Takaisin Tulosta

Lonkkamurtumapotilaan toimintakykymittarit

Lisätietoa aiheesta
Maarit Piirtola
16.10.2017

Kognitio

Kipu

  • VAS-kipujana (Visual Analogue Scale) on 10 cm pitkä molemmista päistä suljettu jana. Janan ääripäissä ovat tuntemukset ”ei kipua ”ja ”pahin mahdollinen kipu”. Asiakasta pyydetään merkitsemään janalle kohta, joka parhaiten kuvastaa hänen kipujensa voimakkuutta (Internet «http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/to-mi»1).
  • VRS (Verbal Rating Scale) on sanallinen kipuasteikko «Pesonen A, Kauppila T, Tarkkila P ym. Evaluation o...»9
    • Potilaalta kysytään, mikä sana parhaiten kuvaa hänen kipunsa voimakkuutta:
      • 0 = Ei kipua
      • 1 = Lievä kipu
      • 2 = Kohtalainen kipu
      • 3 = Voimakas kipu
      • 4 = Sietämätön kipu

Päivittäiset toiminnat

  • Sairaalavaiheessa potilaan toimintakykyä arvioidaan siltä kannalta, miten hän suoriutuu päivittäisistä toiminnoista.
    • Barthel-indeksiin sisältyvät tärkeimmät ADL-toiminnot (ks. internet «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/94/»2) .
      • Se on helppokäyttöinen, nopea ja hyvin validoitu asteikko ja se on käytössä osoittautunut luotettavaksi ja kohtalaisen herkäksi muutoksille.
      • Tieto kerätään laaja-alaisesti haastattelemalla potilasta, omaisia ja henkilökuntaa sekä tarkkailemalla potilaan toimintoja, kuten kävelyä, pukeutumista ja siirtymistä vuoteesta tuoliin.

Instrumentaaliset toiminnat

Käden puristusvoima

  • Käden puristusvoima on helppo ja nopea perustesti arvioitaessa tarttumaotteen voimaa. Testi voidaan suorittaa sairaalassa jo heti kuntoutuksen alkuvaiheessa.
  • Mittauksissa käytetään standardoitua käden puristusvoiman mittaria (Jamar-/Saehan-puristusvoimamittarit) oteleveydellä 2 tai 3 (ks. internet «http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/to-m»4).
  • On jonkin verran viitettä siitä, että käden puristusvoima korreloi koko kehon voimatasoon ja itse koettuun terveyteen «Rantanen T, Era P, Kauppinen M, Heikkinen E. Maxim...»4.

Tasapaino

  • Kaatumisriskin kartoittamisessa ja kuntoutuksen tavoitteen täsmentämisessä tulee mitata tasapainoa ja niitä toimintoja, jotka vaativat tasapainoa.

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB)

Berg's Balance Scale -tasapainotesti

  • Postoperatiivisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja kuntoutujan edistymistä voidaan seurata myös Berg´s Balance Scale -tasapainotestillä (ks. internet «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/51/»6).
    • Tämä testi soveltuu sekä tutkimus- että kliiniseen käyttöön.
    • Testaajalta vaaditaan perehtymistä testiin.
    • Testissä on 14 osiota, joilla testataan henkilön kykyä ylläpitää ja muuttaa asentoa vaikeutuvien suoritusten aikana.
    • Testi antaa viitteitä siitä, missä tasapainoa ylläpitävissä säätelyjärjestelmissä on häiriöitä.
    • Kokonaispistemäärän perusteella tulokset voidaan jakaa 3 luokkaan:
      • 0–20 = heikko (pyörätuolin käyttäjä)
      • 21–40 = kohtalainen (avustettava tai apuvälineellä liikkuva)
      • 41–56 = hyvä (itsenäisesti liikkuva).
    • Bergin testi ei testaa tutkittavan reagointia ulkopuoliselle horjutukselle. Tämä on testattava erikseen.

Kävelynopeus

  • Kävelynopeus antaa tietoa useista toimintakyvyn edellytyksistä, koska normaali kävely edellyttää riittävää alaraajojen lihasvoiman sekä nivelten häiriöttömän toiminnan lisäksi neuromuskulaarista säätelyä ja dynaamista tasapainoa.
  • Kävely sellaisenaan sisältyy lähes kaikkiin päivittäisiin toimintoihin.
  • Itsenäinen selviytyminen elinympäristössä edellyttää riittävää kävelynopeutta esimerkiksi siksi, että liikennevaloissa on käveltävä nopeudella 1,4 m/s, jotta suojatien ehtii ylittää vihreän valon aikana.
  • ADL-toiminnoista kotona selviytymiseksi näyttäisi riittävän kävelynopeus 0,5 m/s.
  • Kävelynopeutta mitataan joko maksimaalisena tai itsevalittuna nopeutena 10 (ks. internet «http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/to-mi»1) tai 2,44 metrin matkalla (ks. Ikinä-opas «http://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/kaatumisten-ehkaisyn-implementointi/iakkaiden-kaatumisen-ehkaisy-opas»5).

Tuolilta ylösnousu -testi (Chair rise)

Timed up and go -testi (Liikkumiskyky)

  • Timed up and go -testi (TUG) on Get up and go -testistä kehitetty testi, joka mittaa iäkkään henkilön tasapainoa ja liikkumista «Podsiadlo D, Richardson S. The timed "Up & Go": a ...»5. Testin aikana potilasta havainnoidaan, kun hän nousee istumasta seisomaan, kävelee 3 metrin matkan, kääntyy, kävelee takaisin ja istuutuu uudelleen tuolille. Testissä potilas voi käyttää kävelyn apuvälinettä. TUG-testissä mitataan suoritukseen kulunut aika.
  • Mittaaja arvioi mitattavan suoriutumista asteikolla 1–5 (1 = normaali, 5 = erittäin epänormaali).
  • Testi voidaan tehdä osastolla, poliklinikalla tai iäkkään henkilön kotona. Testi voidaan tehdä liikkumisen apuvälineen kanssa ja se sopii hyvin myös huonompikuntoisille (ks. internet «http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/to-mi»1).

Kiitos tekstin kommentoinnista: Turun kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi, Kuntoutumispalvelut, lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö

Kirjallisuutta

  1. Mahoney FI, Barthel DW. Functional evaluation: the Barthel Index. Md State Med J 1965;14:61-5 «PMID: 14258950»PubMed
  2. Keith RA, Granger CV, Hamilton BB ym. The functional independence measure: a new tool for rehabilitation. Adv Clin Rehabil 1987;1:6-18 «PMID: 3503663»PubMed
  3. Lawton MP, Brody EM. Assessment of older people: self-maintaining and instrumental activities of daily living. Gerontologist 1969;9:179-86 «PMID: 5349366»PubMed
  4. Rantanen T, Era P, Kauppinen M, Heikkinen E. Maximal isometric muscle strength and socioeconomic status, health, and phycial activity in 75-year-old persons. J Aging Phys Activity 1994;2:206-20
  5. Podsiadlo D, Richardson S. The timed "Up & Go": a test of basic functional mobility for frail elderly persons. J Am Geriatr Soc 1991;39:142-8 «PMID: 1991946»PubMed
  6. Hänninen T, Pulliainen V, Salo J ym. Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä. Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suom Lääkäril 1999;54:1967-75
  7. Suhonen J, Alhainen K, Eloniemi-Sulkava U ym. Hyvät hoitokäytännöt etenevien muistisairauksien kaikissa vaiheissa. Suom Lääkäril 2008;63:9-22
  8. Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49:M85-94 «PMID: 8126356»PubMed
  9. Pesonen A, Kauppila T, Tarkkila P ym. Evaluation of easily applicable pain measurement tools for the assessment of pain in demented patients. Acta Anaesthesiol Scand 2009;53:657-64 «PMID: 19419361»PubMed