Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä

1 Johdanto

Lääketieteellisen tiedon määrä on suuri ja lisääntyy nopeasti. Esimerkiksi PubMed, lääketieteen suurin tietokanta, sisältää tällä hetkellä (2009) yli 19 miljoonaa viitettä yli 5200 maailman johtavasta biomedisiinisestä julkaisusta 1, 2. Tiedon suuri määrä on lisännyt tiedonhaun haasteita: suurista tietomassoista on löydettävä relevantti ja laadukas tieto.

Hoidon pohjana käytettävän lääketieteellisen tiedon laadusta huolestui ensi kertaa brittiläinen lääkäri Arthur Cochrane. Jo 1970-luvulla hän havaitsi, että vain noin 10 % kliinisistä obstetriikkaan ja perinataalivaiheeseen liittyvistä tutkimuksista täytti hyvän tieteellisen työn kriteerit. Parantaakseen tilannetta hän loi alun nyt jo maailmanlaajuiselle verkostolle Cochrane-keskuksia, jotka asiantuntijavoimin etsivät ja arvioivat lääketieteellisiä, hoitoon kohdistuvia tutkimuksia. Samantyyppiseen systemaattiseen tiedonetsintään ja tiedon laadun arviointiin perustuvat myös suomalaiset hoitosuositukset.

Tämän käsikirjan tarkoituksena on tutustuttaa erityisesti kirjastoammattilaiset näyttöön perustuvan lääketieteen hakemiseen. Esimerkkinä käsikirjassa ovat Käypä hoito -suosituksia varten tehtävät tiedonhaut ja suositusten laatimisprosessi, mikä on yksi tapa näyttöön perustuvan lääketieteen kokoamiseksi. Asiasta enemmän kiinnostuneelle löytyy käsikirjan lopusta näyttöön perustuvaan lääketieteeseen liittyviä lisätiedonlähteitä.

2 Systemaattinen tiedonhaku ja näyttöön perustuva lääketiede

Systemaattinen tiedonhaku ei ole kaikkien aihetta koskevien viitteiden etsintää vaan järjestelmällinen, toistettavissa oleva tiedonhaun prosessi. Käypä hoito -suositustyössä systemaattinen tiedonhaku alkaa tiedonhakuongelman tarkalla määrittelyllä ja rajaamisella. Tähän voidaan tarvittaessa käyttää ns. PICO menetelmää (ks. 1). Hakuongelman täsmennyttyä tehdään laaja hakuongelman mukainen perushaku. Prosessin edetessä perushakua täydennetään työryhmien jäsenten pyynnöistä spesifeillä lisähauilla.

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (Evidence Based Medicine) etsittäessä pyritään suurista aineistomassoista löytämään paras mahdollinen tietämys. Tämä tapahtuu rajaamalla hakua tiettyihin tutkimustyyppeihin esimerkiksi systemaattisiin katsauksiin, meta-analyyseihin ja satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin sekä muiden maiden hoitosuosituksiin (kuva 1

).

Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) ei kuitenkaan ole vain laadukkaan tiedon etsintää. EBM on perusteellisempi metodologia, johon kuuluu laadukkaan tiedon kokoamisen lisäksi valitun tiedon näytön vahvuuden arviointi. EBM voidaan määritellä myös parhaan mahdollisen todistusaineiston käyttämiseksi päätettäessä yksittäisten potilaiden hoidosta.

3 Käypä hoito -suositukset

Käytännöt kliinisessä lääketieteessä vaihtelevat ja käytössä on menetelmiä, joiden hyötyä ei ole tieteellisesti osoitettu. Tämän takia kliinistä työtä palvelevien, tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten (clinical practice guidelines) julkaisu on nopeasti yleistynyt eri maissa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -hanke tukee ja koordinoi laadukkaiden hoitosuositusten laadintaa ja levitystä Suomessa. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Laajassa yhteistyöverkostossa on Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten lisäksi mukana kansanterveys- ja potilasjärjestöjä, sairaanhoitopiirit sekä FinOHTA. Käypä hoito -hanke tekee myös yhteistyötä muissa maissa toimivien vastaavien organisaatioiden kanssa (ks. http://www.g-i-n.net 2).

Käypä hoito -suositusten tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia hoitosuosituksia ja pitää niitä ajan tasalla. Suositukset ovat aina asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatimia, tieteellisesti mahdollisimman hyvin perusteltuja kannanottoja, joita lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena.

Käypä hoito -suositusten laadinta etenee seuraavalla tavalla:

• Erikoislääkäriyhdistys tai vastaava ehdottaa suositusaihetta.
• Käypä hoito -johtoryhmä päättää aiheen valinnasta.
• Erikoislääkäriyhdistys nimeää työryhmän puheenjohtajan ja Käypä hoito -toimitus vastuutoimittajan.
• Puheenjohtaja ja vastuutoimittaja sopivat ryhmän kokoonpanon ja toimitus hyväksyy sen.
• Muotoillaan keskeiset kysymykset, joihin suosituksessa vastataan.
• Tehdään systemoitu kirjallisuushaku (Cochrane ja Medline -tietokannat).
• Ryhmä kirjoittaa näytönastekatsaukset ja niiden perusteella suositustekstin.
• Toimitus tarkistaa tekstin.
• Toimitus pyytää suositustekstistä lausunnot.
• Ryhmä tarkistaa ja muokkaa suositustekstin lausuntojen perusteella.
• Suositus julkaistaan Internetissä, Lääkärin tietokannassa ja tiivistelmänä Aikakauskirja Duodecimissa sekä tarvittaessa yleisöversiona Hyvä Terveys -lehdessä.
• Suositus päivitetään vähintään kolmen vuoden välein.

4 Tiedonhakukäytäntö Käypä hoito -suosituksia laadittaessa

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Hyvän suosituksen perusta on onnistunut tiedonhaku. Tiedonhaussa keskeistä on laadukkaan aineiston seulominen suuresta tietomassasta.

Käypä hoidon tiedonhakukäytännön tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että tiedonhaut tehdään korkea- ja tasalaatuisina. Käytäntö perustuu aiempiin kokemuksiin ja kansainväliseen, erityisesti skotlantilaiseen ja englantilaiseen malliin.

Työryhmien aloittaessa työnsä tehdään perushaku. Lisähakuja tehdään työryhmien jäsenten pyynnöstä työn edetessä. Tiedonhaut tekee informaatikko.

Tiedonhaku tehdään Medline ja Cochrane -tietokannoista. Työryhmien perustellusta pyynnöstä voidaan lisäksi hakea esimerkiksi Cinahlista (hoitotiede), PsycInfosta (psykologia/psykiatria) ja Medicistä (kotimainen aineisto).

Haussa käytettävät asiasanat valitaan informaatikon ja työryhmän puheenjohtajan, vastuutoimittajan tai muun työryhmän jäsenen yhteistyönä.

Oleellista tiedonhaussa on sen laadullinen rajaaminen. Rajaaminen tehdään Scottish Intercollegiate Guidelines Networkin (SIGN) testaamien hakusuodattimien mukaisesti. Hakusuodattimet on julkaistu internetissä osoitteessa http://www.sign.ac.uk/methodology/filters.html 3. Tarpeesta riippuen tiedonhaut seulotaan seuraavin suodattimin: Guidelines filter, Systematic reviews filter, Randomized controlled trials filter, Observational studies filter ja Diagnostic studies filter.

SIGNin julkaisemien hakusuodattimien lisäksi voidaan työryhmän perustellusta pyynnöstä erityisesti lääkehoidon haittavaikutuksia ja ennustetta koskevien tutkimusten hakemiseksi käyttää Englannin NICEn (http://www.nice.org.uk/ 4) käyttämiä hakusuodattimia: Prognosis filter ja Harm filter.

5 Hoitosuositusten laadinnassa käytettävät tietokannat

5.1 Cochrane-kirjasto

Terveysportista löytyvä Cochrane-kirjasto on kokoelma tietokantoja, jotka sisältävät korkealaatuista, riippumatonta tietoa. Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (erityisesti sairauksien hoitoon liittyvää aineistoa) etsittäessä, kannattaa haku aloittaa Cochranesta. Pelkät aihehaut Cochranessa riittävät, koska sen sisältämä aineisto on valmiiksi seulottua. Erillisiä suodattimia tai rajauksia tiettyihin tutkimustyyppeihin ei tarvita.

Cochrane-kirjasto koostuu kuudesta tietokannasta:

1. Cochrane Reviews (Cochrane Database of Systematic Reviews). Cochrane katsaukset (lähes 6000 kappaletta 3) edustavat korkeinta mahdollista näytönastetta. Katsaukset tuotetaan Cochrane-yhteistyönä ja ne perustuvat huolelliseen tiedon etsintään, alkuperäisjulkaisujen laadun tarkastukseen ja julkaisujen tulosten yhdistämiseen. Tietokanta sisältää myös Cochrane-protokollat, jotka ovat tekeillä olevia katsauksia.
2. Other Reviews (Database of Abstracts of Reviews of Effects) tietokanta sisältää muita kuin Cochrane-yhteistyön tuottamia systemoituja katsauksia (yli 11 000 tiivistelmää 3). Katsaukset ovat läpikäyneet metodisen tarkastuksen ja tarkastukseen perustuvat kommentit katsauksen laadusta ovat katsauksen yhteydessä luettavissa. Tietokantaa tuottaa Yorkin ylipisto Englannissa ja se löytyy ilmaiseksi myös omasta web-osoitteesta http://www.york.ac.uk/inst/crd/crddatabases.htm#DARE 5.
3. Clinical Trials (Cochrane Central Register of Controlled Trials) tietokantaan on koottu viitteitä kontrolloiduista kliinisistä hoitokokeista. Viitteitä on yli 600 000 kappaletta 3 ja ne on poimittu Cochrane Libraryn toimesta.
4. Methods Studies (Cochrane Methodology Register) on viitetietokanta julkaisuista, joissa on raportoitu kontrolloiduissa tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä.
5. Technology Assessments (Health Technology Assessment Database) tietokanta sisältää terveydenhuollon teknologian arviointeja. Tietokannan tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja kustannus-vaikuttavuutta.
6. Economic Evaluations (NHS Economic Evaluation Database) tietokannassa on yli 27 000 tiivistelmää 3 terveydenhuollon interventioiden taloudellisista arvioinneista (mm. eri hoitomenetelmien taloudellisia vertailuja). NHS EED löytyy myös omasta web-osoitteesta http://www.york.ac.uk/inst/crd/crddatabases.htm#NHSEED 5 (käyttö ilmaista).

Tiedonhaku Cochranessa tapahtuu joko valvotun MeSH-tesauruksen avulla (MeSH-search) tai vapaatekstitermein (Advanced search). Useimmiten on tarpeen käyttää MeSH-haun ohella myös tarkennettua hakua (advanced search), koska kaikkea Cochranen sisältämää aineistoa (esim. Embasen aineistoa) ei ole indeksoitu MeSH-termein. Erityisesti jos aihetta on tutkittu paljon, kannattaa hakua rajoittaa MeSH-searchissä valitsemalla hakuun näkökulman/näkökulmia (Qualifiers). Tehtyjen hakujen yhdistely tapahtuu Hakuhistoriassa (Search History). Cochranen aineistoa Clinical trials tietokantaa lukuun ottamatta voi myös selailla (Browse). Monipuolisimmin ovat selailtavissa Cochrane-katsaukset (aiheen, uutuuden ja katsausryhmän mukaan).

Cochrane-kirjasto on saatavilla Internetissä esimerkiksi

• Terveysportin kautta http://www.terveysportti.fi 6 tai
• http://www.cochrane.org/index.htm 7 (vain osa kirjastosta ja systemaattisista katsauksista vain tiivistelmät).

5.2 Medline (National Library of Medicine, USA)

Medline-tietokanta kattaa kaikki lääketieteen erikoisalat, hoitoalaa ja hammaslääketiedettä. Se sisältää yli 19 miljoonaa viitettä, joista valtaosa on englanninkielisiä.

Medline-tietokanta on käyttettävissä useammassa osoitteessa (eri ylläpitäjiä), joista keskeisimmät ovat OVID/Vertex ja National Library of Medicine (PubMed). ylläpitäjästä riippumatta kyse on samasta tietokannasta. OVID/Vertexin tarjoama Medline löytyy Terveysportista kohdasta Jäsenlehdet: Vertex Medline. NLM:n Pubmediin pääsee Terveysportin etusivulta tai suoraan oheisesta linkistä 8. Pubmedissa hakeminen tapahtuu ensisijaisesti englanninkielisin MeSH-termein, mutta myös haku suomenkielisen termein on Terveysportin kautta mahdollista.

Tiedonhaun apuvälineenä Medline-tietokannassa on 25 000 sanan valvottu asiasanasto, MeSH (Medical Subject Headings) 2. Kaikki tietokannan dokumentit on kuvailtu asiasanastossa esiintyvin termein. MeSH-termeillä haettaessa hakua on mahdollista laajentaa termihierarkiassa alempana oleviin termeihin (Explode). Hakutermiä voi myös painottaa, jolloin sen merkitys dokumentissa tulee keskeisemmäksi (Focus). Rajauksia voi Medlinessa tehdä näkökulmilla (subheadings) ja monilla tietokannan omilla rajoittajilla (Limits). Myös hakeminen vapaatekstitermein on Medlinessa mahdollista.

Koska Medline on alun perin laadittu lähinnä tutkimustyön tarpeisiin, on kliinisessä työssä tarvittava tieto erikseen rajattava (suodattimet) varsin runsaasta kirjallisuudesta.

Näyttöön perustuvan lääketieteellisen aineiston seulomiseen on useita keinoja. Yksi mahdollisuus on käyttää omia räätälöityjä suodattimia, jolloin haku rajataan tiettyihin ennalta sovittuihin tutkimus- tai julkaisutyyppeihin. Käypä hoito -suositusten laadinnassa rajaukseen käytetään Scottish Intercollegiate Guidelines Networkin (SIGN) testaamia hakusuodattimia. Haut seulotaan tarpeesta riippuen seuraavin suodattimin: Guidelines filter, Systematic reviews filter, Randomized controlled trials filter, Observational studies filter ja Diagnostic studies filter.

• Esimerkkihaku 1 (Käytetty Signin Guidelines -seulaa)
• Esimerkkihaku 2 (Systematic reviews -seula)
• Esimerkkihaku 3 (Randomized controlled trials -seula)

Näyttöön perustuvan lääketieteen hakemiseen voi vaihtoehtoisesti käyttää sopivia MeSH-termejä, julkaisutyyppejä (kts. more limits) tai vapaatekstitermejä. Sopivia julkaisutyyppejä (publication type) ovat esim. meta-analysis, randomized controlled trial, controlled clinical trial, guideline ja review. Käyttökelpoisia MeSH-termejä ovat esim. double-blind method, randomized controlled trials, randomized controlled trials as topic, meta-analysis, random allocation ja placebos. Kattavimpaan hakutulokseen tulokseen pääsee yhdistämällä (OR) edellä kuvatut hakutavat.

PubMedissa näyttöön perustuvan aineiston löytämiseksi voi hakua rajata (Limits) sopivin tutkimustyypein (Type of article) esimerkiksi randomisoituihin kontrolloituihin kokeisiin tai meta-analyyseihin. Haun laadulliseen rajaamiseen voi myös käyttää PubMedin omia suodattimia (Clinical Queries), joilla hakua voi rajata esimerkiksi systemaattisiin katsauksiin. Systamaattiset katsaukset rajausmahdollisuus löytyy myös kohdasta Limits - Subsets. Käytettäessä tietokannan omia seuloja (esim. more limits: publication type) on hyvä muistaa, että valmiit seulat saattavat olla väljempiä eivätkä julkaisut todellisuudessa täytäkään tutkimustyypille asetettuja kriteerejä. Vaikka käyttöliittymä PubMedissa poikkeaa Ovidista, hakuominaisuudet niissä ovat pitkälle samanlaiset.

Medline-tietokannan suomenkielinen käyttöohje (EBM-haku) on löydettävissä esim. Tampereen yliopiston kirjaston sivuilta (http://www.uta.fi/kirjasto/laak/EBMohje-esimerkki.pdf 9). Ohje esittelee yhden tavan näyttöön perustuvan lääketieteen hakemiseksi Medline-tietokannasta. Esimerkkihaussa on käytetty tietokannan omaa EBM-seulaa.

5.3 Muut tietokannat

Käypä hoito -suositusten laadinnassa seuraavia tietokantoja käytetään silloin, kun se aiheen kannalta on perusteltua.

Cinahl on hoitotieteen kansainvälinen tietokanta. Se sisältää artikkeliviitteitä englanninkieliseen hoitotieteen ja lähialojen lehteen sekä alan amerikkalaisiin kirjoihin ja väitöskirjoihin. Cinahlissa on tiedonhaun apuna kontrolloitu sanasto, Cinahl Subject Heading List. Sanaston rakenne on samantyyppinen kuin MeSHissa, jota on käytetty hyväksi muodostettaessa Cinahlin asiasanastoa. Tällä hetkellä Cinahl on käytettävissä Ebscon kautta.

Näyttöön perustuvaa aineistoa etsittäessä voi hakua Cinahlissa rajata esimerkiksi julkaisutyypeillä clinical trial, practice guidelines ja systematic review (ks. more limits).

Psycinfo sisältää viitteitä psykologian alan kirjoihin (vuodesta 1887 lähtien) ja artikkeleihin (vuodesta 1974 lähtien). Se kattaa havaintopsykologian, kasvatuksen ja koulutuksen, kehityspsykologian, kommunikaation ja kielen, persoonallisuuden tutkimuksen, psykometriikan sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet. Myös Psycinfossa on kontrolloitu asiasanasto, Thesaurus of Psychological Index Terms.

Tiedonhakuja voi PsycInfossa tehdä joko asiasanaston avulla (Thesaurus) tai vapaatekstitermein (Advanced search). Käypä hoito -suositustyössä tiedon rajaaminen näyttöön perustuvaksi pohjautuu englantilaisen NICEn hakusuodattimiin (ks. 4, 5, 6). Näyttöön perustuvaksi hakua voi rajata myös tietokannan omilla suodattimilla (ks. Limit a search) valitsemalla metodologiaksi esimerkiksi meta-analysis tai clinical trial.

Medic sisältää viitteitä kotimaisista lääke- ja hoitotieteellisistä artikkeleista, kirjoista, väitöskirjoista, opinnäytetöistä ja tutkimuslaitosten raporteista. Vuodesta 1978 tuotetussa terveystieteellisessä tietokannassa on yli 90 000 viitettä ja vuosittain tietokantaan syötetään noin 4000 viitettä lisää. Helpoiten Mediciin pääsee Terkon kotisivujen kautta http://www.terkko.helsinki.fi/ (pikalinkki Medic) tai suoraan http://www.terkko.helsinki.fi/medic/. (Etäkäytössä vaatii tunnukset).

6 Näyttöön perustuvaa lääketiedettä verkossa

6.1 muiden maiden hoitosuosituksia

AHRQ - Agency for Health Care Research and quality - Clinical Practice Guidelines 10

Australian Government – National Health and Medical Research Council 11

Canadian Task Force on Preventive Health Care, Evidence-Based Clinical Prevention 12

CMA Infobase: Clinical Practice Guidelines (Canadian Medical Association Collection) 13

G-I-N Guidelines International Network Int. Guideline Library 14

GPAC: Guidelines and Protocols Advisory Committee 15

Guidelines Advisory Committee (GAC) 16

IQWIG – Institute for Quality and Efficiency in Health Care 17

Leitlinien / AWMF (saksalaisia hoitosuosituksia) 18

National Guideline Clearinghouse 19

National Institutes of Health 20

New Zealand Guidelines Group 21

NHS Evidence - National Library of Guidelines 22

NICE – National Institute for Health and Clinical Excellence 4

Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN) 23

Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU) 24

Toward Optimized Practice - TOP 25

6.2 Tietokantoja ja EBM-portaaleja

BestBETs (http://www.bestbets.org/ 26) -tietokanta on kehitetty Englannissa (Emergency Department of Manchester Royal Infirmary) ja sen tavoitteena on tarjota nopeat näyttöön perustuvat vastaukset tosi elämän kliinisiin kysymyksiin. Alun perin tietokanta keskittyi ensihoitoon, nykyisin se sisältää merkittävän määrän myös sydän- ja kehkotautioppia, lastentautioppia, perusterveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa.

Clinical Evidence Systemaattisia katsauksia yleisten lääketieteellisten interventioiden vaikuttavuudesta. Tällä hetkellä helppolukuisia katsauksia on yli 260 sairaudesta tai tilasta. Kuuluu Terkon valikoimaan. Maksullinen. 27

EBM Guidelines (Lääkärin käsikirjan englanninkielinen versio) 28

Evidence Updates tietokantaa tuottavat BMJ Evidence Centre ja McMaster University´s Health Information Research Unit. Tietokannan käyttö on ilmaista, rekisteröityminen vaaditaan. Mahdollisuus tilata sähköpostiin uudet artikkelit oman intressiprofiilin mukaisesti 29 .

Lääkärin tietokannat 30

Medical Research Library of Brooklyn 31 sisältää monenlaisia EBM-resursseja: EBM:a lääketieteen eri aloilta, sanakirjoja, kirjoja ym.

MedionDatabase 32 tietokantaa tuottaa, kehittää ja päivittää pieni tutkijaryhmä Maastrichtin (Hollanti) ja Leuven (Belgia) yliopistojen yleislääketieteen laitoksilta. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti diagnostiset tutkimukset ja -katsaukset. Julkaisujen etsinnässä ja valikoinnissa käytetään systemaattista strategiaa.

Nettingtheevidence 33 on Sheffieldin yliopiston (Englanti) tuottama kattava ja monipuolinen EBM-tietolähde. Sisältää mm. virtuaalisen EBM-kirjaston, lehtiä ja aiheeseen liittyviä organisaatiota.

OHTANEN 34 Ohtanen sisältää suomenkielisiä tiivistelmiä terveydenhuollon menetelmien arviointiraporteista sekä raporttien perustietoja.

OT-Seeker 35 Systemattisia katsauksia ja satunnaistettuja kontrolloituja kokeita (tiivistelmiä) toimintaterapian alalta.

PEDro 36 on fysioterapian näyttöön perustuva tietokanta. PEDro sisältää randomisoituja kontrolloituja tutkimuksia, systemaattisia katsauksia ja fysioterapiaan liittyviä hoitosuosituksia. Useimmat tietokannan tutkimukset ovat laadullisesti arvioituja.

PsiTri 37 on ilmainen, näyttöön perustuvaan lääketieteeseen pohjautuva tietokanta mielenterveyden ongelmiin, käytös- ja kehityshäiriöihin sekä muistin parantamiseen liittyvien hoitojen vaikuttavuudesta. PsiTri sisältää luotettavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa eri käyttäjäryhmien tarpeisiin toimien myös kliinisen päätöksenteon tukena. PsiTri-tietokantaa toimittaa EU-PSI-projekti, kansainvälinen eurooppalaisista terveydenhuollon ammattilaisista koostuva työryhmä. PsiTri-tietokanta avattiin marraskuussa 2001 ja sen kehittelytyö jatkuu edelleen. Tietokantaa päivitetään kuukausittain.

SumSearch 38 on EBM-aineistojen metahakukone, joka hakee samanaikaisesti mm. PubMedista, NGC hoitosuosituskirjastosta (National Guidelines Clearninghouse), DAREsta yms. SumSearchia ylläpitää Texasin yliopisto (USA).

TRIP-datadase 39 on luotu vuonna 1997 tavoitteena koota näyttöön perustuvan lääketieteen tiedonlähteet yhteen paikkaan Internetissä. Trip sisältää mm. systemaattisia katsauksia ja eri maiden hoitosuosituksia. Oikeuden käyttää Trippiä voi ostaa kohtuullisin hinnoin.

6.3 Tärkeitä alan yksiköitä

Cochrane Collaboration 7

CEBM, Centre for Evidence-Based Medicine 40

Guidelines International Network, G-I-N 2 on kansainvälinen voittoa tavoittelematon yhteisö kliinisten hoitosuositusten alueella. G-I-N perustettiin vuonna 2002 ja nykyään se käsittää 67 jäsenorganisaatiota, jotka edustavat 33 maata Amerikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Oceaniasta ja lisäksi WHO:n. G-I-N:n tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua tukemalla kansainvälistä yhteistyötä hoitosuositusten kehittämisessä ja niiden soveltamisessa käytäntöön. G-I-N:n hoitosuosituskirjasto sisältää säännöllisesti päivitettävää informaatiota G-I-N:n jäsenten laatimista suosituksista. Syyskuussa 2006 saatavilla oli yli 3650 dokumenttia.

Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO 41

Scottish Intercollegiate Guidelines Network, SIGN 42

SBU Statens beredning för medicinsk utvärdering 43

THL / FinOHTA 44

Kirjallisuutta aiheesta 4, 5, 6, 7, 8.

Kirjallisuutta

1. PubMed http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez
2. NLM. Fact Sheet. Medical Subject Headings http://www.nlm.nih.gov/pubs/factsheets/mesh.html
3. The Cochrane Library. Product Descriptions http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/mrwhome/106568753/ProductDescriptions.html
4. Greenhalgh T. How to read a paper. The basics of evidence based medicine. BMJ Books 2001
5. McKibbon A, Eady A, Marks S. PDQ. Evidence-based priciples and practice. B.C. Decker Inc 1999
6. Nordenström J. Evidensbaserad medicin i Sherlock Holmes fotspår. Karolinska University Press. Stockholm 2004
7. Sackett DL, Straus SE, Richardson WS, Rosenberg W, Haynes RB. Evidence-Based Medicine: How to Practice and Teach EBM. Wolfe Pub Ltd 2000
8. Glasziou P, Irwig L, Bain C, Colditz G. Systematic reviews in health care. A practical guide. Cambridge university press 2004