Tulosta

Rituksimabi aaltomaisessa MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
5.2.2019
Sari Atula ja Juha-Pekka Erälinna

Näytön aste: C

Rituksimabi saattaa vähentää pahenemisvaiheita ja uusia varjoainetehosteisia magneettikuvausmuutoksia aaltomaisessa MS-taudissa.

Avoimeen retrospektiiviseen 2 keskuksen sarjaan «Granqvist M, Boremalm M, Poorghobad A ym. Comparative Effectiveness of Rituximab and Other Initial Treatment Choices for Multiple Sclerosis. JAMA Neurol 2018;75:320-327 »1 otettiin yhteensä 494 aaltomaista MS-tautia sairastavaa potilasta, joita oli seurattu lähes 4 vuoden ajan diagnoosin teosta. Heistä 215 (43,5 %) sai pistettävää immunomoduloivaa (IMD) valmistetta, 86 (17,4 %) dimetyylifumaraattia, 17 (3,4 %) fingolimodia, 50 (10,1 %), natalitsumabia, 120 (24,3 %), rituksimabia ja 6 (1,2 %) jotain muuta MS-lääkettä. Rituksimabi annettiin lähes kaikille potilaille 500–1 000 mg:n annoksena 6 kuukauden välein. Ensisijainen päätetapahtuma oli 1. valitun lääkkeen lopetus ja sen syyt.

Vuosittain hoidon keskeyttäneiden osuus oli 0,03, 0,53, 0,32, 0,38 ja 0,29 rituksimabille, pistettäville valmisteille, dimetyylifumaraatille, fingolimodille ja natalitsumabille, vastaavasti. Pahenemisvaiheiden määrä oli rituksimabiryhmässä merkitsevästi alhaisempi verrattuna pistettäviin IMD-lääkkeisiin ja natalitsumabiin Coxin mallissa (HR 4,3; 95 % luottamusväli 1,6–11,2; p < 0,01 ja HR 5,1; 95 % luottamusväli 1,2–22,2, p < 0,05, vastaavasti). Kun tuloksissa otettiin sekoittavat tekijät huomioon, rituksimabin ja natalitsumabin välinen ero ei enää ollut merkitsevä (HR 4,1; 95 % luottamusväli 1,0–17,2, p = 0,05). Riski uusiin gadoliniumilla (Gd) tehostuviin aivojen MK-muutoksiin oli korkeampi pistettävillä IMD-lääkkeillä ja dimetyylifumaraatilla kuin rituksimabilla (HR 9,3; 95 % luottamusväli 2,0–87,0; p = 0,02 ja HR 8,8; 95 % © luottamusväli 1,5–168,2, p = 0,05, vastaavasti); fingolimodin ja natalitsumabin riski oli samanlainen kuin rituksimabin (HR 2,7; 95 % luottamusväli 0,1–116,3; p = 0,057 ja HR 6,6; 95 % luottamusväli 0,1–94,7, vastaavasti).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ensisijaisena päätetapahtumana oli 1. valitun lääkkeen lopetus ja sen syyt.

Kaksoissokkoutettuun faasi II -tutkimukseen «Hauser SL, Waubant E, Arnold DL ym. B-cell depletion with rituximab in relapsing-remitting multiple sclerosis. N Engl J Med 2008;358:676-88 »2 otettiin 104 aaltomaista MS-tautia sairastavaa. Heidät satunnaistettiin suhteessa 2:1 saamaan joko 1 000 mg rituksimabia 2 viikon välein 2 kertaa tutkimuksen alussa tai vastaavaa lumehoitoa. Heitä seurattiin 48 viikkoa. Ensisijainen päätetapahtuma oli gadolinium-tehosteisten muutos määrä katsottuna aivojen MK:ssa viikoilla 12, 16, 20 ja 24. Tutkimuksen loppuun asti oli mukana 78 % potilaista (84,1 % rituksimabi- ja 60 % lumeryhmästä).

Rituksimabipotilailla oli merkitsevästi vähemmän uusia Gd-tehosteisia muutoksia MK:ssa kyseisillä viikoilla kuin lumetta saaneilla (keskimäärin 0,2 vs. 4,5; p < 0,001), ja nämä erot säilyivät 48 viikkoa (p < 0,001). Rituksimabiryhmässä oli myös merkitsevästi vähemmän pahenemisvaiheita kuin lumeryhmässä (14,5 vs. 34,3 %, p = 0,02).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen seuranta-aika oli lyhyt. Seurannasta putosi paljon potilaita (lumeryhmässä 40 %).

Avoimeen retrospektiiviseen seurantatutkimukseen «Salzer J, Svenningsson R, Alping P ym. Rituximab in multiple sclerosis: A retrospective observational study on safety and efficacy. Neurology 2016;87:2074-2081 »3 otettiin mukaan 822 Ruotsin MS-rekisteriin kerättyä MS-potilasta, joista 557 sairasti aaltomaista MS-tautia. Nämä potilaat olivat sairastaneet hoidon alkaessa noin 9 vuotta. He saivat rituksimabia 500–1 000 mg 6–12 kuukauden välein, keskimääräinen hoitoaika oli 21,9 kuukautta. Ensisijainen päätetapahtuma oli rituksimabin turvallisuus, toissijainen sen teho kliinisin ja MK-mittarein. Hoidon aikana vuosittaisten pahenemisvaiheiden määrä aaltomaista MS-tautia sairastavien ryhmässä oli 0,44. Hoidon aikana EDSS-pisteet säilyivät muuttumattomia tässä ryhmässä. Gd-tehosteisia MK-muutoksia nähtiin 2 %:ssa MK:sta, ja niiden määrä laski peräkkäisissä kuvauksissa tutkimuksen aikana. Haittatapahtumat raportoitiin eri tautityypeille erikseen; niitä esiintyi 68 potilaalla (12,2 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Rekisteritutkimukseen «Spelman T, Frisell T, Piehl F ym. Comparative effectiveness of rituximab relative to IFN-ß or glatiramer acetate in relapsing-remitting MS from the Swedish MS registry. Mult Scler 2018;24:1087-1095 »4 kerättiin 461 aaltomaista MS-tautia sairastavaa, rituksimabilla hoidettua potilasta. Heille tehtiin propensiteetti pistemäärän kaltaistuksella suhteessa 1:2 yhteensä 922 potilaaseen, joita oli hoidettu beetainterferonilla (IFN) tai glatirameeriasetaatilla (GA). Keski-ikä rituksimabiryhmässä oli 41,5 vuotta ja IFN/GA-ryhmässä 40,0 vuotta. Molempien ryhmien keskimääräinen EDSS-luku oli 2,0. Sairaus oli kestänyt rituksimabiryhmässä keskimäärin 10,6 vuotta ja IFN/GA-ryhmässä 9,9 vuotta. Ensisijainen päätetapahtuma oli vuosittaisten pahenemisvaiheiden määrä. Lisäksi analysoitiin aika 1. pahenemisvaiheeseen, 3 kuukauden liikunta- ja toimintakyvyn heikentyminen ja hoidon keskeytys. Hoitoaika oli 4 vuotta.

Rituksimabilla vuosittaisten pahenemisvaiheiden määrä laski (0,003; 95 % luottamusväli 0,001–0,009), ero oli merkitsevä suhteessa IFN:n tai GA:n (0,026; 95 % luottamusväli 0,020–0,033) (p < 0,001). Rituksimabiryhmässä nähtiin 87 %:n väheneminen pahenemisvaiheiden määrässä (HR 0,13; 95 % luottamusväli 0,04–0,41) ja 85 % väheneminen keskeyttäneiden määrässä (HR 0,15; 95 % luottamusväli 0,11–0,20) verrattuna IFN-β/GA:han. Kuitenkin EDSS-pisteiden eteneminen oli suurempaa rituksimabiryhmässä 12 ja 24 kuukauden kohdalla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • MS-tauti 1

Kirjallisuutta

  1. Granqvist M, Boremalm M, Poorghobad A ym. Comparative Effectiveness of Rituximab and Other Initial Treatment Choices for Multiple Sclerosis. JAMA Neurol 2018;75:320-327 «PMID: 29309484»PubMed
  2. Hauser SL, Waubant E, Arnold DL ym. B-cell depletion with rituximab in relapsing-remitting multiple sclerosis. N Engl J Med 2008;358:676-88 «PMID: 18272891»PubMed
  3. Salzer J, Svenningsson R, Alping P ym. Rituximab in multiple sclerosis: A retrospective observational study on safety and efficacy. Neurology 2016;87:2074-2081 «PMID: 27760868»PubMed
  4. Spelman T, Frisell T, Piehl F ym. Comparative effectiveness of rituximab relative to IFN-ß or glatiramer acetate in relapsing-remitting MS from the Swedish MS registry. Mult Scler 2018;24:1087-1095 «PMID: 28649912»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS MS-tauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko