Takaisin Tulosta

Psoriaasipotilaiden hoidossa pysyminen biologisilla lääkkeillä rekisteritutkimuksissa ja muissa pitkän ajan seurantatutkimuksissa

Lisätietoa aiheesta
Tarja Mälkönen
29.12.2016

Pitkän ajan seuranta- ja rekisteritutkimuksissa ihopsoriaasipotilaat pysyvät pisimpään ustekinumabihoidossa verrattuna muihin biologisiin lääkkeisiin

Viime vuosina on julkaistu useita laajoja prospektiivisia rekisteri- tai muita seurantatutkimuksia, joissa on tutkittu psoriaasipotilaiden pysymistä aloittamassaan biologisessa hoidossa. Näiden tutkimusten avulla voidaan selvittää eri biologisten lääkkeiden pitkäaikaista tehoa ja turvallisuutta elävän elämän hoitotilanteissa kliinisten lääketutkimusten ulkopuolella. Tanskasta, Iso-Britanniasta, Espanjasta ja Hollannista on julkaistu tuloksia kansallisista rekistereistä, joissa oli kussakin yli 400 potilasta ja seurantajakso oli yli 3 vuotta. Lisäksi pääosin pohjoisamerikkalaisia potilaita käsittävästä PSOLAR-rekisteristä on julkaistu ensimmäisiä tuloksia. Kaikissa tutkimuksissa tulokset on analysoitu Cox:n regressiomallin avulla. Tutkimusten tutkimusasetelmat olivat hyvin erilaiset eikä eri tutkimuksia voitu suoraan verrata toisiinsa.

Tanskalaisessa DERMBIO-rekisteritutkimuksessa «Gniadecki R, Bang B, Bryld LE ym. Comparison of lo...»1 seurattiin 10 vuoden ajanjaksolla 1 277 potilaan pysymistä TNF:n estäjähoidossa (14 % hoitojaksoista infliksimabilla, 41 % adalimumabilla ja 24 % etanerseptilla) tai ustekinumabihoidossa (21 % hoitojaksoista). Potilaat pysyivät pisimpään ustekinumabihoidossa verrattuna TNF:n estäjähoitoihin, joita potilaat jatkoivat keskimäärin 30–59 kuukautta. Yleisin syy hoidon lopettamiseen oli tehon puute: 67 % potilaista lopetti hoidon tehottomuuden vuoksi.

Iso-Britannian BADBIR-rekisteristä (Biologic interventions register) «Warren RB, Smith CH, Yiu ZZ ym. Differential Drug ...»2 on julkaistu 3 523 potilasta käsittävä 3 vuoden seurantatutkimus. Potilailla oli käytössä ensimmäinen biologinen lääke, ja 53 % potilaista sai adalimumabia, 31 % etanerseptia, 3 % infliksimabia ja 13 % ustekinumabia. 1 vuoden kuluttua aloittamassaan hoidossa oli 77 % potilaista ja 3 vuoden kohdalla 53 %. Hoidossa pysymistä heikensivät naissukupuoli, tupakointi ja elämänlaadun huomattava heikentyminen psoriaasin vuoksi (korkea DLQI-arvo). Ustekinumabipotilaat pysyivät pisimpään aloittamassaan hoidossa, toiseksi pisimpään jatkoivat adalimumabipotilaat ja sitten etanersepti- ja infliksimabipotilaat.

Hollantilaisessa BioCAPTURE-rekisteristä (Continuous assessment of psoriasis treatment use registry with biologics) «Zweegers J, van den Reek JM, van de Kerkhof PC ym....»3 on julkaistu 1 ja 5 vuoden seurantatuloksia hoidossa pysymisestä itsepistettävillä biologisilla lääkkeillä. Yhteensä 526 hoitojaksolla adalimumabia sai 35 %, etanerseptia 45 % ja ustekinumabia 19 % potilaista. 1 ja 5 vuoden kohdalla tutkittuna ustekinumabipotilaat pysyivät hoidossa pisimpään. 1 vuoden kohdalla samalla hoidolla jatkoi 84 % ustekinumabipotilaista, 76 % etanerseptipotilaista ja 75 % adalimumabipotilaista. Vastaavat luvut 5 vuoden kohdalla olivat 61 %, 34 % ja 41 %. Hoidon keskeyttäminen huonon tehon vuoksi assosioitui korkeaan painoindeksiin, kun taas hoidon keskeyttäminen haittojen vuoksi (15 % keskeytyksistä) liittyi naissukupuoleen.

Espanjalaisessa ORBIT-tutkimuksessa (Outcome and retention rate of biologic treatments for psoriasis) «Vilarrasa E, Notario J, Bordas X ym. ORBIT (Outcom...»4 biologisessa hoidossa pysymistä tutkittiin 427 potilaalla 4 vuoden seurannassa. Potilaat saivat yhteensä 703 hoitojaksoa, joista 35 % oli etanerseptihoitoa, 33 % adalimumabi-, 20 % ustekinumabi- ja 12 % infliksimabihoitoa. 3 vuoden kuluttua aloittamassaan hoidossa jatkoi 62 % ustekinumabi-, 46 % infliksimabi-, 42 % adalimumabi- ja 39 % etanerseptipotilaista. Vastaavat luvut 4 vuoden kohdalla olivat 58 %, 42 %, 35 % ja 31 %. Hoidon keskeyttäminen liittyi erityisesti ylipainoon, kun taas PASI-75- ja PASI 90-vasteen saavuttaminen viikolla 16 assosioitui hoidossa pysymiseen.

PSOLAR (Psoriasis longitudinal assessment and registry) on kansainvälinen, lääkeyritys Janssenin sponsoroima, prospektiivinen systeemisten psoriaasihoitojen rekisteri. Biologisten lääkkeiden hoidossa pysymisestä on julkaistu 3 473 hoitojaksoa käsittävä 6 vuoden seurantatutkimus «Menter A, Papp KA, Gooderham M ym. Drug survival o...»5. Hoitojaksoista 53 % oli ustekinumabilla, 38 % adalimumabilla, 15 % etanerseptilla ja 9 % infliksimabilla. Monimuuttajamallissa ustekinumabihoitio oli pidempikestoinen kuin TNF:n estäjähoidot riippumatta siitä, oliko kyseessä ensimmäinen, toinen vai kolmas hoitojakso biologisella lääkkeellä. Jos kyseessä oli ensimmäinen biologinen lääke, seurannan aikana hoidon lopetti noin 9 % ustekinumabi-, 25 % infliksimabi-, 38 % adalimumabi- ja 44 % etanerseptipotilaista.

Samasta PSOLAR-rekisteristä tutkittiin vakavien infektioiden esiintymistä biologisia ja muita systeemilääkkeitä saavilla psoriaasipotilailla. Tutkimuksessa «Kalb RE, Fiorentino DF, Lebwohl MG ym. Risk of Ser...»6 oli 11 466 potilasta ja yhteensä 22 311 potilasvuotta. Vakavia infektioita esiintyi koko aineistossa 1,45/100 potilasvuotta. Vastaavat luvut olivat ustekinumabihoidossa 0,83, etanerseptihoidossa 1,47, adalimumabihoidossa 1,97, muussa systeemihoidossa kuin metotreksaattihoidossa 1,05 ja metotreksaattihoidossa 1,28. Yleisimmät vakavat infektiot olivat pneumonia ja selluliitti.

Psoriaasin biologisten ja muiden systeemilääkkeiden haittoja on myös tutkittu espanjalaisessa Biobadaderm-rekisterin (The Spanish Regitry of adverse events associated with psoriasis systemic tehrapy) tutkimuksessa «Carretero G, Ferrandiz C, Dauden E ym. Risk of adv...»7, jossa 1 030 potilasta hoidettiin biologisilla lääkkeillä ja 926 potilasta perinteisillä systeemilääkkeillä. Keskimääräinen seuranta-aika oli 3,3 vuotta. Ikä ja sukupuoli huomioiden biologisia lääkkeitä saavilla oli kokonaisuudessaan vähemmän haittoja kuin perinteisiä lääkkeitä käyttävillä (HR 0,6), mutta biologisia hoitoja saavilla oli enemmän infektioita (RR 1,5). Kuolleisuudessa tai vakavissa haitoissa ei ollut eroa ryhmien välillä.

Kirjallisuutta

  1. Gniadecki R, Bang B, Bryld LE ym. Comparison of long-term drug survival and safety of biologic agents in patients with psoriasis vulgaris. Br J Dermatol 2015;172:244-52 «PMID: 25132294»PubMed
  2. Warren RB, Smith CH, Yiu ZZ ym. Differential Drug Survival of Biologic Therapies for the Treatment of Psoriasis: A Prospective Observational Cohort Study from the British Association of Dermatologists Biologic Interventions Register (BADBIR). J Invest Dermatol 2015;135:2632-40 «PMID: 26053050»PubMed
  3. Zweegers J, van den Reek JM, van de Kerkhof PC ym. Body mass index predicts discontinuation due to ineffectiveness and female sex predicts discontinuation due to side-effects in patients with psoriasis treated with adalimumab, etanercept or ustekinumab in daily practice: a prospective, comparative, long-term drug-survival study from the BioCAPTURE registry. Br J Dermatol 2016;175:340-7 «PMID: 26989852»PubMed
  4. Vilarrasa E, Notario J, Bordas X ym. ORBIT (Outcome and Retention Rate of Biologic Treatments for Psoriasis): A retrospective observational study on biologic drug survival in daily practice. J Am Acad Dermatol 2016;74:1066-72 «PMID: 27004803»PubMed
  5. Menter A, Papp KA, Gooderham M ym. Drug survival of biologic therapy in a large, disease-based registry of patients with psoriasis: results from the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). J Eur Acad Dermatol Venereol 2016;30:1148-58 «PMID: 27027388»PubMed
  6. Kalb RE, Fiorentino DF, Lebwohl MG ym. Risk of Serious Infection With Biologic and Systemic Treatment of Psoriasis: Results From the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). JAMA Dermatol 2015;151:961-9 «PMID: 25970800»PubMed
  7. Carretero G, Ferrandiz C, Dauden E ym. Risk of adverse events in psoriasis patients receiving classic systemic drugs and biologics in a 5-year observational study of clinical practice: 2008-2013 results of the Biobadaderm registry. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:156-63 «PMID: 24684267»PubMed