Alaraajojen valtimotaudin vallitsevuus
Lisätietoa aiheesta
Maarit Venermo
18.2.2021
- Oireettoman tai vähäoireisen valtimotaudin vallitsevuus on 4-kertainen katkokävelyyn
verrattuna. Katkokävelyn vallitsevuus lisääntyy iän myötä ja se vaihtelee normaaliväestössä
0,6–8 % iästä riippuen.
- Saksalaisessa GetABI-tutkimuksessa «Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevale...»1344 perusterveydenhuollon lääkäriä mittasi nilkka-olkavarsipainesuhteen 6 880 valikoimattomalta
yli 65-vuotiaalta.
- Potilaille tehtiin riskitekijöiden kartoitus ja määritettiin katkokävelyn esiintyvyys
kyselylomakkeella.
- Tukkivan valtimotaudin esiintyvyys (ABI < 0,9) koko aineistossa oli 18,0 %: miehillä
19,8 % ja naisilla 16,8 %, vaikka kyselylomakkeen perusteella oireista tukkivaa valtimotautia
esiintyi miehillä vain 3,6 % ja naisilla 2,3 %.
- Sekä miehillä että naisilla prevalenssi suureni iän myötä ollen 3,2 % iältään 65–69-vuotiailla
miehillä ja 5,6 % ≥ 85-vuotiailla miehillä. Naisilla vastaavat luvut olivat
2,0 % ja 10 %.
- Huomattavaa on, että vanhimmissa ikäryhmissä prevalenssi oli naisilla korkeampi.
- Hirschin ja kumppaneiden tutkimuksessa «Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Periphe...»2 selvitettiin tukkivan valtimotaudin esiintyvyyttä yli 70-vuotiailla tai 50–69-vuotiailla,
jotka tupakoivat tai joilla oli diabetes.
- Ääreisvaltimotauti (ABI < 0,9) todettiin 29 %:lla ja katkokävely 2,9 %:lla tutkittavista.
- Krooninen alaraajan elinkelpoisuutta uhkaava iskemia (CLTI) edustaa tukkivan valtimotaudin
jäävuoren pientä huippua (kuva «Eriasteisen alaraajojen valtimotaudin vallitsevuus»1). Sen vallitsevuus on vaikeasti arvioitavissa, koska vain osalla esiintyy edeltävää
katkokävelyä.
- Kriittisen iskemian ilmaantuvuuden on arvioitu olevan 500–1 000 / miljoona
/ vuosi: arviot perustuvat oireiden ilmaantumiseen sekä sairaalahoitojen ja amputaatioiden
määrään «Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society...»3.
Kirjallisuutta
- Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevalence of peripheral arterial disease
and co-morbidity in 6880 primary care patients: cross-sectional study. Atherosclerosis
2004;172:95-105 «PMID: 14709362»PubMed
- Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Peripheral arterial disease detection,
awareness, and treatment in primary care. JAMA 2001;286:1317-24 «PMID: 11560536»PubMed
- Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of
Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75
«PMID: 17140820»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01490 (050.083)
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim