Satunnaistetussa Yhdysvalloissa suoritetussa monikeskustutkimuksessa (APPLES) «Quan SF, Budhiraja R, Clarke DP ym. Impact of trea...»1 selvitettiin CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden painoon. Tutkimus tehtiin 5 keskuksessa ja potilaita oli yhteensä 812 (ikä 52,5 ± 12 vuotta, miehiä 64 %, BMI 32,2 ± 7,2 kg/m2, AHI 40,5 ± 25,0, ESS 10,4 ± 4,5). Seuranta-aika oli 6 kuukautta, ja muuttujina olivat paino, ESS-pisteet sekä CPAP-käyttötunnit. Potilaat satunnaistettiin joko tehokkaaseen CPAP- (425 potilasta) tai vale-CPAP-hoitoon (387 potilasta).
CPAP-hoitoon satunnaistetuilla potilailla paino nousi 0,35 ± 5,01 kg, vale-CPAP-hoitoa saaneilla paino laski 0,70 ± 4,03 kg (keskiarvo ± SD, p = 0,001). Painon lisäys CPAP-hoidetuilla oli yhteydessä käyttötunteihin siten, että jokaista käyttötuntia kohden painon nousu oli 0,42 kg. Vale-CPAP-hoidossa ei todettu muutosta. CPAP-käyttöön yli 4 tuntia yössä (≥ 70 % öistä) liittyi merkitsevä painon nousu verrattaessa hoitoa käyttämättömiin (1,0 ± 5,3 vs. -0,3 ± 5,0 kg, p = 0,014).
Tutkimuksen perusteella CPAP-hoidossa olevilla potilailla todettiin merkitsevä painonnousu 6 kuukauden seurannassa, ja tämä oli yhteydessä käyttötuntien määrään.
Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysissä «Drager LF, Brunoni AR, Jenner R ym. Effects of CPA...»2 selvitettiin CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden painoon. Tutkimuksia yli yhteensä 25, joissa potilaita 3 181 (keskiarvo ikä 53 vuotta, lähtötilanteen BMI 31 kg/m2, 84 % miehiä, keskimääräinen seuranta 3 kuukautta).
Meta-analyysin perusteella CPAP-hoidossa olevilla potilailla BMI nousi merkitsevästi (Hedges' g = 0,14, 95 % luottamusväli 0,07–0,21, I(2) = 16,2 %) ja samoin paino (Hedges' g = 0,17, 95 % luottamusväli 0,10–0,24, I(2) = 0 %). Painon muutos tutkimuksen aikana (loppupaino-alkupaino) oli -0,096 ± 0,718 kg kontrolliryhmissä ja 0,417 ± 0,718 kg CPAP-hoidetuilla potilailla. Metaregressioanalyysissä lähtötilanteen paino ennusti tulevaa painonnousua, mutta muilla muuttujilla kuten uniapnean vaikeusasteella, CPAP-käytöllä, iällä tai sukupuolella, ei ollut merkitystä.
CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden painonhallintaan laihdutusleikkauksen jälkeen selvitettiin 7 vuoden kohorttitutkimuksessa «Collen J, Lettieri CJ, Eliasson A. Postoperative C...»3. Aineisto koostui 24 uniapneapotilaasta (ikä 48,5 ± 9,4 vuotta, naisia 73 %), joilla oli ennen laihdutusleikkausta AHI 48,2 ± 32,8 ja vaikea ylipaino BMI 51,1 ± 10,9 kg/m2 (vaihteluväli 37–73 kg/m2).
Seurantatulokset saatiin 22 potilaalta. Ensimmäinen arvio tehtiin vuosi leikkauksen jälkeen ja lopullinen 7,2 ± 2,3 vuotta leikkauksesta. Verrattaessa tilanteeseen vuosi leikkauksesta, useimmilla potilailla (n = 19) BMI nousi merkitsevästi (32,5 ± 5,4 kg/m2:stä 37,3 ± 8,2 kg/m2:aan, p = 0,03). CPAP-hoidon käyttö väheni myös merkitsevästi leikkauksen jälkeen, vaikka vuoden seurannan jälkeen tehdyssä laajassa unitutkimuksessa todettiin edelleen keskivaikea- tai vaikea uniapnea (AHI 24,5 ± 18,8). Ennen leikkausta 83 % käytti CPAP-laitetta, vuosi leikkauksesta 38,1 % ja seurannan lopulla 23,8 %. BMI nousu (6,8 kg/m2) oli selvintä niillä, jotka eivät käyttäneet CPAP-hoitoa. CPAP-hoitoa käyttäneet pudottivat painoaan vuodessa keskimäärin noin 0,6 kg, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet CPAP-hoitoa, paino nousi noin 1,9 kg/vuosi.
Tutkimuksen perusteella laihdutusleikkauksen jälkeinen painonnousu uniapneapotilailla korreloi vähäiseen CPAP-käyttöön. Potilaiden lukumäärä tutkimuksessa oli varsin pieni, etenkin CPAP-hoitoryhmässä, jossa oli seurannan lopussa vain 5 potilasta.
CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilaiden painonhallintaan selvitettiin suomalaisessa kohorttitutkimuksessa «Myllylä M, Kurki S, Anttalainen U ym. High Adheren...»4. Kohortissa oli yhteensä 1 023 potilasta, joilla CPAP-hoito oli jatkunut keskimäärin 6,6 ± 1,2 vuotta. Tutkimukseen liittyen seurantakäyntejä oli seitsemän, jolloin kirjattiin kehon painoindeksi (BMI) sekä CPAP-laitteen käyttötunnit. Lähtötilanteessa potilaiden keskimääräinen ikä oli 55,6 ± 9,8 vuotta, BMI 33,5 ± 6,4 kg/m2 ja AHI 33,7 ± 23,1 kg/m2.
CPAP-hoidon päivittäiset käyttötunnit olivat keskimäärin 6,0 ±1,8, eikä käyttötuntien määrässä todettu merkitsevää muutosta seurannan aikana. Keskimäärin BMI ei merkitsevästi muuttunut, mutta 10 %:lla potilaista vuosittainen BMI-muutos oli 0,63 ± 0,35 kg/m2 viiden vuoden seurannassa. Lähtötilanteessa nämä potilaat olivat keskimääräistä lihavampia (BMI 40,0 ± 5,9 kg/m2) ja nuorempia (50,9 ± 9,5 vuotta) kuin muut kohortin potilaat.
Tutkimuksen perusteella hyvin toteutuneessakaan CPAP-hoidossa olevat potilaat eivät näyttäisi laihtuvan hoidon aikana.
Yleinen kommentti: CPAP-hoidon aikana potilaiden paino ei laskenut, ja osassa tutkimuksista todettiin lievä, mutta tilastollisesti merkitsevä nousu. Painonnousun syystä ei ole tutkimustietoa. Tutkimuksissa olleet potilaat olivat ylipainoisia, eikä mahdollisesta painonnoususta CPAP-hoidon aikana ole tietoa normaalipainoisilla uniapneapotilailla.
Asiaa on selvitetty myös suomalaisesta aineistosta hyvin tehdyllä kohorttitutkimuksella «Myllylä M, Kurki S, Anttalainen U ym. High Adheren...»4. Siinä CPAP-hoito oli toteutunut suositusten mukaisesti, mutta tästä huolimatta painonlaskua ei todettu, vaan pienellä alaryhmällä BMI jopa nousi. Tutkimusaineistot kuvastavat hyvin tavanomaisia uniapneapotilaita, ja tulos on syytä huomioida potilaiden hoidossa. Vaikuttaa siltä, että uniapnean CPAP hoito ei johda painonlaskuun, vaan ylipainoiset uniapneapotilaat tarvitsevat muun painonhallinnan intervention esim. liitännäissairauksien hoitoa ajatellen.
Edellisen päivityksen jälkeen on ilmaantunut muutama uusi tutkimus, jossa tulokset ovat kuitenkin oleellisesti vastaavat kuin aiemmissakin tutkimuksissa.