Takaisin Tulosta

Miten tutkin? (Syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvaus)

Lisätietoa aiheesta
Jorma Komulainen, Raija Sipilä ja Jaana Suokas
27.11.2017
  • Yhtäaikaiset muut häiriöt ovat tavallisia syömishäiriöitä sairastavilla.
  • Koska syömishäiriötä sairastava ei yleensä tuo esiin syömishäiriötään, sen mahdollisuutta tulee kysyä aktiivisesti aina, kun pienikin epäily asiasta herää.
    • Sopiva aloituskysymys on esimerkiksi: "Oletko itse tai onko joku muu ollut huolissaan syömisestäsi tai painostasi?"
    • Potilaalta kysytään hänen painonsa, pituutensa ja painon muutokset. Lisäksi on hyvä käyttää avoimia kysymyksiä, kuten: "Mitä itse ajattelet painostasi ja ulkonäöstäsi?"
    • SCOFF-syömishäiriöseula «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50101#T4»1 soveltuu hyvin seulontaan koulu- ja perusterveydenhuollossa 
      • Kasvuikäisillä lapsilla SCOFF-syömishäiriöseulan kohta 3 (Oletko laihtunut yli kuusi kiloa viimeisen kolmen kuukauden aikana?) ei ole käyttökelpoinen vaan kasvun taittuminen tai pysähtyminen on aina tutkittava.
  • Ahmintahäiriön seulontakysymykset «Ahminnan ja tunnesyömisen huomioiminen osana lihavuuden hoitoa»1

Esitiedot

  • Kerätään yleislääketieteelliset esitiedot:
    • sairaudet, allergiat ja päihteiden käyttö
    • aikaisemmat hoidot ja lääkitykset
    • syömishäiriöt suvussa.
  • Selvitetään ruokailutottumukset:
    • aterioiden lukumäärä ja sisältö.
  • Selvitetään liikuntatottumukset:
    • liikunnan määrä ja tyyppi.
  • Hankitaan lapsen ja nuoren kasvukäyrät.
  • Kysytään kuukautisten alkamisikä ja mahdollinen loppumisikä, kuukautiskierron häiriöt (esim. amenorrea).
    • Erityisesti viimeinen paino, jonka yhteydessä kuukautiskierto oli normaali, voi auttaa terveellisen ravitsemustilan ja hoitotavoitteen määrittämisessä.
  • Kysytään aikuisilta mahdollisista painon muutoksista, laihduttamisesta ja laihdutusyrityksistä.
  • Kiinnitetään huomiota oksenteluun ja lääkkeiden käyttöön (ulostus-, nesteenpoisto- ja laihdutuslääkkeet).

Ravitsemustila

  • Pituus ja paino
  • Aikuiset: painoindeksi (BMI, kg/m2)
  • Kasvuikäiset: pituuspaino, iän mukainen painoindeksi tai lasten painoindeksi.
  • Kasvun taittuminen tai pysähtyminen kertoo ravitsemushäiriön vaikeusasteesta, vaikka lapsen painoindeksi olisi normaali.

Somaattinen tutkiminen

  • Tutkimus tulee aina tehdä myös niin, että potilas on riisuutunut. Etenkin löysillä vaatteilla voidaan peittää laihuutta.
  • Arvioidaan turvotus silmien alla (ns. silmäpussit) ja virtsarakon täyteläisyys.
  • Tutkitaan
    • lihaskato ja ryhti
    • iho: ihonalaisrasva, kimmoisuus, turvotus, karvoitus (lanugo) ja mahdolliset viiltelyjäljet
    • raajat: väri, lämpötila ja pulssit (perifeerinen verenkierto)
    • suu ja hampaat:
    • liikkuminen ja lihasvoima
    • ihotunto, refleksit
  • Mitataan verenpaine ja sydämen syke.
  • Auskultoidaan keuhkot ja sydän.
  • Nuoruusikäisillä selvitetään murrosiän vaihe.

Laboratoriotutkimukset

  • Laboratoriotutkimusten tarve määräytyy potilaan yleistilan mukaan.
  • Diagnoosivaiheessa harkittavia laboratoriotutkimuksia ovat
    • pieni verenkuva (PVK)
    • munuaisten (Krea) ja maksan toimintakoe (ALAT)
    • elektrolyyttitasot (natrium, kalium, fosfaatti ja kalsium)
    • kilpirauhasen toimintakokeet (TSH, T4V) ja keliakiaseulonta (nuorilla)
    • paastoverensokeri (fB-gluk)
    • prealbumiini
    • ahmintahäiriötä sairastavilla potilailla rasva-arvot (kokonais-, HDL-, ja LDL-kolesteroli, triglyseridit)
    • EKG