Thibaut ym. (2013) «Thibaut A, Chatelle C, Ziegler E ym. Spasticity af...»1 selvittivät spastisuuden määrittelyä ja hypoteeseja sen kehittymiseen aivoverenkiertohäiriön jälkeen sekä esittivät katsauksen kuvantamislöydöksistä, yleisimmistä spastisuusmittareista ja spastisuuden hoidosta. Tutkijoiden mielestä niin spastisuuden määritelmään kuin hoitoon ja lääkkeiden käyttöön liittyy konsensuksen ja suositusten puute. Terapeuttisina interventioina käytiin läpi fysioterapia, toimintaterapia, omatoiminen kuntoutus, ortoosit ja lastat sekä muut apuvälineet, lääkehoito sekä muut ortopediset ja neurokirurgiset menetelmät.
Edellä mainitussa katsauksessa referoidun Katalinic ym. (2011) systemaattisen katsauksen «Katalinic OM, Harvey LA, Herbert RD. Effectiveness...»2 mukaan venyttely ei saa aikaan merkittäviä muutoksia nivelliikkuvuuteen, kipuun, spastisiteettiin tai toimintarajoitteisiin henkilöillä, joilla pyritään estämään kontraktuuria aivovaurion jälkeen.
Lannin'in ym. (2007) «Lannin NA, Novak I, Cusick A. A systematic review ...»3 mukaan lastoituksesta, jolla immobilisoidaan raaja venytysasentoon, ei ole näyttöä spastisuuden hoidossa. Myöskään progressiivisesta vastusharjoittelusta ei ole riittävää näyttöä «Sunnerhagen KS, Olver J, Francisco GE. Assessing a...»4. Bobath lähestymistapa, vesiterapia, kylmäilmaterapia (cryo), lämpöhoito ja värinähoito sekä neurokehitykselliset inhibitoriset tekniikat mainittiin myös.
Tutkimusnäyttö paljon käytetyistä ortooseista on niukkaa. Basaran'in ym. (2012) RCT-tutkimus «Basaran A, Emre U, Karadavut KI ym. Hand splinting...»5 osoitti, ettei käden ortooseista ole hyötyä käden ja sormien spastisuuteen. Transkutaaninen sähköstimulaatio, TENS, on osoittanut jonkin verran hyötyä spastisuuteen antagonistilihaksissa spastisessa hypertoniassa ja CP-oireyhtymän yhteydessä. Transkraniaalisesta tasavirtasähköstä (tDCS) ja ultaäänestä odotetaan jatkotutkimuksia.
Fysioterapia asento- ja liikehoitoineen, rentoutushoitoineen, lastoineen sekä erilaisine tukineen muodostaa aina spastisuuden hoidon perustan myös muihin hoitoihin kuten suun kautta otettaviin lääkehoitoihin tai botuliinitoksiini-injektioihin yhdistettynä (ks. myös näytönastekatsaus «Botulinum toxin tyyppi A (BoNT-A) on turvallinen ja terapeuttiseen harjoitteluun yhdistettynä tehokas paikallisesti annettava hoito spastisiteetin vähentämiseksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.»A). Suun kautta otettavista lääkkeistä baklofeenia, gabapentiiniä ja titsanidiinia voidaan käyttää spastisuuden hoitoon. Vaikean spastisuuden hoidossa intratekaalinen baklofeenihoito voi olla arvokas vaihtoehto «Rémy-Néris O, Tiffreau V, Bouilland S ym. Intrathe...»6, «Meythaler JM, Guin-Renfroe S, Brunner RC ym. Intra...»7.