Takaisin Tulosta

Alaraajojen valtimotaudin vallitsevuus

Lisätietoa aiheesta
Maarit Venermo
18.2.2021
  • Oireettoman tai vähäoireisen valtimotaudin vallitsevuus on 4-kertainen katkokävelyyn verrattuna. Katkokävelyn vallitsevuus lisääntyy iän myötä ja se vaihtelee normaaliväestössä 0,6–8 % iästä riippuen.
    • Saksalaisessa GetABI-tutkimuksessa «Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevale...»1344 perusterveydenhuollon lääkäriä mittasi nilkka-olkavarsipainesuhteen 6 880 valikoimattomalta yli 65-vuotiaalta.
      • Potilaille tehtiin riskitekijöiden kartoitus ja määritettiin katkokävelyn esiintyvyys kyselylomakkeella.
      • Tukkivan valtimotaudin esiintyvyys (ABI < 0,9) koko aineistossa oli 18,0 %: miehillä 19,8 % ja naisilla 16,8 %, vaikka kyselylomakkeen perusteella oireista tukkivaa valtimotautia esiintyi miehillä vain 3,6 % ja naisilla 2,3 %.
      • Sekä miehillä että naisilla prevalenssi suureni iän myötä ollen 3,2 % iältään 65–69-vuotiailla miehillä ja 5,6 % ≥ 85-vuotiailla miehillä. Naisilla vastaavat luvut olivat 2,0 % ja 10 %.
      • Huomattavaa on, että vanhimmissa ikäryhmissä prevalenssi oli naisilla korkeampi.
    • Hirschin ja kumppaneiden tutkimuksessa «Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Periphe...»2 selvitettiin tukkivan valtimotaudin esiintyvyyttä yli 70-vuotiailla tai 50–69-vuotiailla, jotka tupakoivat tai joilla oli diabetes.
      • Ääreisvaltimotauti (ABI < 0,9) todettiin 29 %:lla ja katkokävely 2,9 %:lla tutkittavista.
  • Krooninen alaraajan elinkelpoisuutta uhkaava iskemia (CLTI) edustaa tukkivan valtimotaudin jäävuoren pientä huippua (kuva «Eriasteisen alaraajojen valtimotaudin vallitsevuus»1). Sen vallitsevuus on vaikeasti arvioitavissa, koska vain osalla esiintyy edeltävää katkokävelyä.
  • Kriittisen iskemian ilmaantuvuuden on arvioitu olevan 500–1 000 / miljoona / vuosi: arviot perustuvat oireiden ilmaantumiseen sekä sairaalahoitojen ja amputaatioiden määrään «Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society...»3.
Kuva 1.

Alaraajojen tukkivan valtimotaudin vallitsevuus suomalaisessa väestössä.

Mukailtu lähteestä Leng GC, Fowkes FGR. Epidemiology and risk factors for peripheral arterial disease. Kirjassa: Beard JD, Gaines PA. Vascular and endovascular surgery. 2. painos. Saunders, London 2001;26.

Lupa kuvan käyttöön: Mauri Lepäntalo

Erityiskorvattua lääkehoitoa sepelvaltimotaudin vuoksi saaneiden määrä päivitetty vuoden 2018 tietoihin.

Kirjallisuutta

  1. Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevalence of peripheral arterial disease and co-morbidity in 6880 primary care patients: cross-sectional study. Atherosclerosis 2004;172:95-105 «PMID: 14709362»PubMed
  2. Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Peripheral arterial disease detection, awareness, and treatment in primary care. JAMA 2001;286:1317-24 «PMID: 11560536»PubMed
  3. Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75 «PMID: 17140820»PubMed