulosmuuttuja vain 1 tutkimuksessa. Harjoitteluaika oli 3–26 viikkoa ja koostui kestävyysharjoittelusta (9), voimaharjoittelusta (2), niiden yhdistelmästä (2), kiipeilyharjoitteista, joogasta tai allasharjoittelusta. Meta-analyysiin otettiin vain tutkimukset, joissa kontrolliryhmä ei harjoitellut (11) tai lumeharjoitteli (1), joten osallistujia oli 476. Masennusoireita arvioitiin erilaisilla masennuskyselyillä (muun muassa BDI, CES-D, HADS, POMS). Harjoitusvaikutuksen suuruus (effect size = ES) raportoitiin Hedges g lukuna, jonka negatiivisuus ilmaisi myönteistä harjoitteluvaikutusta. ES oli < 0 kaikkiaan 11/12:sta (92 %) tutkimuksessa ja 2:ssa tilastollisesti merkittävä (p < 0,05). Kokonais-ES oli pieni -0,38 (95 % luottamusväli 0,56 – -0,78). Kokonais-ES osoitti homogeenisuutta (Q = 12,05, df = 11, p = 0,36). Ensisijaisella tulosmuuttujalla ja MS-taudin väsyvyysoireella oli merkitystä: masennusoireet vähenivät eniten tutkimuksissa, joissa tulos niissä oli myönteinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Yleiskommentti: Kuvattujen 2 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin perusteella liikuntaharjoittelulla saattaa olla myönteinen vaikutus MS-taudin masennusoireisiin.

Kirjallisuutta

  1. Herring MP, Fleming KM, Hayes SP ym. Moderators of Exercise Effects on Depressive Symptoms in Multiple Sclerosis: A Meta-regression. Am J Prev Med 2017;53:508-518 «PMID: 28602542»PubMed
  2. Dalgas U, Stenager E, Sloth M ym. The effect of exercise on depressive symptoms in multiple sclerosis based on a meta-analysis and critical review of the literature. Eur J Neurol 2015;22:443-e34 «PMID: 25327395»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko