Työperäisyyden arviointi käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa

• Yläraajaoireilun työperäisyyden arviointi aloitetaan seuraavilla kysymyksillä:
  • Alkoivatko, uusiutuivatko tai pahenivatko yläraajaoireet nykyisen työn tai työtehtävän aloittamisen jälkeen?
  • Onko kiputilalle mitään muuta, ei työhön liittyvää syytä, kuten vammat tai vapaa-ajan kuormitus, kuten harrastukset?
• Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on myönteinen, edetään työkuormituksen arviointiin.
• Henkilöltä kysymällä tai työtä havainnoimalla selvitetään, sisältääkö työ sellaisia kuormitustekijöitä, joiden on todettu olevan yhteydessä kyseisen rasitussairauden esiintymiseen (ks. muistilistat alla). Yksikin pääriskitekijä riittää siihen, että kiputila on mahdollisesti työperäinen «Sluiter JK, Rest KM, Frings-Dresen MH. Criteria do...»1.

Ranteen seudun tenosynoviitit ja peritendiniitit sekä kyynärpään tendinopatiat

• Pääriskitekijät
  • Pidetäänkö rannetta taipuneessa asennossa (yli 20 astetta keskiasennosta) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
  • Pidetäänkö työkalua tai muuta esinettä käden tai sormien puristusotteessa suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä voimaa käyttäen?
  • Tehdäänkö kädellä samaa liikettä toistuvasti (alle 30 sekunnin välein) tai suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
  • Käsitelläänkö raskaita taakkoja (yli 4,5 kg) tai raskaita työkaluja (yli 1 kg yhdellä kädellä tai 2 kg kahdella kädellä kannateltuna) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
  • Yhdistyvätkö työssä edellä mainitut asento-, voimankäyttö- ja toistuvuuskuormitukset?
• Muut riskitekijät
  • Onko työtilan ilma kylmä, tai käsitelläänkö työssä kylmiä tuotteita?
  • Onko työntekijä tottumaton työliikkeisiin, tai onko työtehtävissä tapahtunut muutos ennen oireiden alkua?
  • Onko toistotyössä (samanlaisena toistuvia työvaiheita alle 30 sekunnin välein) ollut liian vähän (alle 10 minuuttia/tunti) taukoja?
  • Onko työn henkinen vaativuus suuri, tai oliko sosiaalisen tuen määrä alhainen ennen oireiden alkua?

Rannekanavaoireyhtymä

• Pääriskitekijät
  • Pidetäänkö työkalua tai muuta esinettä käden tai sormien puristusotteessa suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä voimaa käyttäen?
  • Tehdäänkö kädellä samaa liikettä toistuvasti (alle 30 sekunnin välein) tai suurimman osan (yli 4 tuntia) työpäivästä?
  • Käytetäänkö työssä pinsettiotetta (sormien ja peukalon välinen etäisyys enintään 5 cm) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
  • Käytetäänkö työssä tärisevää käsityökalua yli tunnin päivässä?
  • Onko työtilan ilma kylmä, tai käsitelläänkö työssä kylmiä tuotteita?
  • Yhdistyvätkö työssä edellä mainitut voimankäyttö- ja toistuvuuskuormitukset?
• Muut riskitekijät
  • Käsitelläänkö raskaita taakkoja (yli 4,5 kg) tai raskaita työkaluja (yli 1 kg yhdellä kädellä tai 2 kg kahdella kädellä kannateltuna) merkittävän osan (yli 2 tuntia) työpäivästä?
  • Onko kuormitus ollut pitkäaikaista?
  • Onko toistotyössä (työvaiheita alle 30 sekunnin välein) ollut liian vähän (alle 10 minuuttia/tunti) taukoja?
  • Onko työn henkinen vaativuus suuri, tai oliko sosiaalisen tuen määrä alhainen ennen oireiden alkua?
• Ks. myös «Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppin...»2.

Riskinarviointi työpaikalla

• Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Mikäli haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys terveydelle ja turvallisuudelle. Toistotyötä tulisi välttää tai sen työntekijälle aiheuttama haitta pyrkiä minimoimaan. Toistotyön haittaa arvioitaessa on otettava huomioon sattuneet tapaturmat, ammattitaudit ja niiden epäilyt sekä muut työperäiset sairaudet.
• Riskinarviointi on ensisijaisesti yritysten ja työsuojelun toimintaa. Työterveyshuollon asiantuntijuutta on usein syytä käyttää, erityisesti todettujen riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
• Seuraavilla aloilla tarvitaan erityisesti yläraajakuormituksen riskinarviointia, mutta kuormitustekijöitä voi esiintyä muuallakin «Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyö...»3, «Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppin...»4:
  • elintarviketeollisuustyö
  • muu teollinen työ
  • pakkaus-, varastointi ja ahtaustyöt
  • puutyö
  • tekstiili-, ompelu-, jalkine- ja nahkatyö
  • rakennustyö
  • maa- ja metsätaloustyö, kalastus
  • metalli-, valimo- ja konepajatyö
  • kemian prosessi-, massa- ja paperityö
  • kokoonpanotyö
  • elektroniikka kaupan alalla.
• Riskinarviointimenetelmiä on useita.
• Yläraajakuormituksen arviointiin soveltuvia menetelmiä
  • Toisto-Repe 2004
  • Työterveyslaitoksen Työpaikan ergonomia© -selvitysmenetelmä
  • SFS-EN ISO 5349-2: Mekaaninen värähtely. Käsiin kohdistuvan tärinäaltistuksen mittaus ja arviointi. Osa 2: Käytännön ohjeita työpaikkamittauksia varten. Suomen standardoimisliitto, Helsinki