Tulosta

Tärinäharjoittelu ja lihastoiminnot MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
5.2.2019
Juhani Ruutiainen

Näytön aste: C

Tärinäharjoittelu saattaa parantaa polven ojennusvoimaa MS-taudissa.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Kang H, Lu J, Xu G. The effects of whole body vibration on muscle strength and functional mobility in persons with multiple sclerosis: A systematic review and meta-analysis. Mult Scler Relat Disord 20»1 selvitettiin koko kehon tärinä- eli vibraatioharjoittelun vaikutusta MS-tautia sairastavan lihasvoimaan (International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) d450-d469). Kirjallisuushaut kohdistettiin vuosiin 1990–2015. Lihasvoiman osalta katsaukseen valittiin 2 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Menetelmällisesti niiden taso oli välttävä muun muassa osallistujien lukumäärän ja sokkoutuksen osalta.

Tutkimukseen A osallistui 23 ja tutkimukseen B 33 henkilöä. Iältään he olivat keskimäärin 40–50-vuotiaita. MS-taudin haittaa kuvaavan EDSS-luvun keskiarvo oli tutkimuksen A harjoitteluryhmässä 4,5 ± 0,4 (kontrolliryhmässä 4,1 ± 0,3) ja vastaavasti tutkimuksessa B 5,3 ± 1,3 (5,2 ± 1,1).

Tutkimuksissa käytettiin vertikaalisesti liikkuvaa tärinälaitetta. Tutkimuksessa A harjoittelun kesto oli 20 viikkoa, 5 krt/2 vko, taajuus 25–45 Hz, amplitudi 2,5 mm, 1–3 perättäistä kertaa per harjoitus. Tutkimuksessa B harjoittelun kesto oli 3 viikkoa, harjoittelukertoja 10, taajuus 30–40 Hz, amplitudi 1,6 mm, 6 perättäistä kertaa 30–60 sekunnin ajan, 30–60 sekunnin lepotauoin.

Meta-analyysin mukaan todettiin harjoitteluvaikutusta polven ojennusvoiman osalta (painotettu keskiero 13,74; 95 % luottamusväli 4,46–22,93, P = 0,003), mutta ei polven koukistajavoiman osalta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein. Alkuperäistutkimusten laatu sen sijaan on välttävä muun muassa osallistujien lukumäärän ja sokkoutuksen osalta, mikä heikentää tulosten todistusvoimaa. Analyysi koski vain 2 tutkimusta. Niistä intensiivisemmässä, lyhytkestoisessa tutkimuksessa lihasvoima koheni, mutta pitkäkestoisemmassa ei. Pitkäaikaisseurantaa hoidon tehon pysymisestä ei kumpaankaan sisältynyt.

Kirjallisuutta

  1. Kang H, Lu J, Xu G. The effects of whole body vibration on muscle strength and functional mobility in persons with multiple sclerosis: A systematic review and meta-analysis. Mult Scler Relat Disord 2016;7:1-7 «PMID: 27237747»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko