Monimuotoisen psykososiaalisen hoidon vaikutus ADHD-lasten vanhempien vanhemmuuteen
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
24.11.2011
- Sekä psykososiaalisella hoidolla että lääkehoidolla näyttää olevan positiivista vaikutusta
vanhempien tapaan kasvattaa ja suhtautua lapseen.
- Yhdysvaltalais-kanadalaisen MTA-tutkimuksen (multimodal treatment study of children
with ADHD) osallistujista 508 lapsen ja hänen vanhempansa vuorovaikutuksen muutosta
eri hoitoryhmissä arvioitiin videoitujen tehtävien avulla «Wells KC, Chi TC, Hinshaw SP ym. Treatment-related...»1.
- Tutkimuksessa 7–9-vuotiaat ADHD-lapset satunnaistettiin neljään ryhmään (lääkehoito,
käyttäytymisterapia, yhdistetty ja tavanomainen hoito) 14 kuukaudeksi.
- Vuorovaikutusta arvioitiin neliosaisella leikkitilanteella (vapaa leikki, vanhemman
työskentely lapsen ollessa hiljaa, tehtävähetki ja tilan siivous), joka videoitiin
tutkimuksen alussa ja lopussa.
- Ulkopuoliset koulutetut arvioijat pisteyttivät kuusipisteisellä asteikolla vanhemman
(5 osa-aluetta) ja lapsen (4 osa-aluetta) käytöstä.
- Vanhemman käytöksestä arvioitiin tehtävän antoa, käytöksen ohjaamista, ärtymystä,
positiivista palautetta ja lämpöä.
- Lapsen käytöksestä arvioitiin valittamista ja marisemista, sanallista herjausta tai
loukkaavuutta vanhempaa kohtaan, yhteistyökykyisyyttä ja lapsen pidettävyyttä.
- Rakentava vanhemmuus (lämpö + positiivinen palaute + käytöksen ohjaaminen + tehtävän
anto – ärtymys) lisääntyi yhdistelmähoito- ja käyttäytymishoitoryhmässä verrattuna
lääkehoito- ja tavanomaisen hoidon ryhmään.
- Lapsen negatiivisen käytöksen ((valittaminen + loukkaavuus) – (yhteistyökykyisyys
+ pidettävyys)) osalta eroa ryhmien välillä ei ollut.
- New Yorkissa ja Montrealissa toteutetussa kaksi vuotta kestäneessä tutkimuksessa
«Hechtman L, Abikoff H, Klein RG ym. Children with ...»2 arvioitiin lääkehoitoon yhdistetyn monimuotoisen psykososiaalisen hoidon vaikutusta
ADHD-lasten vanhempien kasvatuskäytäntöihin.
- Tutkimukseen valikoitiin 103 iältään 7–9-vuotiasta lasta (joista 93 % poikia),
joilla täyttyivät DSM III:n mukaiset ADHD-kriteerit. Tutkimukseen hyväksytyt lapset
jaettiin kolmeen hoitoryhmään, jotka olivat: 1) metyylifenidaattihoito (M), 2) metyylifenidaattihoito
ja monimuotoinen psykososiaalinen hoito (M + MPT) ja 3) metyylifenidaattihoito ja
näennäishoito (M + ACT).
- Vanhempien kasvatuksellisia menetelmiä arvioitiin vanhempien itsearviointikyselyillä.
Myös lasten arvio vanhemmuudesta selvitettiin kyselylomakkeella.
- Ensimmäisen vuoden arviossa yhdistelmähoitoryhmän (M+MPT) vanhempien kasvatustietämys
oli lisääntynyt oman arvion mukaan lähtötilanteeseen nähden merkitsevästi enemmän
kuin muissa ryhmissä (M + MPT p < 0.000), mikä kuvastaa hoitoon kuuluneen koulutuksellisen
osuuden toteutumista.
- Toisen tutkimusvuoden jälkeen M + ACT -ryhmän äidit arvioivat kasvatustietämyksensä
paremmaksi kuin muissa ryhmissä, jotka eivät eronneet toisistaan.
- Ryhmien välillä ei ollut eroa vanhemmuuden keinojen käytössä itsearviointien perusteella.
- Positiivisissa keinoissa ei tapahtunut muutosta lähtötilanteeseen verrattuna.
- Negatiivisten keinojen käyttö väheni kaikissa ryhmissä jo 6 kuukauden arvioissa verrattuna
lääkkeettömään lähtötilanteeseen, mutta muutosta lääkekokeilujaksoon verrattuna ei
ollut.
- Vanhempien tyytyväisyydessä omaan vanhemmuuteensa tai arvioissa vanhemmuuden keinojen
tehokkuudesta ei ollut eroa hoitoryhmien välillä.
- Lasten arvioissa ei ollut eroja ryhmien välillä. Kaikissa ryhmissä lapset arvioivat
jo puolen vuoden kohdalla vanhempien negatiivisen kasvatuksen vähentyneen verrattuna
lääkkeettömään lähtötilanteeseen, mutta eroa lääkekokeilujaksoon verrattuna ei ollut.
- Tutkimuksen perusteella monimuotoisen psykososiaalisen hoidon lisäämisellä stimulanttihoitoon
ei ollut lisävaikutusta vanhempien kasvatuskäytäntöjen paranemiseen.
Kirjallisuutta
- Wells KC, Chi TC, Hinshaw SP ym. Treatment-related changes in objectively measured
parenting behaviors in the multimodal treatment study of children with attention-deficit/hyperactivity
disorder. J Consult Clin Psychol 2006;74:649-57 «PMID: 16881772»PubMed
- Hechtman L, Abikoff H, Klein RG ym. Children with ADHD treated with long-term methylphenidate
and multimodal psychosocial treatment: impact on parental practices. J Am Acad Child
Adolesc Psychiatry 2004;43:830-8 «PMID: 15213584»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01782
© 2019 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim