Takaisin Tulosta

Tupakointi ja lääkeaineinteraktiot

Lisätietoa aiheesta
Annamari Rouhos
5.3.2024
  • Tupakointi aiheuttaa eräitä kliinisesti merkityksellisiä lääkeaineinteraktioita (farmakokineettiset ja farmakogynaamiset interaktiot).
  • Tupakansavun polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet, syntyvät orgaanisen aineen epätäydellisen palamisen seurauksena) indusoivat lääkeainemetabolian kannalta keskeistä CYP1A2-entsyymiä. Entsyymi-induktion seurauksena tiettyjen lääkeaineiden vaikutus voi heikentyä lääkkeen eliminaation nopeutuessa. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen lääkeainemetabolian normalisoituessa lääkkeen haittavaikutusten riski lisääntyy lääkeainepitoisuuden suurentuessa (farmakokineettinen interaktio).
  • Nikotiinikorvaustuotteet, nuuska ja sähkösavukkeet eivät sisällä palamistuotteita (PAH-yhdisteitä), joten ne eivät saa aikaan entsyymi-induktiota.
  • Farmakodynaamiset interaktiomekanismit ovat pääasiassa nikotiinin vaikutuksiin liittyviä; muun muassa insuliinin vaikutuksen heikkeneminen nikotiinin aikaansaaman pintaverenkierron vasokonstriktion vuoksi, ja beetasalpaajien vaikutuksen heikkeneminen nikotiinin verenpainetta ja sykenopeutta nostavan vaikutuksen vuoksi.
  • Tupakointiin liittyvien interaktioiden kannalta merkittäviä lääkeaineita ovat ainakin seuraavat:
    • psykoosilääkkeet: klotsapiini, olantsapiini, klooripromatsiini, haloperidoli
    • masennuslääkkeet: agomelatiini, duloksetiini
    • syöpälääkkeet: erlotinibi, irinotekaani
    • sydän- ja verisuonilääkkeet: beetasalpaajat, flekainidi, meksiletiini, propranololi, verapamiili, riosiguaatti
    • antikoagulantit: hepariini, varfariini
    • muut: teofylliini, pirfenidoni, melatoniini, titsanidiini, bentsodiatsepiinit, estrogeenit, insuliini, ropiniroli, tsolmitriptaani, metadoni, rilutsoli, rasagiliini, anagrelidi.
  • Monien lääkkeiden osalta ei ole tutkittua tietoa tupakoinnin vaikutuksesta lääkeainepitoisuuteen.
  • Jo vähäinen päivittäinen tupakointi saa aikaan CYP1A2-entyymi-induktiota. Maksimivaikutus todennäköisesti syntyy poltettaessa 20–25 savuketta päivässä.
  • Myös passiivinen tupakointi voi aikaansaada merkittävää entsyymi-induktiota. PAH-yhdisteiden aikaansaama entsyymi-induktio saattaa olla vähäisempää vanhuksilla.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja sen myötä tapahtuva lääkeainemetabolian normalisoituminen saa aikaan kyseistä reittiä metaboloituvien lääkeaineiden pitoisuuden nousun, mikä on kliinisesti erityisen merkittävää niiden lääkkeiden osalta, joiden terapeuttinen ikkuna on kapea (muun muassa teofylliini, antipsykootit ja varfariini).
  • Kiihtyneen metabolian normalisoituminen tupakoinnin lopettamisen jälkeen vie usein muutamia viikkoja, mutta merkittävää palautumista ja sen myötä lääkeainepitoisuuksien muutoksia voi kuitenkin tapahtua jo muutamassa päivässä tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
  • CYP1A2-entsyymin perusaktiivisuudessa on monikymmenkertaisia yksilökohtaisia eroja. Erot ovat huomattavasti suurempia kuin ne muutokset, joita tupakointi voi aiheuttaa.
  • Jos käytetty lääkeannos määräytyy kliinisen vasteen tai tiettyjen seurattavien suureiden mukaan, ei lääkkeen annostelun kannalta ole niinkään oleellista, tupakoiko potilas vai ei, vaan se, aloittaako tai lopettaako hän tupakoinnin kyseisen lääkkeen käytön aikana.
  • Koska entsyymiaktiivisuudessa on suuria yksilökohtaisia eroja, ei voida antaa mitään yleisohjetta lääkeannosten muokkauksen suhteen tupakoinnin lopettamisen tai uudelleenaloittamisen myötä. Hoitava lääkäri tekee annosmuutokset potilaan vointia ja oireita seuraten. Tarvittaessa lääkeainepitoisuuksia määritetään verikokein.
  • Jos on kyse lääkkeestä, jota käytetään vakioannoksella tai muulla kuin vasteen perusteella säädettävällä annoksella (esim. paino tai pinta-ala), on oleellista tietää tupakoinnin mahdollinen vaikutus lääkkeen tehoon. Tieto tupakoinnin mahdollisesta lääkehoidon tehoa heikentävästä vaikutuksesta todennäköisesti lisää potilaan motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen. Kyseinen tieto tulee hyödyntää potilasohjauksessa.
  • Tupakointiin liittyvät interaktiot löytyvät Terveysportin kautta käytettävissä olevasta Inxbase-tietokannasta.
  • Valitettavasti lääkkeen valmisteyhteenvedoista ei aina löydy tietoa tupakoinnin vaikutuksen suuruudesta silloinkaan, kun kyseessä on CYP1A2-entsyymin välityksellä merkittävästi metaboloituva lääkeaine.

Kirjallisuutta

  1. Rouhos A. Tupakoinnin ja lääkeaineiden yhteisvaikutusten mekanismit ja merkitys. Kirjassa Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus. Duodecim 2022
  2. Andersson GD, Chan NL. Pharmacokinetic drug interactions with tobacco, cannabinoids and smoking cessation products. Clin Pharmacokinet 2016;55:1353-68