Toiminnanohjauksen ongelmat ovat usein keskeisiä aivovammapotilaan oireita. Heikentynyt aloitekyky ja vaikeudet tehdä suunnitelmia uusissa tilanteissa saattavat joskus olla vaikeasti mitattavissa tutkimustilanteessa, mutta keskittymisvaikeudet ja tarkkaavuuden ylläpitämisen ongelmat tulevat usein esiin laajassa neuropsykologisessa tutkimuksessa.
Taulukossa «Taulukko 1. Laajassa aivovammapotilaan neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelytoiminnot ja niiden yleisimpiä testimenetelmiä (mukaillen Hietanen ym. )....»1 on esitetty aivovammapotilaan tutkimuksessa kartoitettavat tiedonkäsittelyn osa-alueet ja yleisimpiä käytettyjä neuropsykologisia testimenetelmiä «Lezak MD (toim.) Neuropsychological Assessment. 5....»1. Tietokonepohjaisia menetelmiä voidaan käyttää erityisesti tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen arvioinnissa «Saunamäki T, Jehkonen M. Neuropsykologinen tutkimu...»2, mutta toistaiseksi ne eivät vielä ole rutiinikäytössä. Tutkimuksessa kulloinkin käytetyt testit tulee lausunnossa mainita.
Aivovammapotilaan neuropsykologisessa tutkimuksessa keskeistä on myös haastattelu, jossa selvitetään tapaturman tapahtumatiedot, tilanne ennen vammautumista (koulu- ja työhistoria, päihteiden käyttö, persoonallisuus ja elämäntilanne vamman sattuessa) ja välittömästi vammautumista seuranneet toimenpiteet. Nämä ovat tärkeitä tietoja testituloksia tulkittaessa.
Potilaan luvalla myös läheisen haastattelu ja mahdollisuuksien mukaan työtovereiden tai muiden vammautuneen hyvin tuntevien haastattelu voi antaa merkittävää lisätietoa esimerkiksi käytösoireista ja univaikeuksista (taulukko «Taulukko 2. Aivovammapotilaan laajan neuropsykologisen tutkimuksen haastattelussa esiin otettavia asioita....»2). Haastattelemalla sekä potilasta että hänen omaistaan pyritään selvittämään takautuvan muistamattomuuden pituus ennen vammaa (pretraumaattinen amnesia) ja erityisesti vamman jälkeisen muistiaukon pituus (posttraumaattinen amnesia, PTA) sekä mahdollisuuksien mukaan muistikuvien oikeellisuus. Lisätietoa aiheesta tausta-aineistossa 'Post-traumaattisen amnesian (PTA) arviointi'. Traumaattiseen tapahtumaan voi liittyä myös psykogeenistä muistamattomuutta, jonka erottaminen on kliinisesti vaikeaa.
Neuropsykologisessa tutkimuksessa on tärkeää arvioida potilaan oiretiedostusta, jolla on suuri merkitys kuntoutusmotivaatioon ja myöhempään työ- ja toimintakykyisyyteen. Tässä voidaan käyttää apuna esim. Rivermead Post-Concussion -kyselyä «King NS, Crawford S, Wenden FJ ym. The Rivermead P...»3. Neuropsykologiseen tutkimukseen tulee kuulua myös tutkittavan motivaation arviointi ja arvio sen vaikutuksesta tutkimustuloksiin, joskin hyviä testimenetelmiä motivaation arvioimiseksi on vähän ja eikä niitä kliinisissä tutkimuksissa juurikaan käytetä «Dandachi-FitzGerald B, Ponds RW, Merten T. Symptom...»4. Todellinen motivaation puute tulee pyrkiä erottamaan vammaan liittyvistä näennäisistä motivoitumattomuutta aiheuttavista tekijöistä, kuten väsyvyydestä tai keskittymisvaikeudesta.
Aivovammapotilaan mielialan arviointiin käytetään kliinistä arviota koko tutkimuksen ajan sekä depression arvioon tarkoitettuja kyselylomakkeita «BECK AT, WARD CH, MENDELSON M ym. An inventory for...»5, «Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck D...»6. Yleisen toimintakyvyn ja elämänlaadun arvioinnissa suositellaan käytettäväksi QOLIBRI-kyselyä (Quality of Life after Brain Injury) «von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality...»7, «von Steinbüchel N, Wilson L, Gibbons H ym. Quality...»8.
Neuropsykologisessa tutkimuksessa on tärkeä arvioida yleistä työskentelytapaa ja jaksamista testaustilanteessa, kuten vireystilan vaihteluita, oman suoriutumisen arvioinnin realistisuutta ja virheiden huomaamista sekä suhteuttaa nämä laadulliset piirteet testilöydöksiin. Väsymys on yleinen oire aivovammapotilailla. Väsyvyyden arvioinnissa on tutkimuksen aikana tapahtuvan observoinnin lisäksi mahdollista käyttää oirekyselyjä «Borgaro SR, Gierok S, Caples H ym. Fatigue after b...»9. Nämä seikat tulee myös kirjata arviointiin (esimerkiksi mahdollinen univaje). Tutkimuksen jakaminen kahteen tai useampaan osaan voi antaa lisätietoa vireystilan vaihteluista, mutta toisaalta pitemmässä yhtäjaksoisessa tutkimustilanteessa väsymysoire voidaan saada paremmin esiin. Mahdollisen keskushermostolääkityksen vaikutus testituloksiin tulisi myös huomioida.
Tiedonkäsittelytoiminto | Tutkimusmenetelmä |
---|---|
Toiminnanohjaus: Tarkkaavuus, keskittyminen, tiedon käsittelyn ohjaus, oma-aloitteisuus, käytöskontrolli |
Yleinen suoriutuminen ja käyttäytyminen tutkimuksessa Trail Making A + B «Army Individual Test Battery (1944) Manual of dire...»11 WAIS-IV «Wechsler D. (2008) Wechsler Adult Intelligence Sca...»12 merkintunnistus, merkkikoe Stroop «Stroop J. Studies of interference in serial verbal...»13 Wisconsinin korttienlajittelutesti (Wisconsing Card Sorting Test, WCST) |
Sanasujuvuus | |
WAIS–IV-kuutiotehtävä | |
Päättelytoiminnot | WAIS-IV |
Muistitoiminnot | |
Työmuisti | WMS-III «Wechsler, D. (1997) Wechsler Memory Scale-III, man...»14 tai WAIS-IV numerosarjat WMS-III kirjain-numerosarjat |
Välitön ja viivästetty episodinen muisti eli tapahtumamuisti | WMS-III looginen muisti |
Mieleenpalautus vihjeiden avulla | WMS III sanalistat ja visuaalinen toistaminen |
Semanttinen muisti eli asiamuisti | WAIS-IV yleistietous |
Kertaava oppiminen | WMS-III sanalistat California verbal learning test |
Visuaalinen muisti | Bentonin visuaalinen muistitesti «Benton Visuaalinen Muistitesti. Versiot C,D,E. Psy...»15 |
Rey-Osterrieth complex figure testi «Rey A. Psychological examination of traumatic ence...»16 | |
WMS-III visuaalinen toistaminen | |
Kielelliset toiminnot | |
Puheen tuottaminen | Haastattelu |
Puheen ymmärtäminen | Tokenin testi |
Nimeäminen | Bostonin nimentätesti «Kaplan E, Goodglass H, Weintraub S, Segal O. Bosto...»17 |
Kielellinen sujuvuus | Sanasujuvuustesti |
Lukeminen | Lukunäyte |
Kirjoittaminen | Kirjoitusnäyte |
Laskeminen | Laskutehtävät |
Visuaaliset toiminnot | |
Visuokonstruktiivinen hahmottaminen ja suunnittelu | Kuution kopiointi Kolmiuloitteisen ristin kopiointi WAIS_IV kuutiotehtävä Rey-Osterrieth complex figure testi |
Visuospatiaalinen hahmottaminen | Kellonaikojen tuottaminen |
Visuaalinen tunnistus | Esineiden tai kuvien nimeäminen |
Motoriset toiminnot | |
Naputusnopeus | Tapping-naputus |
Praktiset toiminnot | Käsien vastavuoroinen koordinaatio |
Käsien ja sormien asentojen tuottaminen mallista | |
Mieliala | Haastattelu, havainnointi |
Beckin depressioasteikko, BDI-II «Beck AT, Steer RA, Brown GK. Manual for the Beck D...»6 | |
Oirelomakkeet | Rivermead Post-Concussion -kysely Barrow Neurological Institute (BNI) –uupumiskysely |
Elämänlaatu | QOLIBRI |
Mitä tapahtui ja milloin, tarkka päivämäärä ja kellonaika, suojaus (kypärä, turvatyyny, niiden vauriot) |
Mitä potilas teki juuri ennen onnettomuutta |
PTA:n pituus |
Aikaisemmat sairaudet ja mahdolliset aivovammat |
Oireet onnettomuuden jälkeen (mikäli haittaavaa kipua, sen voimakkuus esim. VAS-janalla 0–10 tapaamisen alussa ja lopussa) |
Toimintakyky onnettomuuden jälkeen |
Kaikki nykyiset oireet: fyysiset, kognitiiviset, tunne-elämään liittyvät, käyttäytymiseen liittyvät, kivut, mieliala |
Saadut/meneillään olevat kuntoutukset |
Koulutustausta ja työelämä, varusmiespalvelu |
Psykososiaaliset tekijät, perhe, asuminen, harrastukset, taloudellinen tilanne ja erityisesti elämäntilanne onnettomuuden sattuessa |
Autoilu ja ajokortti |
Lääkitys |
Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö |
Oma arvio toipumisesta |
Ammatilliset ajatukset ja toiveet |