Virtsatieinfektioon (VTI) viittaava pesäkemäärä virtsan bakteeriviljelyssä riippuu
näytteenottotavasta, keskisuihkun onnistumisesta ja viljelyssä kasvaneista bakteerilajeista.
Lisäksi potilaalla tulee olla virtsatietulehdukseen sopivia oireita, jotta hänellä
olisi infektio.
Perusterveellä virtsatieoireisella potilaalla voidaan pitää merkitsevänä pientäkin
havaittua keskisuihkunäytteen uropatogeenin kasvua, mikäli näyte on saatu oikein «Stamm WE, Counts GW, Running KR ym. Diagnosis of c...»1. Stammin ym. työssä äkillisesti rakko-oireisilla naisilla virtsaviljelyn bakteeripesäkemäärän
sensitiivisyys infektion toteamisessa oli seuraava: kasvulla E2 pesäkettä/ml herkkyys
oli 95 %, kasvulla E3 pesäkettä/ml 81 %, mutta kasvulla E5 pesäkettä/ml vain 51 %.
Rutiinisti käytetään 1 µl viljelysilmukkaa, jolla todetaan herkimmillään 1 pesäke/µl
= E3 pesäkettä/ml. Siten arviolta viidesosa äkillisesti kystiittiin sairastuneista
naisista saa negatiivisia viljelytuloksia, jos oireita pidetään vertailukriteerinä.
Kontaminaatio ihon tai sukuelinten mikrobeilla on tavallista keskivirtsa-, pussivirtsa-,
tyynyvirtsa- ja erityisesti alusastianäytteissä. Kontaminaatiosta kertoo usean bakteerin
samanaikainen kasvu (sekafloora, yli 2 lajia/näyte) ja levyepiteelisolujen runsas
esiintyminen virtsanäytteessä. Sekafloora on spesifistä uropatogeenia tavallisempi
viljelytulos käytännössä jo silloin, kun kasvu keskisuihkunäytteessä on E3 pesäkettä/ml,
minkä takia potilaan tai näytteen avustajan ohjaus on avainasemassa pienten pesäkemäärien
toteamisessa.
Euroopan virtsatutkimussuositus «ECLM. European Urinalysis Guidelines. Kouri T, Fog...»2suosittaa oireisten potilaiden virtsaviljelyn pesäkemäärää E3 pesäkettä/ml kynnykseksi
jatkoviljelyyn, jos keskisuihkunäyte on saatu oikein ja viljelyssä kasvaa vain 1–2
uropatogeenia. Vähäoireisille potilaille (aamuvirtsa, rakkoaika > 4 tuntia) voidaan
jatkoviljelyn kynnyksenä käyttää keskisuihkunäytteiden viljelytulosta E5 pesäkettä/ml.
Keskimääräiselle näytemateriaalille voitaneen soveltaa kynnysarvoa E4 pesäkettä/ml
diagnostiikkaa ja jatkoviljelyitä varten, mikäli viljelyssä kasvaa 1–2 uropatogeenia.
Katetrinäytteille laboratorio soveltaa samaa rajaa, elleivät erityiset syyt muuta
aiheuta.
Vaippaikäisten lasten virtsanäytteen laatu on vaikeampi varmistaa kuin aikuisten keskisuihkunäytteiden
laatu. Virtsatietulehdukseen viittaavana kynnysarvona on Yhdysvalloissa pidetty bakteeriviljelyn
pesäkemäärää 5 x E4 pesäkettä/ml «Hoberman A, Wald ER, Reynolds EA ym. Pyuria and ba...»3tai katetrinäytteissä E4 pesäkettä/ml «Shaw KN, McGowan KL, Gorelick MH ym. Screening for...»4. Jälkimmäisessä 3 873 alle 2-vuotiaan päivystyspotilaan tutkimuksessa 105 potilaan
(2,7 %) virtsanäyte kasvoi. Näistä 81 näytettä kasvoi ≥ E5 pesäkettä/ml, 13 kasvoi välillä 5xE5 – E5/ml ja 10 näytettä välillä E4 – 5xe4/ml. 454 näytettä (11,7 %) oli kontaminoitunut,
mikä osoittaa näytteenoton ongelman.
Lapsilla lentovirtsanäyte on vähemmän kontaminoitunut kuin pussi- tai tyynyvirtsanäyte.
Rakkopistonäytteitä käytettäessä kaikkea uropatogeenien kasvua voidaan pitää merkitsevänä,
jolloin rakkopistoa suositellaan diagnostiikan varmistamistilanteisiin.
Päivystysaikaista oireisten potilaiden pikadiagnostiikan sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä
arvioitaessa voidaan positiivinen viljelytuloksen raja-arvona pitää pesäkemäärää E4/ml,
kun pienempien pesäkemäärien toteamistarve otetaan erikseen huomioon. Bakteriurian
seulonnassa pyritään ennustamaan virtsan bakteeriviljelyn tulosta. Pikadiagnostiikassa
ei pystytä toteamaan bakteerin uropatogeenisyyttä.
Kemiallisen seulonnan (U-KemSeul) suorituskyky
Virtsan kemiallinen seulontaliuska toteaa vain osittain bakteereja ja leukosyyttejä.
Nitriittikentällä todetaan nitraattireduktaasia tuottavat koliformit sauvat, jos potilaalla on ollut
riittävä 4–8 tunnin rakkoaika ja ravinnossa on ollut nitraatteja (yleensä peräisin
kasviksista). Nitriittikoe ei totea ollenkaan kokkeja, esim. Staphylococcus saprophyticusta ja enterokokkeja. Nitriittikoe olisi yksinään hyvin spesifinen (90 %), mutta sen
herkkyys on oireisilla potilailla vain 20–50 % «Hurlbut TA 3rd, Littenberg B. The diagnostic accur...»5.
Leukosyyttikentällä todetaan virtsan leukosyytit esteraasiaktiivisuuden perusteella herkkyyskynnyksellä
20–30 xE6/l.
Kemiallisen seulonnan väärä negatiivinen tulos on käytännössä päivystysaikana hyvin
tavallinen, mutta positiivisen tuloksen ennustearvo on kohtalainen bakteriurian osoittamisessa.
Partikkelilaskennan (U-Solut) suorituskyky
Partikkelilaskennalla tarkoitetaan kliinisessä laboratoriossa bakteerien ja solujen
sekä lieriöiden automaattilaskentaa virtaussytometrilla tai mikroskoopilla, joskus
perinteistä mikroskopiaa. Automaatilla voidaan todeta bakteereja ja leukosyyttejä
liuskakoetta paremmin. Pienimmät todettavat bakteerimäärät yltävät 90–95 %
sensitiivisyyteen verrattuna virtsaviljelyn pesäkemäärään E3–E4 pesäkettä/ml,
potilasaineistosta ja valitusta spesifisyystasosta riippuen, jolloin päivystysajan
virtsatieinfektioiden pikadiagnostiikassa voidaan soveltaa sekä suuren sensitiivisyyden
että suuren spesifisyyden raja-arvoja. Käytännössä nämä raja-arvot positiiviselle
laskentatulokselle joudutaan tarkistamaan paikallisesti potilaiden ikä- ja sukupuoliryhmittäin
«Jolkkonen S, Paattiniemi EL, Kärpänoja P ym. Scree...»10.
Automaattiseulonnan käyttöönotossa on muistettava, että erityisten potilasryhmien
bakteeriviljelyt on pyydettävä (U-BaktEVi) erikseen väärien negatiivisten löydösten
välttämiseksi.
Kirjallisuutta
Stamm WE, Counts GW, Running KR ym. Diagnosis of coliform infection in acutely dysuric
women. N Engl J Med 1982;307:463-8 «PMID: 7099208»PubMed
ECLM. European Urinalysis Guidelines. Kouri T, Fogazzi GB, Gant V, Hallander H ym
(toim.) Scand J Clin Lab Invest 2000;60(Suppl 231):1-96
Hoberman A, Wald ER, Reynolds EA ym. Pyuria and bacteriuria in urine specimens obtained
by catheter from young children with fever. J Pediatr 1994;124:513-9 «PMID: 8151463»PubMed
Shaw KN, McGowan KL, Gorelick MH ym. Screening for urinary tract infection in infants
in the emergency department: which test is best? Pediatrics 1998;101:E1 «PMID: 9606243»PubMed
Hurlbut TA 3rd, Littenberg B. The diagnostic accuracy of rapid dipstick tests to predict
urinary tract infection. Am J Clin Pathol 1991;96:582-8 «PMID: 1951183»PubMed
Lachs MS, Nachamkin I, Edelstein PH ym. Spectrum bias in the evaluation of diagnostic
tests: lessons from the rapid dipstick test for urinary tract infection. Ann Intern
Med 1992;117:135-40 «PMID: 1605428»PubMed
Jellheden B, Norrby RS, Sandberg T. Symptomatic urinary tract infection in women in
primary health care. Bacteriological, clinical and diagnostic aspects in relation
to host response to infection. Scand J Prim Health Care 1996;14:122-8 «PMID: 8792507»PubMed
Carroll KC, Hale DC, Von Boerum DH ym. Laboratory evaluation of urinary tract infections
in an ambulatory clinic. Am J Clin Pathol 1994;101:100-3 «PMID: 7506476»PubMed
Schroeder AR, Chang PW, Shen MW, Biondi EA ym. Diagnostic accuracy of the urinalysis
for urinary tract infection in infants < 2 months of age. Pediatrics 2015 DOI 10.1542/peds.2015-0012;
PMID: 26009628
Jolkkonen S, Paattiniemi EL, Kärpänoja P ym. Screening of urine samples by flow cytometry
reduces the need for culture. J Clin Microbiol 2010;48:3117-21 «PMID: 20592157»PubMed
Pieretti B, Brunati P, Pini B ym. Diagnosis of bacteriuria and leukocyturia by automated
flow cytometry compared with urine culture. J Clin Microbiol 2010;48:3990-6 «PMID: 20739491»PubMed
Wang J, Zhang Y, Xu D ym. Evaluation of the Sysmex UF-1000i for the diagnosis of urinary
tract infection. Am J Clin Pathol 2010;133:577-82 «PMID: 20231611»PubMed
De Rosa R, Grosso S, Bruschetta G ym. Evaluation of the Sysmex UF1000i flow cytometer
for ruling out bacterial urinary tract infection. Clin Chim Acta 2010;411:1137-42
«PMID: 20359474»PubMed
Íñigo M, Coello A, Fernández-Rivas G ym. Evaluation of the SediMax automated microscopy
sediment analyzer and the Sysmex UF-1000i flow cytometer as screening tools to rule
out negative urinary tract infections. Clin Chim Acta 2016;456:31-35 «PMID: 26921459»PubMed
Müller M, Seidenberg R, Schuh SK ym. The development and validation of different decision-making
tools to predict urine culture growth out of urine flow cytometry parameter. PLoS
One 2018;13:e0193255 «PMID: 29474463»PubMed