Takaisin Tulosta

Aivovammapotilaan laaja neuropsykologinen tutkimus

Lisätietoa aiheesta
Taina Nybo ja Satu Winqvist
29.12.2017

Toiminnanohjauksen ongelmat ovat usein keskeisiä aivovammapotilaan oireita. Heikentynyt aloitekyky ja vaikeudet tehdä suunnitelmia uusissa tilanteissa saattavat joskus olla vaikeasti mitattavissa tutkimustilanteessa, mutta keskittymisvaikeudet ja tarkkaavuuden ylläpitämisen ongelmat tulevat usein esiin laajassa neuropsykologisessa tutkimuksessa.

Taulukossa «Taulukko 1. Laajassa aivovammapotilaan neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelytoiminnot ja niiden yleisimpiä testimenetelmiä (mukaillen Hietanen ym. )....»1 on esitetty aivovammapotilaan tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelyn osa-alueet ja yleisimpiä käytettyjä neuropsykologisia testimenetelmiä «Lezak MD (toim.) Neuropsychological Assessment. 5....»1. Tietokonepohjaisia menetelmiä voidaan käyttää erityisesti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arvioinnissa «Saunamäki T, Jehkonen M. Neuropsykologinen tutkimu...»2, mutta toistaiseksi ne eivät vielä ole rutiinikäytössä. Tutkimuksessa kulloinkin käytetyt testit tulee lausunnossa mainita.

Aivovammapotilaan neuropsykologisessa tutkimuksessa keskeistä on myös haastattelu, jossa selvitetään tapaturman tapahtumatiedot, tilanne ennen vammautumista (koulu- ja työhistoria, päihteiden käyttö, persoonallisuus ja elämäntilanne vamman sattuessa) ja välittömästi vammautumista seuranneet toimenpiteet. Nämä ovat tärkeitä tietoja testituloksia tulkittaessa.

Potilaan luvalla myös läheisen haastattelu ja mahdollisuuksien mukaan työtovereiden tai muiden vammautuneen hyvin tuntevien haastattelu voi antaa merkittävää lisätietoa esimerkiksi käytösoireista ja univaikeuksista (taulukko «Taulukko 2. Aivovammapotilaan laajan neuropsykologisen tutkimuksen haastattelussa esiin otettavia asioita....»2). Haastattelemalla sekä potilasta että hänen omaistaan pyritään selvittämään takautuvan muistamattomuuden pituus ennen vammaa (pretraumaattinen amnesia) ja erityisesti vamman jälkeisen muistiaukon pituus (posttraumaattinen amnesia, PTA) sekä mahdollisuuksien mukaan muistikuvien oikeellisuus. Lisätietoa aiheesta tausta-aineistossa 'Post-traumaattisen amnesian (PTA) arviointi'. Traumaattiseen tapahtumaan voi liittyä myös psykogeenistä muistamattomuutta, jonka erottaminen on kliinisesti vaikeaa.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa on tärkeää arvioida potilaan oiretiedostusta, jolla on suuri merkitys kuntoutusmotivaatioon ja myöhempään työ- ja toimintakykyisyyteen. Tässä voidaan käyttää apuna esim. Rivermead Post-Concussion -kyselyä «King NS, Crawford S, Wenden FJ ym. The Rivermead P...»3. Neuropsykologiseen tutkimukseen tulee kuulua myös tutkittavan motivaation arviointi ja arvio sen vaikutuksesta tutkimustuloksiin, joskin hyviä testimenetelmiä motivaation arvioimiseksi on vähän ja eikä niitä kliinisissä tutkimuksissa juurikaan käytetä «Dandachi-FitzGerald B, Ponds RW, Merten T. Symptom...»4. Todellinen motivaation puute tulee pyrkiä erottamaan vammaan liittyvistä näennäisistä motivoitumattomuutta aiheuttavista tekijöistä, kuten väsyvyydestä tai keskittymisvaikeudesta.

Aivovammapotilaan mielialan arviointiin käytetään kliinistä arviota koko tutkimuksen ajan sekä depression arvioon tarkoitettuja kyselylomakkeita «BECK AT, WARD CH, MENDELSON M ym. An inventory for...»5, «Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck D...»6. Yleisen toimintakyvyn ja elämänlaadun arvioinnissa suositellaan käytettäväksi QOLIBRI-kyselyä (Quality of Life after Brain Injury) «von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality...»7, «von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality...»8.

Neuropsykologisessa tutkimuksessa on tärkeä arvioida yleistä työskentelytapaa ja jaksamista testaustilanteessa, kuten vireystilan vaihteluita, oman suoriutumisen arvioinnin realistisuutta ja virheiden huomaamista sekä suhteuttaa nämä laadulliset piirteet testilöydöksiin. Väsymys on yleinen oire aivovammapotilailla. Väsyvyyden arvioinnissa on tutkimuksen aikana tapahtuvan observoinnin lisäksi mahdollista käyttää oirekyselyjä «Borgaro SR, Gierok S, Caples H ym. Fatigue after b...»9. Nämä seikat tulee myös kirjata arviointiin (esimerkiksi mahdollinen univaje). Tutkimuksen jakaminen kahteen tai useampaan osaan voi antaa lisätietoa vireystilan vaihteluista, mutta toisaalta pitemmässä yhtäjaksoisessa tutkimustilanteessa väsymysoire voidaan saada paremmin esiin. Mahdollisen keskushermostolääkityksen vaikutus testituloksiin tulisi myös huomioida.

Taulukko 1. Taulukko 1. Laajassa aivovammapotilaan neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelytoiminnot ja niiden yleisimpiä testimenetelmiä (mukaillen Hietanen ym. «Hietanen M, Hänninen T, Jokinen H. Neuropsykologin...»10).
Tiedonkäsittelytoiminto Tutkimusmenetelmä
Toiminnanohjaus:
Tarkkaavuus, keskittyminen, tiedon käsittelyn ohjaus, oma-aloitteisuus, käytöskontrolli
Yleinen suoriutuminen ja käyttäytyminen tutkimuksessa
Trail Making A + B «Army Individual Test Battery (1944) Manual of dire...»11
WAIS-IV «Wechsler D. (2008) Wechsler Adult Intelligence Sca...»12 merkintunnistus, merkkikoe
Stroop «Stroop J. Studies of interference in serial verbal...»13
Wisconsinin korttienlajittelutesti (Wisconsing Card Sorting Test, WCST)
Sanasujuvuus
WAIS–IV-kuutiotehtävä
Päättelytoiminnot WAIS-IV
Muistitoiminnot
Työmuisti WMS-III «Wechsler, D. (1997) Wechsler Memory Scale-III, man...»14 tai WAIS-IV numerosarjat
WMS-III kirjain-numerosarjat
Välitön ja viivästetty episodinen muisti eli tapahtumamuisti WMS-III looginen muisti
Mieleenpalautus vihjeiden avulla WMS III sanalistat ja visuaalinen toistaminen
Semanttinen muisti eli asiamuisti WAIS-IV yleistietous
Kertaava oppiminen WMS-III sanalistat
California verbal learning test
 Visuaalinen muisti Bentonin visuaalinen muistitesti «Benton Visuaalinen Muistitesti. Versiot C,D,E. Psy...»15
  Rey-Osterrieth complex figure testi «Rey A. Psychological examination of traumatic ence...»16
  WMS-III visuaalinen toistaminen
 Kielelliset toiminnot
Puheen tuottaminen Haastattelu
Puheen ymmärtäminen Tokenin testi
Nimeäminen Bostonin nimentätesti «Kaplan E, Goodglass H, Weintraub S, Segal O. Bosto...»17
Kielellinen sujuvuus Sanasujuvuustesti
Lukeminen Lukunäyte
Kirjoittaminen Kirjoitusnäyte
Laskeminen Laskutehtävät
Visuaaliset toiminnot
Visuokonstruktiivinen hahmottaminen ja suunnittelu Kuution kopiointi
Kolmiuloitteisen ristin kopiointi
WAIS_IV kuutiotehtävä
Rey-Osterrieth complex figure testi
Visuospatiaalinen hahmottaminen Kellonaikojen tuottaminen
Visuaalinen tunnistus Esineiden tai kuvien nimeäminen
Motoriset toiminnot
Naputusnopeus Tapping-naputus
Praktiset toiminnot Käsien vastavuoroinen koordinaatio
  Käsien ja sormien asentojen tuottaminen mallista
Mieliala Haastattelu, havainnointi
  Beckin depressioasteikko, BDI-II «Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck D...»6
Oirelomakkeet Rivermead Post-Concussion -kysely
Barrow Neurological Institute (BNI) –uupumiskysely
Elämänlaatu QOLIBRI
Taulukko 2. Taulukko 2. Aivovammapotilaan laajan neuropsykologisen tutkimuksen haastattelussa esiin otettavia asioita.
Mitä tapahtui ja milloin, tarkka päivämäärä ja kellonaika, suojaus (kypärä, turvatyyny, niiden vauriot)
Mitä potilas teki juuri ennen onnettomuutta
PTA:n pituus
Aikaisemmat sairaudet ja mahdolliset aivovammat
Oireet onnettomuuden jälkeen (mikäli haittaavaa kipua, sen voimakkuus esim. VAS-janalla 0–10 tapaamisen alussa ja lopussa)
Toimintakyky onnettomuuden jälkeen
Kaikki nykyiset oireet: fyysiset, kognitiiviset, tunne-elämään liittyvät, käyttäytymiseen liittyvät, kivut, mieliala
Saadut/meneillään olevat kuntoutukset
Koulutustausta ja työelämä, varusmiespalvelu
Psykososiaaliset tekijät, perhe, asuminen, harrastukset, taloudellinen tilanne ja erityisesti elämäntilanne onnettomuuden sattuessa
Autoilu ja ajokortti
Lääkitys
Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö
Oma arvio toipumisesta
Ammatilliset ajatukset ja toiveet

Kirjallisuutta

  1. Lezak MD (toim.) Neuropsychological Assessment. 5. painos. Oxford University Press, New York 2012, s. 214-5
  2. Saunamäki T, Jehkonen M. Neuropsykologinen tutkimus. Kirjassa: Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L, Vilkki J. (toim.) Kliininen neuropsykologia, ss. 49-50. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2015.
  3. King NS, Crawford S, Wenden FJ ym. The Rivermead Post Concussion Symptoms Questionnaire: a measure of symptoms commonly experienced after head injury and its reliability. J Neurol 1995;242:587-92 «PMID: 8551320»PubMed
  4. Dandachi-FitzGerald B, Ponds RW, Merten T. Symptom validity and neuropsychological assessment: a survey of practices and beliefs of neuropsychologists in six European countries. Arch Clin Neuropsychol 2013;28:771-83 «PMID: 24047545»PubMed
  5. BECK AT, WARD CH, MENDELSON M ym. An inventory for measuring depression. Arch Gen Psychiatry 1961;4:561-71 «PMID: 13688369»PubMed
  6. Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck Depression Inventory II. Psychological Corporation, San Antonio 1996. Suomenkielinen versio: BDI-II käsikirja. Psykologien Kustannus Oy 2005, Helsinki.
  7. von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality of Life after Brain Injury (QOLIBRI): scale development and metric properties. J Neurotrauma 2010;27:1167-85 «PMID: 20486801»PubMed
  8. von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality of Life after Brain Injury (QOLIBRI): scale validity and correlates of quality of life. J Neurotrauma 2010;27:1157-65 «PMID: 20210602»PubMed
  9. Borgaro SR, Gierok S, Caples H ym. Fatigue after brain injury: initial reliability study of the BNI Fatigue Scale. Brain Inj 2004;18:685-90 «PMID: 15204329»PubMed
  10. Hietanen M, Hänninen T, Jokinen H. Neuropsykologinen tutkimus. Kirjassa Erkinjuntti ym. (toim.) Muistisairaudet. Duodecim 2015, ss. 374-85.
  11. Army Individual Test Battery (1944) Manual of directions and scoring. Washington, DC: War Department, Adjutant General Office. Suomenkielinen käsikirja: Poutiainen E, Kalska H, Laasonen M, Närhi V, Räsänen P. Trail Making -testi. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 2010.
  12. Wechsler D. (2008) Wechsler Adult Intelligence Scale -IV, manual. New York: Psychological Corp. Suomenkielinen painos: Wechslerin aikuisten älykkyysasteikko, käsikirja. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 2012.
  13. Stroop J. Studies of interference in serial verbal reactions. J Exp Psychol 1935;18:643-62.
  14. Wechsler, D. (1997) Wechsler Memory Scale-III, manual. New York: Psychological Corp. Suomenkielinen painos: Wechslerin muistiasteikko, käsikirja. Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 2007.
  15. Benton Visuaalinen Muistitesti. Versiot C,D,E. Psykologien Kustannus OY, Helsinki 1973.
  16. Rey A. Psychological examination of traumatic encephalopathy. Käännös Corwin J, Bylsma FW (1993). Clin Neuropsychol 1941;7:4-9
  17. Kaplan E, Goodglass H, Weintraub S, Segal O. Boston Naming Test. Suomenkielinen versio: Laine M, Koivuselkä-Sallinen P, Hänninen R, Niemi J. Bostonin nimentätesti, Psykologien Kustannus Oy, Helsinki 1997.