Takaisin Tulosta

Suhteellisen iän yhteys ADHD-diagnoosiin

Lisätietoa aiheesta
Arja Voutilainen ja Leena Pihlakoski
11.4.2017
  • Viime vuosina on julkaistu suuriin rekisteriaineistoihin perustuvia tutkimuksia Yhdysvalloista «Elder TE. The importance of relative standards in ...»1, «Evans WN, Morrill MS, Parente ST. Measuring inappr...»2, Kanadasta «Morrow RL, Garland EJ, Wright JM ym. Influence of ...»3 ja Aasiasta «Chen MH, Lan WH, Bai YM ym. Influence of Relative ...»4. Niiden mukaan luokka- ja kasvatusryhmänsä nuorimmat lapset saavat ADHD-diagnoosin useammin kuin vanhimmat.
    • Taiwanissa tehdyssä rekisteritutkimuksessa «Chen MH, Lan WH, Bai YM ym. Influence of Relative ...»4 (N = 378 881, ikä 4–17 vuotta) ADHD-diagnoosi oli yleisin luokkansa nuorimmilla pojilla ja tytöillä (OR 1,63, 95 % luottamusväli 1,45–1,84; OR 1,71, 95 % luottamusväli 1,36–2,15), samoin ADHD-lääkitys (OR 1,76, 95 % luottamusväli 1,53–2,02; OR 1,65, 95 % luottamusväli 1,26–2,18).
    • Kanadalaisessa rekisteritutkimuksessa «Morrow RL, Garland EJ, Wright JM ym. Influence of ...»3 (N = 937 943) ADHD-diagnoosi oli joulukuussa syntyneillä pojilla (RR 1,30, 95 % luottamusväli 1,23–1,37) ja tytöillä (RR 1,70, 95 % luottamusväli 1,53–1,88) yleisempi kuin tammikuussa syntyneillä. Myös ADHD:n lääkehoito oli yleisempää sekä loppuvuoden aikana syntyneillä pojilla (RR 1,41, 95 % luottamusväli 1,33–1,50) että tytöillä (RR 1,77, 95 % luottamusväli 1,57–2,00).
    • Pohjoisamerikkalaisissa tutkimuksissa «Elder TE. The importance of relative standards in ...»1 näyttivät erityisesti opettajat arvioineen ryhmien nuorimmilla lapsilla olevan eniten ADHD-oireita.
    • Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Halldner L, Tillander A, Lundholm C ym. Relative i...»5 (N = 56 263, ikä 6–69 vuotta) sekä ADHD-diagnoosi (7-vuotiailla OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,3–1,8) että lääkehoito (7-vuotiailla OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,3–1,8) olivat tavallisempia marras-joulukuussa syntyneillä kuin tammi-helmikuussa syntyneillä. Tämä yhteys oli voimakkain 6- ja 7-vuotiailla, ja se heikkeni iän mukana. Tilastollista yhteyttä syntymäkuukauden ja vanhempien arvioimien tai itsearvioitujen ADHD-oireiden välillä ei todettu.
  • Kaikissa tutkimuksissa ei ole todettu suhteellisen iän vaikuttavan ADHD:n diagnosoimiseen. Näin on esimerkiksi Tanskassa, missä koulun aloituksen lykkäys on tavallista silloin, kun lapsen arvioidaan olevan ikäisiään keskimäärin kypsymättömämpi.
    • Kansalliseen rekisteriin perustuneessa tutkimuksessa «Pottegård A, Hallas J, Hernández-Díaz ym. Children...»6 (N = 932 032), jossa syntymäkuukaudella ei ollut vaikutusta 7–12-vuotiaiden lasten ADHD-diagnoosin todennäköisyyteen, koululykkäys oli tehty 51 %:lle loka-joulukuussa syntyneistä pojista ja 29 %:lle tytöistä.
  • Helsingin yliopistollisessa sairaalassa 2.1.2000 – 2.5.2013 ADHD:n vuoksi lastenneurologian tai lastenpsykiatrian klinikoissa hoidetuilla 3 160 potilaalla suhteellinen ikä oli yhteydessä erikoissairaanhoitoon lähettämiseen «Koljonen R. Suhteellisen iän vaikutus ADHD-diagnoo...»7.
    • 5–11-vuotiaiden ikäryhmässä (n = 2 270) ADHD-diagnoosin saaneiden syntymäkuukausien jakauma poikkesi tilastollisesti merkitsevästi kaikkien Helsingissä syntyneiden jakaumasta: vuoden viimeisellä neljänneksellä syntyneitä oli 36 % enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä (p < 0,001).
    • Useilla loppuvuodesta syntyneistä oli myös muita kehityksellisiä diagnooseja.
  • Tutkimukset eivät suoraan kerro, onko kyseessä ADHD:hen liittyvä aivotoimintojen kypsymisen hitaus, jota ikäero ryhmän vanhimpien ja nuorimpien välillä korostaa, muiden kehityksellisten ongelmien tulkinta ADHD:sta johtuviksi vai vuosiluokan nuorimpien ADHD:n ylidiagnosointi «Merten EC, Cwik JC, Margraf J ym. Overdiagnosis of...»8.
    • On myös mahdollista, että suhteellisesti vanhempien lasten ADHD:ta alidiagnosoidaan. Lievät ADHD-oireet eivät välttämättä tule esille, ennen kuin ympäristön vaatimustaso suhteessa kognitiivisiin taitoihin kasvaa.
    • Lisätutkimuksia vaatii myös se, onko ilmiöstä haittaa esimerkiksi diagnoosiin liittyvien asenteiden ja odotusten vuoksi vai voiko siitä olla jopa hyötyä, jos lapsi saa tarvitsemiaan tukitoimia mahdollisimman varhain.
  • Lapsen tarkka ikä suhteessa neurokognitiiviseen kypsyystasoon ja luokka- tai muussa kasvatusryhmässä suoriutumiseen on joka tapauksessa syytä aina ottaa huomioon arvioitaessa diagnostisten kriteerien täyttymistä.
    • Syntymäkuukauden on todettu olevan yhteydessä muihinkin somaattisiin ja psykiatrisiin sairauksiin, mutta välittävät mekanismit ovat vielä suurelta osin epäselviä.
    • Lasten kohdalla suurten kehityksellisten erojen samana vuonna syntyneiden välillä on huomattu vaikuttavan myös esimerkiksi menestymiseen urheiluharrastuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Elder TE. The importance of relative standards in ADHD diagnoses: evidence based on exact birth dates. J Health Econ 2010;29:641-56 «PMID: 20638739»PubMed
  2. Evans WN, Morrill MS, Parente ST. Measuring inappropriate medical diagnosis and treatment in survey data: The case of ADHD among school-age children. J Health Econ 2010;29:657-73 «PMID: 20739076»PubMed
  3. Morrow RL, Garland EJ, Wright JM ym. Influence of relative age on diagnosis and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children. CMAJ 2012;184:755-62 «PMID: 22392937»PubMed
  4. Chen MH, Lan WH, Bai YM ym. Influence of Relative Age on Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder in Taiwanese Children. J Pediatr 2016;172:162-167.e1 «PMID: 26973148»PubMed
  5. Halldner L, Tillander A, Lundholm C ym. Relative immaturity and ADHD: findings from nationwide registers, parent- and self-reports. J Child Psychol Psychiatry 2014;55:897-904 «PMID: 24673585»PubMed
  6. Pottegård A, Hallas J, Hernández-Díaz ym. Children's relative age in class and use of medication for ADHD: a Danish Nationwide Study. J Child Psychol Psychiatry 2014;55:1244-50 «PMID: 24813478»PubMed
  7. Koljonen R. Suhteellisen iän vaikutus ADHD-diagnoosien esiintymiseen erikoissairaanhoidon potilailla. Pro gradu -tutkielma 2014. Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
  8. Merten EC, Cwik JC, Margraf J ym. Overdiagnosis of mental disorders in children and adolescents (in developed countries). Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2017;11:5 «PMID: 28105068»PubMed