Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja Käypä hoito -työryhmä ST-nousuinfarkti 24.5.2011
Sepelvaltimotautikohtauspotilaan ennustetta voidaan arvioida useilla biokemiallisilla markkereilla, joista monet kuuluvat osana rutiinidiagnostiikkaan. Useiden hemodynaamista stressiä, munuaisvauriota tai inflammaatiota kuvaavien merkkiaineiden on todettu olevan itsenäisiä riskitekijöitä. Niiden saadaan informaatiota sekä lyhyen että pitkän ajan ennusteesta. Käytännön työn kannalta on toivottavaa, että näytteet voitaisiin ottaa rutiinidiagnostiikan yhteydessä.
Troponiinit T ja I ovat sydänspesifisiä. Troponiinipitoisuuden kasvu viittaa heikentyneeseen ennusteeseen. Tulovaiheessa ja hoitoon hakeuduttaessa koholla oleva troponiini merkitsee pidempää viivettä iskemian alusta ja huonontunutta ennustetta. Troponiinipitoisuuden maksimi korreloi vaurion laajuuteen, vasemman kammion dysfunktioon ja pitkän ajan ennusteeseen.
Vasemman kammion dysfunktiossa kohoavat natriureettisten peptidien (BNP ja proBNP) pitoisuudet. Koholla olevat arvot ovat yhteydessä heikentyneeseen ennusteeseen, mikä saattaa olla sydämen lähtötilanteeseen tai akuuttiin vaurioon liittyvää. Sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen koholla olevan BNP:n tai proBNP:n on todettu ennustavan kuolemaa mistä tahansa syystä, kardiovaskulaarikuolemaa, sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja aivohalvausta. Tämä yhteys on riippumaton aiemmasta vasemman kammion vajaatoiminnasta ja kardiovaskulaarisairaudesta. Useissa tutkimuksissa natriureettisen peptidin on todettu olevan ainoa biomarkkeri, joka on tuonut ennusteen arviointiin lisähyötyä tavanomaisiin riskitekijöihin keskittyviin ennustemalleihin lisättynä. Kopeptiini on myös hemodynaamisen stressin biomarkkeri, mutta se korreloi BNP:n kanssa vain heikosti. Sen kohoaminen ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta sepelvaltimotautikohtauspotilailla. Se ei kuitenkaan näytä tuovan lisähyötyä ennusteen arviointiin troponiiniin tai BNP:iin verrattuna.
Inflammaatiomittareista tutkituin on hs-CRP, jonka kohoamisella on yhteys heikentyneeseen ennusteeseen. ST-nousuinfarktin akuutissa vaiheessa mitattu arvo viittaa kroonisen inflammaation tasoon. Myöhemmin infarktin aiheuttama kudosvaurio vaikeuttaa tulkintaa.
Kroonisiin perussairauksiin liittyvät poikkeavuudet määrittävät myös sepelvaltimotautikohtauksen ennustetta. Kreatiniini ja laskennallinen GFR ovat yhteydessä niin lyhyen kuin pitkänaikavälin ennusteeseen. Kystatiini C auttaa arvioimaan ennustetta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen, ja se saattaa olla kohtauksen jälkeen parempi riskin merkkiaine kuin perinteiset munuaisfunktion kokeet. Koholla oleva S-uraatti viittaa huonoon ennusteeseen. Tulovaiheessa koholla oleva verensokeri merkitsee heikentynyttä ennustetta, vaikka potilaalla ei olisi diabetesta diagnosoitukaan.
Perusverikokeista hemoglobiinilla, verihiutaleilla ja valkosoluilla on U-muotoinen yhteys ennusteeseen. Huonoin ennuste on alimpaan ja ylimpään viidennekseen kuuluvilla ST-nousuinfarktipotilailla.
Viitteet «Damman P, Beijk MA, Kuijt WJ ym. Multiple biomarke...»1, «Correa S, Morrow DA, Braunwald E ym. Cystatin C fo...»2, «Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Clustering of...»3, «Kruk M, Przyluski J, Kalinczuk L ym. Hemoglobin, l...»4, «Blankenberg S, McQueen MJ, Smieja M ym. Comparativ...»5, «Wolsk E, Claggett B, Pfeffer MA ym. Role of B-Type...»6, «Shlipak MG, Ix JH, Bibbins-Domingo K ym. Biomarker...»7.