Diagnostiset haastattelut aikuisten ADHD:ssa
Lisätietoa aiheesta
Sami Leppämäki
24.3.2023
- Aikuisten ADHD:n lääketutkimuksissa eniten käytetty puolistrukturoitu haastattelu
lienee CAADID (Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for DSM-IV) «Epstein J, Johnson DE, Conners KC. Conners' Adult ...»1. Kyseessä on kuitenkin maksullinen tuote, johon on hankittava lisenssi.
- DIVA on vastaava, Euroopassa (alun perin Hollannissa) kehitetty puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu,
joka on käännetty monille kielille, myös suomeksi ja ruotsiksi «Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and t...»2. DIVA 2.0 -haastattelussa käytettiin ADHD:n DSM-IV-kriteereitä.
Uudempi DIVA-5 perustuu DSM-5-kriteeristöön.
- ADHD-oireita tulee olla ilmennyt läpi elämän, mutta lapsuusoireet kartoitetaan retrospektiivisesti
ikävuosilta 5–11 (DSM-5:n mukaisesti).
- Kukin ADHD-oire arvioidaan erikseen ajankohtaisesti ja lapsuuden osalta.
- Haastattelussa on lueteltu kunkin oireen kohdalla esimerkkejä siitä, kuinka oire ilmenee
eri ikäkausina (lapsuus ja aikuisuus), mikä helpottaa arviointia.
- Oireiden aiheuttama haitta arvioidaan erikseen, ja tässäkin kohtaa kuvataan esimerkkejä
siitä, millaista haittaa oireet voivat aiheuttaa elämän eri osa-alueilla.
- Mikäli mahdollista, haastattelutilanteeseen pyydetään mukaan potilaan puoliso ajankohtaisen
oirekuvan ja haitan arvioinnin helpottamiseksi sekä lähiomainen, joka pystyy kuvaamaan
potilaan käyttäytymistä lapsena.
- DIVA-haastattelun espanjankielisen version diagnostista luotettavuutta verrattuna
CAADID-haastatteluun on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Ramos-Quiroga JA, Nasillo V, Richarte V ym. Criter...»3.
- Tutkimuksessa oli yhteensä 40 aikuista, joista puolet tutkittiin käyttäen ensin DIVA-
ja puolet CAADID-haastattelulla, ja seuraavalla käynnillä toinen psykiatri, joka oli
sokko ensimmäisen haastattelun tuloksella, teki uuden tutkimushaastattelun käyttäen
toista lomaketta. CAADID-lomaketta on käytetty pidempään, ja se on huolellisesti validoitu,
joten sitä pidettiin tässä tutkimuksessa "vakiona", johon DIVA-haastattelua verrattiin.
Tutkimuksen 40 potilaasta lopulta 31:lle asetettiin ADHD-diagnoosi. CAADID- ja DIVA-haastattelujen
tulokset olivat täysin yhteneviä, eli molempia haastatteluja käyttäen kaikki potilaat
luokiteltiin samoin.
- DIVA-haastattelun suomenkielistä käännöstä käyttäviä tutkimuksia ei ole vielä julkaistu.
- Ruotsinkielistä käännöstä on arvioitu yhdessä tutkimuksessa «Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing...»4.
- Huolelliseen ja laajaan kliiniseen diagnostiseen arvioon verrattuna DIVA-haastattelun
herkkyys oli 90 % ja tarkkuus 72,9 %. DIVA-haastattelua käyttäen potilaista tuli luokiteltua
"oikeaan ryhmään" 82,4 %.
- Tutkijat laskivat samat arvot myös käyttäen DSM-5-kriteerien mukaista aikuisten 5
oireen diagnoosikynnystä. Tällä tavalla haastattelun herkkyys kasvoi 93,3 %, mutta
tarkkuus laski, 58,3 %, samoin oikein luokiteltujen osuus: 77,8 %.
- Kirjoittajien mukaan DIVA-haastattelu on käyttökelpoinen aikuisten ADHD:n diagnostiikassa,
mutta sitä pitää käyttää oikein – diagnostisen haastattelun apuvälineenä.
- ADHD-diagnoosin asettaminen edellyttää myös haastattelijalta ymmärrystä ADHD:n olemuksesta
ja ilmenemisestä aikuisilla. Tämä helpottaa myös sellaisten tilanteiden tunnistamista,
jossa haastateltava potilas (tai tämän puoliso tai läheinen) liioittelee tai vähättelee
oireita, tarkoituksena – syystä tai toisesta – vakuuttaa haastattelija
siitä, että potilaalla on tai ei ole ADHD:ta.
Kirjallisuutta
- Epstein J, Johnson DE, Conners KC. Conners' Adult ADHD Diagnostic Interview for DSM-IV
(CAADID) Part II: Diagnostic Criteria. North Tonawand, NY: Multi-Health Systems Inc
2001
- Kooij JJS. Adult ADHD: Diagnostic assessment and treatment. 3. painos. London, England:
Springer-Verlag 2012
- Ramos-Quiroga JA, Nasillo V, Richarte V ym. Criteria and Concurrent Validity of DIVA
2.0: A Semi-Structured Diagnostic Interview for Adult ADHD. J Atten Disord 2016 «PMID: 27125994»PubMed
- Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination
of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment
Instruments. J Atten Disord 2015 «PMID: 26681530»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02458 (050.061)
© 2023 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim