Tässä Virtsankarkailu (naiset) Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa esitellään taloudellisten arviointien tuloksia. Mukaan on valittu artikkeleita, joissa käsitellyt hoitomuodot ovat merkityksellisiä suomalaisessa hoitokäytännössä.
Rawlings ja Zimmern (2016) «Rawlings T, Zimmern PE. Economic analyses of stres...»1 arvioivat järjestelmällisessä katsauksessaan ponnistusvirtsankarkailun kustannuksia selvittäneiden tutkimusten laatua. Mukaan otetuissa 13 tutkimuksessa käytettiin vaihtelevia laskutapoja kustannushyötyjen osoittamiseksi «Rawlings T, Zimmern PE. Economic analyses of stres...»1, mikä osaltaan hankaloittaa tulosten vertailua eri tutkimusten ja maiden välillä. Kustannustietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaakin se, että eri maissa terveydenhuoltojärjestelmät, hinnoittelutavat ja resurssien käyttö ovat erilaiset. Tämän johdosta tässä artikkelissa on esitelty ensin erikseen suomalaiset tutkimukset. Ulkomaalaisia tutkimuksia esiteltäessä on erikseen poimittu niin sanotut kustannus-utiliteettitutkimukset, sillä toisin kuin muut taloudellisia vaikutuksia arvioivat tutkimustyypit, ne huomioivat myös terveyteen liittyvän elämänlaadun.
Vuonna 2008 julkaistun, suomalaisen virtsankarkailun hoitoon tarkoitettuja tuotteita myyvän yrityksen toimeksiantona tehdyn raportin «Nordic Healthcare Group. Inkontinenssin hoidon kok...»2 mukaan virtsankarkailun hoidosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain lähes 1 miljardin euron kustannukset. Raportissa luotiin kustannusmalli, jossa huomioitiin suorat ja epäsuorat terveydenhuollon kustannukset ja muut yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Mallin muuttujat, esimerkiksi virtsankarkailun hoidon kustannukset vuositasolla, otettiin muiden tekemistä tieteellisistä julkaisuista.
Malli arvioi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia eri skenaarioissa, joissa vaihdeltiin riskiä joutua virtsankarkailun vuoksi erilaisiin hoitopaikkoihin tai virtsankarkailupotilaiden suhteellista osuutta. Skenaarion 1 (66 % palvelujärjestelmän vanhuksista pidätyskyvyttömiä) mukaan vuoden 2006 kustannukset ovat 1 739 miljoonaa euroa. Maltillisemman skenaarion 2 (virtsankarkailun esiintyvyys perustuu riskiin laitostua) mukaan kustannukset ovat 690 miljoonaa euroa. Mallissa kustannukset, jotka ovat suhteellisen selkeästi yhdistettävissä suoraan virtsankarkailuun, olivat vuonna 2006 yhteensä 43,7 miljoonaa euroa (suorat kulut ja työkyvyttömyyseläkkeet). Raportti päätyy skenaarioita tarkastelemalla siihen, että kotihoito on yhteiskunnalle aina laitoshoitoa halvempaa, vaikka se lisäisi vaippakustannuksia. Lääkehoidosta, virtsa-apuvälineistä, polikliinisistä tutkimuksista ja toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset määrittävät alle 60-vuotiaiden kustannuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta merkittävimmät virtsankarkailusta aiheutuvat kustannukset kuitenkin liittyvät iäkkäimpien hoitojaksoihin, lääkehoitoon, vaippoihin ja laitoshoitoon.
Suomessa vuonna 2007 tehty tutkimus «Aukee P, Stach-Lempinen B, Hainari S. Virtsankarka...»3 arvioi virtsankarkailun hoidon aiheuttamia kustannuksia potilaalle viimeisen 12 kuukauden ajalta. Aineisto (n = 82) muodostui naispotilaista, jotka hakivat apua virtsankarkailuun tai tulivat tarkastuskäynnille. Aineisto analysoitiin Eli Lillyn terveystaloustieteen yksikössä Englannissa. Oy Eli Lilly Finland Ab on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Virtsankarkailun vaikeusaste jakaantui seuraavasti: erittäin vaikea 17 %, vaikea 44 %, kohtalainen 32 % ja lievä 7 % (arvioitu Sandvik-indeksillä). Yli puolella naisista oli ponnistusvirtsankarkailu (57 %), 35 %:lla sekamuotoinen ja 7 %:lla pakkovirtsankarkailu. Päivittäisestä karkailusta kärsi 67 %. Kustannuksiin huomioitiin perus- ja erikoissairaanhoidon käynnit lääkärien, erikoislääkärien, hoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, lääkkeet, apuvälineet, siteet ja suojat sekä leikkauskustannukset. Tutkittavien keskimääräiset hoitokustannukset jakaantuivat seuraavasti: lääkehoito 95 euroa, virtsankarkailusuojat 231 euroa ja muu konservatiivinen hoito 40 euroa. Leikkaushoito oli tehty 7 potilaalle, ja leikkaushoidon keskimääräiset kustannukset olivat 2 152 euroa.
Kustannus-utiliteettianalyysi (kustannukset/QALY, quality-adjusted life year) on suositeltavin vaihtoehto taloudellisen arvioinnin menetelmäksi, ja se sopii hyvin myös virtsankarkailun hoitomuotojen kustannusvaikuttavuuden vertailuun, sillä se huomioi hoidon vaikutuksen potilaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Kustannusvaikuttavuudelle ei ole Suomessa määritelty kynnysarvoa. Englannissa National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) on määritellyt, että alle £20,000 per saavutettu QALY maksavia julkisen terveydenhuollon interventioita voidaan pitää kustannustehokkaina. Välillä £20,000 ja £30,000 per saavutettu QALY maksavien interventioiden kustannusvaikuttavuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa siihen, miten varmaa ja tarkkaa on arvio intervention tehosta ja sen tuottamasta terveyshyödystä. Tämän varmuuden arviointi korostuu yli £30,000 per saavutettu QALY maksavien interventioiden kyseessä ollessa.
Viitteet:
NICE: Judging whether public health interventions offer value for money «https://www.nice.org.uk/advice/lgb10/chapter/judging-the-cost-effectiveness-of-public-health-activities»1
NICE: Methods for the development of NICE public health guidance (third edition) «https://www.nice.org.uk/process/pmg4/chapter/incorporating-health-economics#economic-evidence-and-guidance-recommendations»2
Viite
Maa |
Vertaillut hoitomuodot
Tutkimuspopulaatio |
Elämänlaatumittari | Metodit Huomioidut kustannukset Kustannustietojen lähde |
Kustannuskset / QALY |
---|---|---|---|---|
1 IIALY = Incontinence Impact Adjusted Life Years; tutkijoiden QALYlle kehittämä vastine,
joka huomioi nimenomaisesti virtsankarkailuun liittyvän elämänlaadun
2 EBM = Evidence-based medicine, näyttöön perustuva lääketiede |
||||
Vermeulen ym. 2016 «Vermeulen KM, Visser E, Messelink EJ ym. Cost-effe...»4 Alanko-maat |
|
|
|
|
Viite Maa |
Vertaillut hoitomuodot
Tutkimuspopulaatio |
Elämänlaatumittari | Metodit
Huomioidut kustannukset Kustannustietojen lähde |
Kustannukset / QALY |
---|---|---|---|---|
4 Virtsankarkailun tautikohtainen elämänlaatumittari TVT = retropubinen nauhaleikkaus TOT = transobturatorinen nauhaleikkaus |
||||
Kunkle ym. 2015
«Kunkle CM, Hallock JL, Hu X ym. Cost utility analy...»5 Yhdys-vallat |
|
|
|
|
Sjöström ym. 2015 «Sjöström M, Umefjord G, Lindholm L ym. Cost-effect...»6
Ruotsi |
|
|
|
|
Von Borger ja Patterson 2015 «Von Bargen E, Patterson D. Cost utility of the tre...»7
Yhdysvallat |
|
|
|
|
Seklehner ym. 2014 «Seklehner S, Laudano MA, Te AE ym. A cost-effectiv...»8
Yhdysvallat |
|
|
|
|
Richardson ym. 2014 «Richardson ML, Sokol ER. A cost-effectiveness anal...»9
Yhdysvallat |
|
|
|
|
Montesino-Semper ym. 2013 «Montesino-Semper MF, Jimenez-Calvo JM, Cabases JM ...»10 Espanja |
|
|
|
|
Lier ym. 2011 «Lier D, Ross S, Tang S ym. Trans-obturator tape co...»11
Kanada |
|
|
|
|
Imamura 2010 «Imamura M, Abrams P, Bain C ym. Systematic review ...»12
Iso-Britannia |
|
|
|
|
Wu JM ym. 2009 «Wu JM, Siddiqui NY, Amundsen CL ym. Cost-effective...»13 Yhdysvallat |
|
|
|
|
Foote 2007 «Foote AJ, Moore KH. The cost of urogynaecological ...»14 Australia |
|
|
|
Tutkimus Maa |
Tutkimuspopulaatio ja asetelma | Kustannusvaikutukset |
---|---|---|
Arnold ym. 2015 «Arnold EP, Milne DJ, English S. Conservative treat...»15 Uusi-Seelanti |
|
|
Milsom ym. 2014 «Milsom I, Coyne KS, Nicholson S ym. Global prevale...»16 |
|
|
Chong ym. 2011 «Chong EC, Khan AA, Anger JT. The financial burden ...»17 |
|
|
Oremus ym. 2010 «Oremus M, Tarride JE. An economic evaluation of su...»18 |
|
|
Patel ym. 2009
«Patel BN, Smith JJ, Badlani GH. Minimizing the cos...»19 Yhdysvallat |
|
|
Subak ym. 2008
«Subak LL, Brubaker L, Chai TC ym. High costs of ur...»20 Yhdysvallat |
|
|
Aboseif ym. 2007 «Nordic Healthcare Group. Inkontinenssin hoidon kok...»2
Yhdysvallat |
|
|