Takaisin Tulosta

Suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen kiinnittäminen

Lisätietoa aiheesta
Kaija Hiltunen
25.5.2023

Kiinnitysmateriaalit ja niiden käyttöaiheet

Kiinnittävän materiaalin eli suomeksi yleisimmin kiinnityssementin tehtävä on täyttää suun ulkopuolella tehdyn täytteen tai kruunun ja hampaan väliin jäävä tila sekä kiinnittää kruunu tai täyte paikoilleen siten, että se kestää purennan aiheuttamia tai muita irrottavia voimia. Kiinnityssementti on tarkoitettu joko lopulliseen tai väliaikaiseen kiinnitykseen, ja se on valittava tapauskohtaisesti kiinnitettävän paikka- tai kruunumateriaalin mukaan.

Taulukko 1. Esimerkkejä kiinnitysmateriaalien käyttöalueista (mukailtu artikkeleista «Nilner K, Karlsson S, Dahl B. A Textbook of Fixed ...»1 ja «Özdemir H, Yanikoğlu N, Sağsöz N. Ef...»2
Kiinnitysmateriaali/-sementti Metallivaippakruunu/onlay Metallokeraaminen kruunu Lasikeraaminen täyte tai kruunu Oksidikeramiakruunu Ominaisuudet
Polymerisoituvat kiinnitysmateriaalit
Kaksoiskovetteinen resiinisementti
(kaksoiskovetteinen muovisementti)
X X X X + matala liukoisuus, hyvä puristuslujuus, sidostuvuus, ei lohkeile helposti, esteettinen
- tekniikkasensitiivinen, saattaa ärsyttää pulpaa, ei anti-kariogeenisyyttä, ylimäärien poistaminen työlästä, etenkin jos täyte on subgingivaalinen
Valokovetteinen resiinisementti
(valokovetteinen muovisementti)
X + matala liukoisuus, hyvä puristuslujuus, sidostuvuus, ei lohkeile helposti, esteettinen
- tekniikkasensitiivinen, saattaa ärsyttää pulpaa, ei anti-kariogeenisyyttä, ylimäärien poistaminen työlästä ,niukka käyttöalue (erityisesti laminaatit)
Resiini (muovi)vahvisteinen lasi-ionomeeri X X X + kohonnut elastisuus ja puristuslujuus, matala liukoisuus,
- hydrofiilinen, laajenee kosteudesta
-rajattu käyttöalue
Vesipohjaiset
Lasi-ionomeeri X X + sidostuu hammaskudokseen, vapauttaa fluoridia, ei hajoa helposti, bioyhteensopiva,
- lyhyt työskentelyaika, lyhyt kovettumisaika, ei kuivasuisille, matala elastisuus, liukenee helposti
- erittäin rajattu käyttöalue
Sinkkifosfaatti X X X + pitkä käyttökokemus, hyvät käyttöominai-suudet, toimii hyvin hyvissä olosuhteissa
- pulpan ärsytys, ei sidostettavuutta tai antikariogeenisyyttä, jauhe + neste, joiden sekoittaminen vaatii kliinistä osaamista

Lopulliseen kiinnittämiseen tarkoitettuja materiaaleja

Resiinisementit (muovi/muoviresiinisementti) muodostavat polymeereja eivätkä siten tarkasti ottaen ole sementtejä, vaikka niitä yleisesti sellaisiksi nimitetään. Ne jaotellaan tavallisimmin kovettumisen perusteella a) kemiallisesti kovettuviksi, b) valokovetteisiksi tai c) kaksoiskovetteisiksi. Valokovetteisen sementin kohdalla on huolehdittava, että materiaali saa kovettumisen mahdollistavaa valoa tarpeellisen määrän. Pelkästään valokovetteisia sementtejä voidaan käyttää pääasiassa laminaateissa. Valmistajan suositusten noudattaminen on tärkeää, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä kiinnitystulos. Täytemateriaalit, joiden kiinnittämiseen kuuluu fluorivetyhappokäsittely (ei oksidikeramiat), saattavat hyötyä myös sidosainekäsittelystä. Eugenolia sisältävän väliaikaismateriaalin käyttöä ei suositella. Tilanteissa, joissa valo saavuttaa kiinnittävän materiaalin epätäydellisesti, suositellaan käytettäväksi kemiallisesti tai kaksoiskovettuvaa sementtiä. Oksidikeraamisten paikkojen kiinnityksessä on suositeltavaa käyttää resiinisementtejä (ns. itse-etsaavat sementit, self adhesive cements) tai sinkkifosfaattisementtiä.

Lasi-ionomeerisementin käyttö on perustunut helppokäyttöisyyteen, hyvään juoksevuuteen, hampaan pintaan kiinnittymiseen, antikariogeenisuuteen, läpikuultavuuteen, riittävään lujuuteen ja edullisiin kustannuksiin. Materiaalin lohkeilu kuivissa olosuhteissa ja pitkä kovettumisaika hankaloittavat sen käyttöä. Kiinnitysmateriaaliin on edellä mainittujen käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi lisätty polymerisoituvia resiinejä, joiden ansiosta ominaisuuksien on arvioitu parantuneen selvästi.

Resiinivahvisteinen lasi-ionomeerisementti (RMGIC) kehitettiin lisäämään tavanomaisten lasi-ionomeerisementtien mekaanisia ja esteettisiä ominaisuuksia lisäämällä hydrofiilistä monomeeriä, 2-hydroksietyylimetakrylaattia (HEMA) ja fotoinitiaattoreita tavanomaiseen lasi-ionomeerisementtiin. Sen vähäisempi herkkyys kosteudelle ja parantuneet mekaaniset ominaisuudet tekivät siitä vaihtoehdon resiinisementille erityisesti kervikaalisissa hampaan osissa. Sementin toivotaan säilyttävän anti-kariogeeniset ominaisuudet, josta on niukasti kliinisiä tutkimustuloksia.

Sinkkifosfaattisementti oli pitkään kiinnitysmateriaalien kultainen standardi, jonka ominaisuuksiin kaikkia muita sementtejä verrattiin. Se sopii edelleen metallivalutäytteisiin ja oksidikeraamisiin kruunuihin, joissa on ollut mahdollista toteuttaa hyvää retentiivistä hiontatapaa ja joissa pilarilla on riittävästi mittaa. Se on kustannustehokas materiaali, jonka sekoittaminen vaatii osaamista, jotta sen hyvät ominaisuudet saadaan toteutettua. Fosfaattisementin käyttö on huomattavasti vähentynyt muovisementtien ominaisuuksien kehityksen myötä.

Keraamisen täytteen kiinnittäminen

  • Lue sekä täytettä/kruunua että käytettävää kiinnityssementtiä koskevat materiaalikohtaiset käyttöohjeet.
  • Hoidon ennusteeseen vaikuttavat suun ulkopuolella tehdyn keraamisen täytteen lujuusominaisuudet ja kiinnityksen onnistuminen.
  • Hampaan ja täytteen pinta tulee käsitellä hampaan ja materiaalin mukaisesti yksilöllisesti «Nilner K, Karlsson S, Dahl B. A Textbook of Fixed ...»1.

Täyte

  • Puhdista kaviteetti huolellisesti ja varo, ettei se kontaminoidu syljestä, verestä tai ientaskunesteestä. Sovita kiinnitettäväksi tarkoitettu täyte hampaalle «Kaviteetin kontaminoituminen yhdistelmämuovipaikkauksessa»1.
  • Tee vastaanotolla jyrsittyjen täytteiden sovituksen jälkeen puhdistus, hiekkapuhallus, vesihuuhtelu, fluorivetyhappokäsittely, huuhtelu, kuivaus ja silaanikäsittely. Huomaa materiaalikohtaiset käsittelyerot.
  • Laboratoriossa valmistetuissa täytteissä edellä mainitut toimenpiteet tehdään yleensä ennen kuin täyte lähetetään sovitettavaksi vastaanotolle. Tästä on hyvä olla merkintä laboratoriolähetteessä. Sylki- tai ientaskunestekontaminaation jälkeen täyte puhdistetaan huuhtelemalla vedellä, etanolilla tai puhdistusaineella. Verikontaminaation jälkeen tehdään hiekkapuhallus, mikäli se on sallittua kyseiselle materiaalille.
  • Hiekkapuhallus saattaa parantaa täytteen kiinnittyvyyttä etenkin irronnutta täytettä uudelleen kiinnitettäessä.
  • Sidosaine hierotaan täytteelle ja kuivataan huolellisesti.

Hampaan pinta

Totaalietsaus

  • Etsaa 36–37-prosenttisella ortofosforihapolla noin 20 sekuntia. Ensin kiille, sitten dentiini.
  • Huuhtele happoa vähintään etsaukseen käytetyn ajan verran ja kuivaa. Älä kuivaa/puustaa liikaa, sillä pinnan tulee jäädä luonnollisen kosteaksi ja kiiltäväksi.
  • Applikoi sidosaine sidostettavaan pintaan hieromalla vähintään noin 20 sekuntia.
  • Puustaa kevyesti vähintään 5 sekuntia haihduttaaksesi sidosaineen liuottimen. Puustaa, kunnes sidosaineen pinta ei liiku tai väreile.
  • Koveta noin 20 sekuntia.
  • Levitä kiinnityssementti tilanteen mukaan joko hampaalle tai täytteelle.
  • Vie täyte preparoidulle hampaalle.
  • Poista alustavasti ylimääräinen sementti, jätä kiinnityssementtiä hiontarajalle suojaamaan sementtisaumaa. Happi-inhibition varmistamiseksi voi käyttää myös siihen erikseen tarkoitettua suojageeliä.
  • Poista loput ylimäärät kiinnityssementin kovetuttua. Tarkista approksimaalivälit käyttämällä hammaslankaa tai teippiä.
  • Tarkista purenta.

Itse-etsaava kiinnityssementti

  • Edellisestä poiketen hampaan pintaa ei etsata. Myöskään erillistä sidosainetta ei tarvita. LUE valmistajan antamat materiaalikohtaiset ohjeet. HUOMAA, että tavanomaisia hammaspintojen etsaamisohjeita voi myös noudattaa.
  • Levitä kiinnityssementti joko hampaalle tai täytteelle.
  • Vie täyte preparoidulle hampaalle.
  • Poista alustavasti ylimääräinen sementti, jätä kiinnityssementtiä hiontarajalle suojaamaan sementtisaumaa. Happi-inhibition varmistamiseksi voi käyttää myös siihen erikseen tarkoitettua suojageeliä.
  • Poista loput ylimäärät kiinnityssementin kovetuttua.
  • Tarkista purenta.

Viitteet «Edelhoff D, Ozcan M. To what extent does the longe...»3, «Carrilho E, Cardoso M, Marques Ferreira M ym. 10-M...»4, «Lung CY, Matinlinna JP. Aspects of silane coupling...»5, «Özcan M, Bernasconi M. Adhesion to zirconia used f...»6, «Maroulakos G, Thompson GA, Kontogiorgos ED. Effect...»7.

Kirjallisuutta

  1. Nilner K, Karlsson S, Dahl B. A Textbook of Fixed Prosthodontics: The Scandinavian Approach. 2. painos. Gothia Fortbildning, 2013
  2. Özdemir H, Yanikoğlu N, Sağsöz N. Effect of MDP-Based Silane and Different Surface Conditioner Methods on Bonding of Resin Cements to Zirconium Framework. J Prosthodont 2019;28:79-84 «PMID: 28741292»PubMed
  3. Edelhoff D, Ozcan M. To what extent does the longevity of fixed dental prostheses depend on the function of the cement? Working Group 4 materials: cementation. Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:193-204 «PMID: 17594382»PubMed
  4. Carrilho E, Cardoso M, Marques Ferreira M ym. 10-MDP Based Dental Adhesives: Adhesive Interface Characterization and Adhesive Stability-A Systematic Review. Materials (Basel) 2019;12: «PMID: 30866488»PubMed
  5. Lung CY, Matinlinna JP. Aspects of silane coupling agents and surface conditioning in dentistry: an overview. Dent Mater 2012;28:467-77 «PMID: 22425571»PubMed
  6. Özcan M, Bernasconi M. Adhesion to zirconia used for dental restorations: a systematic review and meta-analysis. J Adhes Dent 2015;17:7-26 «PMID: 25646166»PubMed
  7. Maroulakos G, Thompson GA, Kontogiorgos ED. Effect of cement type on the clinical performance and complications of zirconia and lithium disilicate tooth-supported crowns: A systematic review. Report of the Committee on Research in Fixed Prosthodontics of the American Academy of Fixed Prosthodontics. J Prosthet Dent 2019;121:754-765 «PMID: 30885580»PubMed