Vältä viisaasti hammaslääketieteessä

 

Hammaslääketieteen Käypä hoito -suosituksia on julkaistu kahdeksan kappaletta ja loppukeväästä 2018 valmistuu uusi Hampaan paikkaushoito -suositus. Suositukset sisältävät seitsemän Vältä viisaasti -suositusta, joita voivat hyödyntää muutkin terveydenhuollon ammattilaiset kuin hammaslääkärit.

Karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia voi hyödyntää neuvolassa

Neuvolatyössä voidaan hyödyntää karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia, joissa todetaan, että hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä fluoridipitoiset hammastahnat ovat oleellisen tärkeitä, eikä fluoridittomien tahnojen käyttöä suositella. Hampaiden pesun lopuksi ei myöskään suositella voimakasta vesihuuhtelua, jotta tahna jää hampaiden pinnoille vahvistamaan niitä. Katso Vältä viisaasti suositukset:

• Fluoridittomat hammastahnat lapsilla ja nuorilla
• Suun huuhtelu hampaiden harjauksen jälkeen

Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito ei korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus puolestaan muistuttaa, että hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa, koska infektiopesäkkeen hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion vaikeutumiseen. Eli tulehtuneesta hampaasta pitää aina päästää märkä purkautumaan joko hampaan kautta tai puhkaisemalla muodostunut absessi. Vältä viisaasti -suositukset kehottavatkin välttämään hammasytimen tai juuren kärkialueen tulehduksen hoidossa tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä, koska se voi lisätä mikrobilääkeresistenssiä. Katso Vältä viisaasti -suositukset:

• Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa
• Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa

Mikäli kyseessä kuitenkin on infektioherkkä potilas (esim. komplisoitunutta diabetesta sairastava), ja infektio on levinnyt juuren kärkeä laajemmalle kudoksiin tai potilaalla on vaikeita yleisoireita, voivat mikrobilääkkeet tulla kyseeseen hammashoitotoimenpiteen lisänä. Suositus korostaa, että huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito ovat tärkeimmät tekijät suun ja leukojen infektioiden sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä.

Muita hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suosituksia

Muut hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suositukset koskevat juurihoidon välttämistä syvän karieksen hoidolla, implanttihoitojen välttämistä parodontiittipotilailla ja laserhoidon välttämistä TMD-potilailla ja löytyvät linkeistä:

• Juurihoidon välttäminen syvän karieksen hoidolla
• Implanttihoidot parodontiittipotilailla
• Laser (matalaenerginen, low-level) TMD-oireiden hoidossa

Duodecimin sähköpostiliikenteessä ollut ongelmia

Päivitetty 16.4.2018

Sähköpostiliikenteessä on ollut ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa duodecim.fi-päätteisten sähköpostien kulkeutumisen vastaanottajan roskapostikansioon tai estää viestin perillepääsyn kokonaan.

Ongelma saattaa koskea myös viestejä, jotka on lähetetty sellaisiin viestiketjuihin, joissa on mukana duodecim.fi-päätteinen osoite. Tilannetta korjataan, ja sähköpostiliikenne on nyt palautumassa normaaliksi. Tiedotamme asiasta lisää, kun saamme uutta tietoa.

Lisätietoja: tietohallintopäällikkö Juha Kautto 09 6188 360

 

 

 

 

 

 

 

Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus päivitetty

Huumeongelmaisen hoitoa käsittelevä päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa psykososiaalisia menetelmiä huumeongelmien hoidon perustana. Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä riskejä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja siihen liittyy runsaasti sosiaalisia vaikeuksia. Huumeongelman hoito edellyttääkin moniammatillista yhteistyötä. Potilaan ohella myös läheisten hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.  

Huumeongelmaisen hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on hoidon selkeyttäminen, moniammatillisen yhteistyön parantaminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Huumeongelmaisen hoidossa ja käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä tärkeää on ennakkoluuloton ja tuomitsematon asenne. Huumetestaukseen tulee kuulua valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon. Yhteiskunnan kannalta huumeongelman hoitaminen on halvempaa kuin hoitamatta jättäminen.

Psykososiaaliset menetelmät hoidon keskiössä

– Moniammatillinen yhteistyö on huumepotilaan hoidossa tärkeää. Kaikille huumeriippuvuudesta kärsiville tulee tarjota psykososiaalista hoitoa tai kuntoutusta. Yhdessä eri toimijoiden ja potilaan kanssa tulee laatia räätälöity kokonaishoitosuunnitelma, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori, LT Hannu Alho.

Terapeuttinen keskustelu on hoidon keskiössä. Sosiaalitoimella on tärkeä rooli muun muassa asumisen, työn ja toimeentulon tukemisessa. Lääkityksellä voidaan yleensä vain helpottaa oireita. Opioidiriippuvuuden korvaushoito on kuitenkin osoitettu tehokkaaksi.

– Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa lukuunottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle on yleensä vältettävä, ellei kyse ole lyhytkestoisesta, vieroitushoitoon liittyvästä tilanteesta, painottaa työryhmän jäsen professori, LT Mauri Aalto.

Huumeongelmaisen hoidossa tulee huomioida myös läheiset. Erityisesti lasten ja perheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Huumeongelmaisen yksilöterapian asemesta tai sen rinnalla voidaan toteuttaa verkostoterapiaa, jossa läheiset ovat mukana. Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat asioivat, on otettava puheeksi mahdollisten kotona asuvien lasten elämäntilanne ja raskauden ehkäisy.

Opioidien käyttö yleisin hoitoon hakeutumisen syy

Päihdehuollon huumeasiakkaat ovat pääosin miehiä ja nuoria aikuisia. Koulutustaso on yleensä matala ja työttömyys yleistä. Tyypillisesti huumehoidon asiakas on sekakäyttäjä. Yli puolet asiakkaista hakeutuvat hoitoon ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi, yleisimmin buprenorfiinin käytön takia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan buprenorfiinia käytti 0,8 % suomalaisista. Laittomilla huumemarkkinoilla se on noussut merkittävimmäksi opioidiksi.

Huumausaineiden käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa ei viime vuosina ole Suomessa tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan 19 % 15–69-vuotiaista suomalaisista on ainakin kerran elämässään kokeillut jotain laitonta huumetta.  Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan huumeita oli ainakin kerran elämässään kokeillut 8 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 12 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sekä 22 % ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Eniten käytetty huume Suomessa on kannabis.

Tutustu Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositukseen >>

 

 

Dyslipidemian Käypä hoito -suositus Kansanterveyspäivillä, katso luennon videotallenne

Päivitetty 17.4.2018

Kansanterveyspäivä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain järjestämä kansanterveyden ja terveyden edistämisen ajankohtaispäivä. Vuoden 2018 Kansanterveyspäivässä esiteltiin FinTerveys 2017 -tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja keskustellaan pinnalla olevista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista.

Ohjelmassa käsiteltiin mm. sydän- ja verisuonitautien perinteisiä ja edelleen oleellisia riskitekijöitä Suomessa.

Dosentti Niina Matikainen HUS:sta kertoi Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksesta  ja mikä on sen päivityksen myötä muuttunut.

Kansanterveyspäivien luennot on julkaistu videotallenteena, löydät ne tästä linkistä http://videonet.fi/thl/20180413/

Dosentti Niina Matikaisen luento alkaa tallenteen kohdasta 2:27:30.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suositus säärimurtuman hoidosta poistettu käytöstä

   
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Säärimurtumat Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 3.4.2018.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käypä hoito sai Apollonian 125-vuotisjuhlamitalin

 

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian Symposiumissa 16.3. jaettiin Apollonian 125‐vuotismitaleja hammaslääketieteen edistäjille.

Hammaslääkäriseura Apollonian täyttäessä 125 vuotta vuonna 2017 teetettiin juhlamitali, jota voidaan myöntää hammaslääketieteellisistä ansioista tai toiminnasta, jolla on merkittävästi edistetty hammaslääketiedettä. Pronssisen juhlamitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.

Symposiumissa 16.3.2018 luovutettiin mitaleja ansioituneille tutkijoille ja kouluttajille sekä tärkeille alan toimijoille, kuten Käypä hoito ‐yhteisölle. Numeroituja Apollonian 125‐vuotisjuhlamitaleja myönnettiin yhteensä 28 kpl.

 

 

 

 

 

Käypä hoito NYT: Hoitosuositukset ja ylidiagnostiikka

 

Tuoreessa Käypä hoito -toimituksen uutiskirjeessä päätoimittaja Jorma Komulainen pohtii hoitosuosituksia ja ylidiagnostiikka.

Jutusta löydät Guidelines International Networkin (G-I-N) ylidiagnostiikkaa pohtivan työryhmän tarkistuslistan hoitosuosituspaneeleille diagnostisten kriteerien laajentamiseen.

Uutiskirjeessä on lisäksi tuttuun tapaan myös muita Käypä hoito -toimituksen alkukevään kuulumisia.

Lue Käypä hoito NYT 1/2018 >>

Oikeus palliatiiviseen hoitoon kuuluu kaikille kuolemaan johtavaa sairautta sairastaville

Tiedote 16.2.2018

Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa lähivuosina monien potilasryhmien kohdalla. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille ja kaikenikäisille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville potilaille, todetaan juuri päivitetyssä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon Käypä hoito -suosituksessa.

Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa.  Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelma mahdollistavat hyvän palliatiivisen ja elämän loppuvaiheen hoidon.

– Varhain aloitettu palliatiivinen hoito ja laadittu hoitosuunnitelma parantavat potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja vähentävät epätarkoituksenmukaisia hoitoja ja sairaalajaksoja elämän loppuvaiheessa, kertoo Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tiina Saarto.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi joulukuussa 2017 suosituksen, jonka mukaan saattohoitoa ja palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa tulisi saada kattavasti ja yhdenvertaisesti koko maassa. Nyt päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet ja tarvittaessa konsultoida palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita yksiköitä.

Palliatiivisessa hoidossa keskeistä on sairauden ja lähestyvän kuoleman aiheuttaman niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin eksistentiaalisen kärsimyksen lievitys ja elämänlaadun vaaliminen. Suositukseen on päivitetty viimeisin näyttö palliatiivisen hoidon käytänteistä ammattilaisten tueksi hoidettaessa vakavasti sairaita ja kuolevia potilaita.

Läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa myös potilaan kuoleman jälkeen.
– Vakava sairaus kuormittaa potilaan koko perhettä ja läheisiä, Saarto muistuttaa.

Nyt päivitetty Käypä hoito -suositus koskee aikuispotilaita, mutta myös lasten palliatiivista hoitoa ja lasten hyvän saattohoidon yleisiä periaatteita on käsitelty suosituksen lisätietoaineistoissa.

Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Palliatiivinen hoito ja saattohoito

 

Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen täsmennyksiä

Osteoporoottinen nikamamurtuma on usein luulääkehoidon aihe, koska lääkehoidolla voidaan vähentää uusien nikamamurtumien riskiä. Nikamamurtuman diagnosointi voi kuitenkin olla haasteellista. 

Suomen Ortopediyhdistys laati Käypä hoito -toimituksen pyynnöstä ehdotuksen nikamamurtuman määrittelyksi. Ehdotus perustuu ns. Genantin luokituksen käyttöön (kuva). Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoitoa suositellaan harkittavaksi kohtalaisissa ja vaikeissa (Genant luokka 2 ja 3) osteoporoottisissa nikamamurtumissa. Lievissä nikamamurtumissa (Genant luokka 1) lääkehoitoa voi harkita, jos potilaan oireisto ja kliininen tutkimus viittaavat tuoreeseen murtumaan.

Lue koko suositus >>

 

Diabetes-suositusten perheen uusi jäsen on Insuliininpuutosdiabetes

 

Käypä hoito -suositukseen Diabetes on vuoden 2018 päivityksessä lisätty insuliininpuutosdiabeteksen osuus, Diabetes-suositusta on hieman päivitetty ja kokonaisuus on jaettu kahdeksi eri suositukseksi.

Uuden suosituksen nimi on "Insuliininpuutosdiabetes", vaikka diabetes on vanhastaan jaettu oletetun etiologiansa mukaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoihin. Nämä edustavat kuitenkin diabeteksen ääripäitä, ja useilla potilailla on molempien pääryhmien piirteitä. Osalla tyypin 2 diabetesdiagnoosin saaneista on merkittävä insuliininpuute, joka saattaa ilmetä vasta ajan myötä. Uudessa Insuliininpuutosdiabetes -suosituksessa linjataan niiden potilaiden hoitoa, joilla on tyypin 1 diabetes tai siihen verrattava tila (sekundaariseen, tyypin 2, monogeeniseen tai muuhun diabetekseen liittyvä merkittävä insuliininpuute).

Luokitusta tärkeämpää on kuitenkin huomioida diabeteksen vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita tehokkaasti ehkäisevään hoitoon. Insuliininpuutosdiabetes- ja Diabetes-suosituksiin onkin lisätty runsaasti käytännön hoito-ohjeita ja lisätietoaineistoja mm. insuliinihoidon säädöstä, hypoglykemiasta, liikunnasta, ruokavaliosta sekä eri elämäntilanteista. Omahoidon ja elintapojen ohjauksen sekä kuntoutuksen merkitystä korostetaan ja elämänlaatu sekä psyykkinen hyvinvointi on nostettu tärkeiksi hoidon tavoitteiksi. Nämä ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä hyper- ja hypoglykemioista johtuvia oireita ja ehkäistä niin akuutteja kuin pitkäaikaisiakin komplikaatioita.

Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden merkittävin kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (mm. dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia, psykososiaaliset riskitekijät) hoitoa moniammatillisen ohjauksen ja tuen sekä lääkehoidon avulla.

Insuliininpuutosdiabeteksen hoidonohjaus ja hoito vaativat erityisosaamista ja moniammatillista verkostoa eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Hoidonohjauksesta vastaa diabeteshoitaja. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys on ratkaistava yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon omahoidon voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, sairauden vaihe, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä.

Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla tai sekoiteinsuliinihoidolla. Yksilöllisesti asetettuihin glukoositavoitteisiin tulee pyrkiä aktiivisesti, ja insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa niihin pääsemiseksi tulee aktiivisesti tarjota modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia niistä hyötyville. Tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset eivät nykyisellään vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan antamia mahdollisuuksia. Uuden ns. flash-glukoosisensorin käytöstä hyötyy todennäköisesti suuri osa insuliininpuutosdiabeetikoista.

Erityissyitä käyttää jatkuvaa glukoosisensoria flash-sensorin sijaan ovat vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoidon optimoinnista huolimatta ja hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen, jolloin potilas hyötyy sensorin hälytyksistä ja sensoripumppuun yhdistettynä automaattisesta insuliininsyötön katkaisusta.

Siirry Insuliininpuutosdiabetes-suositukseen >>

Siirry Diabetes-suositukseen >>

 

Suositus säärimurtuman hoidosta poistuu käytöstä

   
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Säärimurtumat Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 3.4.2018.

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtimotautien kokonaisriski arvioitava ennen lipidilääkityksen aloitusta

 

Korkean LDL-kolesterolin hoitoon ei tule aloittaa lipidilääkitystä ilman valtimotautien kokonaisriskin arviota, todetaan uudessa Vältä viisaasti -suosituksessa. Vältä viisaasti -suositus perustuu juuri päivitettyyn dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukseen.

Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia ja siitä johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä.

Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito. Lääkehoito tulee kyseeseen, jos valtimotautien kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla (ravitsemus ja liikunta) saavuteta LDL-kolesterolin hoitotavoitteita 3–6 kuukauden kuluessa.

Potilaan riski sairastua valtimotautiin tulee aina arvioida ennen lipidilääkityksen aloitusta. Lipidilääkityksen aloittaminen pelkästään lievästi poikkeavien lipidiarvojen perusteella saattaa johtaa pieniriskisten henkilöiden ylihoitoon. Toisaalta suuressa sairastumisvaarassa olevat saattavat hyötyä lipidilääkityksestä, vaikka heidän lipidiarvonsa olisivat terveelle väestölle tarkoitettujen suositusten mukaiset, Vältä viisaasti -suosituksessa muistutetaan.

Valtimotautien kokonaisriskin arvio tehdään terveille henkilöille käyttäen FINRISKI-työkalua. Jos henkilöllä on jo diagnosoitu valtimotauti, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes tai munuaisten krooninen vajaatoiminta, hänen kokonaisriskinsä on aina suurentunut eikä FINRISKI-laskuria tarvita. Näissä tapauksissa kokonaisriskin arviointiin voi käyttää Käypä hoito -suositukseen liittyvää interaktiivista kaaviota.

Suuriannoksinen statiini ja lihasoireet
Toinen uusi Vältä viisaasti -suositus ottaa kantaa suuriannoksisen statiinin käyttöön. Sen mukaan suuriannoksista simvastatiinia (80 mg/vrk) ei tule käyttää, koska se voi altistaa lihasoireille. Jos tehokkaampi lipidilääkitys kuin 40 mg:n simvastatiini katsotaan tarpeelliseksi, on turvallisempaa käyttää atorvastatiinia tai rosuvastatiinia tai enintään 40 mg:n simvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmää, todetaan Vältä viisasti -suosituksessa.

Lue lisää Vältä viisaasti -suosituksesta >>

Tutustu myös Käypä hoito -suositukseen Dyslipidemiat >>

 

 

 

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelälle lääketieteen Pohjola-palkinto

 

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelälle on myönnetty Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto tunnustuksena hänen työstään terveydenhuollon menetelmien arvioinnin edistämiseksi.

Mäkelä on ollut keskeisessä roolissa suomalaisten hoitosuositusten ja terveydenhuollon teknologia-arvioiden kehittämisessä. Hän on ollut perustamassa näyttöön perustuvaa Käypä hoito -toimintaa Suomessa ja toimi Käypä hoito -toimituksen ensimmäisenä päätoimittajana.

Mäkelä on aktiivinen toimija Duodecim-seurassa, jossa hän muun muassa laatii Vältä viisaasti -suosituksia ja käynnistää uudelleen Suomen Cochrane-keskuksen toimintaa.

Duodecim onnittelee lämpimästi!

Lisätietoja Lääkäriliiton tiedotteessa.

Marjukka Mäkelä pitää palkintoluennon Lääkäri2018 -tapahtumassa perjantaina 12.1. klo 12.45–13.15 salissa 101.

Haemme osa-aikaista Käypä hoito -toimittajaa (20–50 %)

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset laativat Käypä hoito -suosituksia yhteistyössä lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa päätöksenteon tueksi.

Tehtävään valittavalta edellytämme
•    lääkärin tutkintoa ja usean vuoden työkokemusta
•    kokemusta tutkimustyöstä
•    hyviä vuorovaikutus- ja tiimitaitoja
•    sujuvaa kirjallista suomen ja englannin kielen taitoa

Tarjoamme sinulle pysyvän työsuhteen, monipuoliset työtehtävät, viihtyisän, perinteikkään ja elinvoimaisen työympäristön Suomen suurimmassa tieteellisessa seurassa sekä mahdollisuuden työskennellä terveydenhuollon huippuasiantuntijoiden kanssa. Koulutamme sinua tutkimustiedon kriittisen arvioinnin taidoissa.

Vastuullesi kuuluu toimia suositustyön menetelmäasiantuntijana ja suositusten näytönastekatsauksien kirjoittajana, työryhmän puheenjohtajan työparina sekä työryhmien yhteyshenkilönä. Työpaikkasi on Helsingissä, mutta osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä.

Tehtävässä menestyminen edellyttää itsenäistä työotetta, perehtymistä yhteisiin työtapoihin, hyviä sosiaalisia taitoja ja osaavaa kirjoittamista.

Lisätietoja tehtävästä www.kaypahoito.fi ja päätoimittaja Jorma Komulaiselta, puh. 050 591 2526, sähköposti etunimi.sukunimi@duodecim.fi.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 28.2.2018 mennessä osoitteella Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, 00101 Helsinki tai sähköpostitse khpalaute(at)duodecim.fi.

 

Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin

Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito -suosituksen?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

Seminaari on täynnä ja sen ilmoittautuminen on suljettu.
Peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse: mari.honkanen (at) duodecim.fi

Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille.

Tavoitteet:

• Tuntea Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus ja osata soveltaa sitä omassa työssään.
• Pohtia ja keskustella, miten hoito- ja kuntoutusketju on sujuva tulevissa sote-rakenteissa.
• Edistää moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun toteutumista.

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.

Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen.

 

 

 

 

Aivovammojen päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa akuuttivaiheen huolellista diagnosointia

Aivovamman akuuttivaiheen tapahtuma- ja tutkimustietojen tarkka kirjaaminen on tärkeää jatkohoidon suunnittelun, ennusteen arvioimisen sekä potilaan oikeusturvan kannalta. Diagnoosi ja vaikeusasteluokittelu perustuvat akuuttivaiheen oireisiin sekä kliinisiin ja pään kuvauksen löydöksiin. Valtaosa aivovammoista on vaikeusasteiltaan lieviä. Yleisin aivovamman syy on kaatuminen. Noin puolet vammautuneista on tapaturmahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisia.

Päivitetyllä aivovammojen Käypä hoito -suosituksella pyritään yhtenäistämään aivovammojen diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä. Aivovamman diagnoosi ja vaikeusasteluokittelu perustuvat akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen löydöksiin.

"On erittäin tärkeää, että akuuttivaiheessa tapahtuma- ja tutkimustiedot kirjataan tarkasti. Näiden tietojen perusteella arvioidaan toipumisennustetta ja suunnitellaan jatkohoitoa. Akuuttivaiheen vaikeusasteluokittelu on tärkeää myös potilaan oikeusturvan kannalta, sillä se on lähtökohta jälkitilojen ja pysyvän haitan arvioinnille", sanoo suositustyöryhmän toisena puheenjohtajana toimiva LT, dosentti Teemu Luoto.

Alkoholi usein aivovamman taustalla
Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö tai rakenteellinen vaurio. Valtaosa aivovammoista on lieviä, ja niistä toivutaan yleensä oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Pitkäaikaisoireiden tunnistamista vaikeuttaa se, että oireet ilmaantuvat usein vasta töihin tai opintoihin paluun jälkeen.
Suomessa vuosittain noin 20 000 henkilöä saa traumaattisen aivovamman.  Selkeästi yleisin aivovamman syy on kaatuminen ja jopa puolet potilaista on vammautumishetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

"Tärkeimmät aivovammojen ehkäisytoimet ovat alkoholin käytön vähentäminen, ikääntyneiden kaatumisriskin pienentäminen ja liikenne- ja liikuntaturvallisuuden parantaminen. Turvatyynyt, kypärän käyttö ja nopeusrajoitukset parantavat liikenneturvallisuutta ja ehkäisevät tehokkaasti aivovammoja," Luoto tähdentää.

Tutustu päivitettyyn Aivovammojen Käypä hoito -suositukseen.

 

Käypä hoito mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassa

 

Vältä viisaasti -suositukset: Eroon vanhentuneista hoitokäytännöistä
Lääketieteellinen tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Terveydenhuoltojärjestelmän haaste on päivittää alan toimintatapoja ja luopua vanhentuneista käytännöistä lisääntyvän tiedon myötä. Uudet Vältä viisaasti -suositukset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille välineitä tarttua tähän haasteeseen.
toimituspäällikkö Raija Sipilä, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
10.1.2018 klo 11.00–11.30

Tärähdys vai aivovamma?
Suomen Lääkäriliiton Neurologit-alaosasto ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
10.1.2018 klo 9–12
paikka: 103b

ADHD:n Käypä hoito
Käypä hoito
10.1.2018 klo 13.30–16.50
paikka: Renkonen

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä)
Käypä hoito
11.1.2018 klo 8.30–16.15
paikka: 215

Lue lisää >>

Kysely terveydenhuollon ammattilaisille

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus on toteuttanut Kelan rahoittaman Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen vuosina 2015–2017. Osana hanketta olemme laatineet Käypä hoito -suosituksiin käyttöönottoa tukevia implementointimateriaaleja terveydenhuollon ammattilaisille.

Pyydämme nyt Sinua osallistumaan kyselyyn Käypä hoito -suositusten implementointimateriaalien käytettävyydestä, joka on osa hankkeen arviointia.  

Kyselyn tavoitteena on arvioida Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa tukevien implementointimateriaalien käyttöä ja hyödyllisyyttä. Samalla haluamme kuulla ideoitasi, miten voimme jatkossa kehittää näitä materiaaleja. Kysymysten yhteydessä olevien linkkien kautta on mahdollista tutustua kyseisiin implementointimateriaaleihin. Kyselyn lopussa voit antaa kehittämisehdotuksia.

Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa enintään 15 minuuttia. Antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa.

Vastauksesi on meille tärkeä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja helpottaa suositusten käyttöönottoa. Kiitos vaivannäöstäsi jo etukäteen!

Avaa kysely tästä linkistä >>
 

Jorma Komulainen       
Käypä hoito -päätoimittaja  

Raija Sipilä
Toimituspäällikkö

 

Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin koulutus – ilmoittaudu nyt!

 

Mitä on EBM? Entä kokeelliset interventiotutkimukset? Kuinka systemaattisia katsauksia arvioidaan?

Duodecimin Käypä hoito -yksikkö järjestää Lääkäri2018 -tapahtumassa pienryhmäkoulutuksen tutkimustiedon kriittisestä arvioinnista.

Koulutus kehittää valmiuksia analysoida kliinisten tutkimusten luotettavuutta ja niiden sovellettavuutta suomalaisiin oloihin. Koulutuksessa syvennytään myös tutkimustiedon soveltamiseen käytännön työssä ja hoitopäätösten teossa.

Koulutus järjestetään 11.1.2018 Messukeskuksessa ja se on tarkoitettu lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan >>

Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on päivitetty

 

Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja aortan ja alaraajojen valtimotauti) sekä valtimotaudista johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja.

Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä. Riskin arviointiin on käytettävissä työryhmän laatima interaktiivinen kaavio. Suuren riskin piirteitä ovat todettu valtimosairaus, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes ja munuaisten krooninen vajaatoiminta. Terveillä henkilöillä kokonaisriski arvioidaan FINRISKI-laskurilla.

Hoidon tavoite on porrastettu riskinarvion mukaan: LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on erittäin suuren riskin potilailla alle 1,8 mmol/l, muilla suuren riskin potilailla alle 2,5 mmol/l ja muilla alle 3,0 mmol/l.

Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito (ruokavalio ja liikunta), myös lääkehoidon yhteydessä; pienen riskin henkilöillä elämäntapahoito on riittävä.

Lääkityksen kulmakivi on edelleen statiini, jota tarvittaessa täydennetään etsetimibillä. PCSK9:n estäjät soveltuvat tarkoin rajatuin aihein.

Päivitykseen on laadittu uusi interaktiivinen kaavio elämäntavoista. Lisäksi on tarkennettu ohjeita familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) diagnosoimiseksi ja sairastuneiden löytämiseksi ns. sukupolviseulonnalla. FH:n kliinisen todennäköisyyden arviointiin on Terveysporttiin laadittu FH-laskuri (Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnostiset kriteerit). 

Suosituksessa käsitellään myös lasten ja nuorten dyslipidemioiden diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa.

Lue koko suositus >>

Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin

Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito -suosituksen?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille.

Tavoitteet:

• Tuntea Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus ja osata soveltaa sitä omassa työssään.
• Pohtia ja keskustella, miten hoito- ja kuntoutusketju on sujuva tulevissa sote-rakenteissa.
• Edistää moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun toteutumista.

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.

Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 24.1.2018 mennessä >>
 

 

STM rahoittaa Käypä hoito -suosituksen itsemurhien ehkäisyyn

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 80 000 euron erillismäärärahan Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suosituksen laatimiseksi itsemurhien ehkäisemiseksi.

Käypä hoito -suosituksen laatimisen arvioidaan kestävän kaksi vuotta, jolloin suositus voisi olla valmiina kesällä 2019.

Uusi suositus yhtenäistää käytäntöjä itsemurhien ehkäisyssä

Yhtenäiset ja vaikuttavat hoitokäytännöt voivat ehkäistä itsemurhia ja ne auttavat itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden hoidossa. Suositukset lisäävät potilaiden yhdenvertaista kohtelua ja tukevat potilaan terveydentilan ja toimintakyvyn näkökulmasta parasta mahdollista lopputulosta.

Suomalaiset lääkärit arvostavat Käypä hoito -suosituksia ja kertovat niiden vaikuttavan tehtyihin hoitopäätöksiin.  Suositukset auttavat hoitohenkilöstöä myös silloin, kun he tapaavat itsemurhan tehneen tai sitä yrittäneen omaisia.

Uusi itsemurhien ehkäisyohjelma Suomeen

Eduskunta päätti 12. joulukuuta myöntää 300 00 euron määrärahan vuodelle 2018 itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella on käynnissä kaksi hanketta, jotka keskittyvät itsemurhien ehkäisyyn.  Hankkeet ovat osa hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihanketta.

Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta >>

 

 

Suositus selkäydinvamman hoidosta poistuu käytöstä

 

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Selkäydinvamma Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Selkäydinvamman hoito keskittyy nykyisin yliopistosairaaloihin, joten hoito on keskitettyä eikä Käypä hoito -suositukselle näin ollen ole enää tarvetta.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista kevään 2018 aikana.

 

 

 

 

 

 

 

Käypä hoito NYT: Implementointi on yhteistyötä

Käypä hoito -toimituksen ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -yhteistyöhanke päättyy vuoden vaihteessa.

Lue uusimmasta Käypä hoito NYT -uutiskirjeestä hankkeen tapahtumista syksyn aikana ja muita Käypä hoito -toimituksen kuulumisia!

Käyvän hoidon toimiston väki rauhoittuu joulun viettoon 22.12.2017- 1.1.2018. Tuolloin ei pidetä kokouksia, mutta kiireelliset asiat hoidetaan.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

 

Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja -seminaarin luentoesitykset nyt katsottavissa

 

Käypä hoito -toimitus järjesti Kelan kanssa yhteistyössä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaarin 23.11.2017.

Seminaari lähetettiin suorana verkkolähetyksenä ja luentoesitykset ovat nyt katsottavissa tallenteina.

Katso luentoesitykset >>

Tulehduskipulääkkeiden käyttöä sydämen vajaatoimintaa tai valtimotautia sairastavilla tulee välttää

 

Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy useilla potilasryhmillä riskejä, joiden perusteella tulehduskipulääkkeiden käyttöä on syytä välttää. Aiheesta on julkaistu kolme uutta Vältä viisaasti -suositusta.

Kaikkien tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut akuutin sydäninfarktin vaara. Jo viikon pituisessa käytössä sydäninfarktin riski on noin 1,5-kertainen (50 % suurempi) kuin niillä, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä.

Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee sen vuoksi välttää henkilöillä, joilla on valtimotauti tai sen riskitekijöitä, todetaan tuoreessa Vältä viisaasti -suosituksessa Tulehduskipulääkkeiden sydänriskit.

Myös sydämen vajaatoimintaa sairastavilla tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää. Tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen ja siitä aiheutuvan sairaalahoitoon joutumisen riskiä. Riskin lisäys on pieni, mutta näyttö tutkimuksissa on yhdenmukaista, Vältä viisaasti -suositus linjaa.

Sydämen vajaatoimintapotilailla suositellaan kivun hoitamista ensisijaisesti muilla keinoilla kuin tulehduskipulääkkeillä, kuten esimerkiksi parasetamolilla. Mikäli tulehduskipulääkkeitä on perusteltua käyttää oireiden lievittämiseksi, tulee käyttää pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen ajan.  

Ruoansulatuskanavan vuodon riski tulehduskipulääkkeitä käyttävillä on noin 1,5–4-kertainen verrattuna henkilöihin, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä. Siksi myös niillä potilailla, jolla on ruuansulatuskanavan vuodon riski tai verenhyytymisen estolääkitys, tulee tulehduskipulääkkeiden käyttö arvioida erittäin huolellisesti. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat varfariinihoitoa käyttävillä suuren verenvuotoriskin, joka ei ole hallittavissa tehostetullakaan INR-seurannalla.

Katso lisätietoja interaktiivisesta kaaviosta Kipulääkkeen valinta ja lue Vältä viisaasti -suositus Tulehduskipulääkkeisiin liittyvät vuotoriskit.

Tutustu myös muihin uusiin Vältä viisaasti -suosituksiin:
Kalsiumkanavan salpaajien käyttö sydämen systolisessa vajaatoiminnassa
Vältä sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidossa pääasiassa sydämeen vaikuttavien kalsiumkanavan salpaajien (diltiatseemi, verapamiili) ja lyhytvaikutteisen nifedipiinin käyttöä.

Glitatsonien käyttö diabeteksen hoitoon sydämen vajaatoimintapotilailla
Vältä diabeteksen hoitoa glitatsoneilla sydämen vajaatoimintaa sairastavilla

Tramadolin ja serotoniinioireyhtymän riski
Vältä tramadolin ja muiden opioidien käyttöä yhdessä trisyklisten antidepressanttien, SSRI-lääkkeiden, SNRI-lääkkeiden tai moklobemidin kanssa.

Liikkumisen rajoitteet kaatumisten ehkäisyssä laitoshoidossa
Älä rajoita laitoshoidossa olevien potilaiden liikkumista lonkkamurtuman välttämiseksi.

Lonkkatekonivelen kiinnitys lonkkamurtumapotilaalla
Älä käytä sementitöntä osa- tai kokotekoniveltä lonkkamurtumapotilaan hoitona.

Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on ohjata luopumaan vaikuttamattomista ja mahdollisesti haitallisista terveydenhuollon menetelmistä. Suositukset perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Lisätietoa ja tähän mennessä julkaistut Vältä viisaasti -suositukset löydät Käyvän hoidon sivuilta.

 

Duodecim mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassa

Tervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme!

Osallistu kyselyymme ja voit voittaa upeita palkintoja, muun muassa Jokipiin Pellavan tuotteita tai Duodecimin verkkokaupan lahjakortin.

Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennuksen. Uutuuskirjat esittelyssä myös verkkokaupassamme.

Osastollamme voit tutustua Duodecim-lehden multimediasisältöihin – tervetuloa katsomaan videoita ja kuuntelemaan podcasteja!

Esittelemme myös Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä.

Tavataan Messukeskuksessa Helsingissä osastollamme 1 B 41. Voit seurata tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Lääkäri2018

Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoitamme Lääkäri 2018 -tapahtumassa. Tutustu myös koko ohjelmaan.

Vältä viisaasti -suositukset: Eroon vanhentuneista hoitokäytännöistä

Lääketieteellinen tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Terveydenhuoltojärjestelmän haaste on päivittää alan toimintatapoja ja luopua vanhentuneista käytännöistä lisääntyvän tiedon myötä. Uudet Vältä viisaasti suositukset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille välineitä tarttua tähän haasteeseen.
toimituspäällikkö Raija Sipilä, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
10.1.2018 klo 11.00–11.30

Oppiportin laiteajokorttikoulutukset:
Laiteajokorttikoulutukset luovat pohjan terveydenhuollon laitteiden turvalliselle käytölle ja osaamisen varmistamiselle.
Tervetuloa kuuntelemaan, miten itsenäinen verkko-opiskelu tukee ja täydentää työpaikalla annettavaa käytännön ohjausta!
hallinnollinen ylilääkäri Johanna Kaartinen, kouluttajalääkäri Kirsimarja Metsävainio, ylilääkäri Pekka Pölönen
11.1.2018 klo 11.00–11.30

Asiantuntijamme kursseilla mukana:
Konsensus käyttöön: Miten tarttumattomien tautien ehkäisyn suosituksista johdetaan tuloksellista toimintaa?
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, THL
11.1.2018 klo 8.30–12
paikka: Ylppö

Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun (monimuotokoulutus)
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta/Clinicum, kansansterveystieteen osasto ja Kustannus Oy Duodecim
11.1.2018 klo 13.30–17
paikka: 207

Krooninen väsymysoireyhtymä (kaikille avoin)
Lääkäri 2018 ohjausryhmä (Duodecim)
12.1.2018 klo 13.30–15.30
paikka: Karvonen

Lääkäri – yrittäjä, sjoittaja, hallitusammattilainen? (kaikille avoin)
SITRA, TEKES, HealthTech Finland, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
12.1.2018 klo 13.30–17.10
paikka: 201

Käypä hoito kouluttaa:
Tärähdys vai aivovamma?
Suomen Lääkäriliiton Neurologit -alaosasto ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
10.1.2018 klo 9–12
paikka: 103b

ADHD:n Käypä hoito
Käypä hoito
10.1.2018 klo 13.30–16.50
paikka: Renkonen

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä)
Käypä hoito
11.1.2018 klo 8.30–16.15
paikka: 215

Suositus Downin oireyhtymästä poistettu käytöstä

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Downin oireyhtymä Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan, koska suositus ei ole enää ajanmukainen.

Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.12.2017.

 

 

 

 

 

 

 

Kysely terveydenhuollon ammattilaisille

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus on toteuttanut Kelan rahoittaman Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen vuosina 2015–2017. Osana hanketta olemme laatineet Käypä hoito -suosituksiin käyttöönottoa tukevia implementointimateriaaleja terveydenhuollon ammattilaisille.

Pyydämme nyt Sinua osallistumaan kyselyyn Käypä hoito -suositusten implementointimateriaalien käytettävyydestä, joka on osa hankkeen arviointia.  

Kyselyn tavoitteena on arvioida Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa tukevien implementointimateriaalien käyttöä ja hyödyllisyyttä. Samalla haluamme kuulla ideoitasi, miten voimme jatkossa kehittää näitä materiaaleja. Kysymysten yhteydessä olevien linkkien kautta on mahdollista tutustua kyseisiin implementointimateriaaleihin. Kyselyn lopussa voit antaa kehittämisehdotuksia.

Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa enintään 15 minuuttia. Antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa.

Vastauksesi on meille tärkeä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja helpottaa suositusten käyttöönottoa. Kiitos vaivannäöstäsi jo etukäteen!

Avaa kysely tästä linkistä >>
 

Jorma Komulainen       
Käypä hoito -päätoimittaja  

Raija Sipilä
Toimituspäällikkö

 

Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018

Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito -suosituksen?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille.

Tavoitteet:

• Tuntea Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus ja osata soveltaa sitä omassa työssään.
• Pohtia ja keskustella, miten hoito- ja kuntoutusketju on sujuva tulevissa sote-rakenteissa.
• Edistää moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun toteutumista.

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.

Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 24.1.2018 mennessä >>
 

ADHD-seminaarin 12.10. luentoesitykset nyt katsottavissa

 

ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito -toimitus järjestivät seminaarin ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta 12.10.2017. Seminaarin luentoesitykset videoitiin ja ne ovat nyt katsottavissa tallenteina.

Tutustu luentoesityksiin >>

 

 

 

 

 

Lonkkamurtuman Käypä hoito -suositus päivitetty

Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin.

Lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen, ja lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri. Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia. Suomessa leikataan vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa.

Lonkkamurtumapotilaan kivun tehokas hoito luo pohjan mobilisaatiolle ja auttaa ehkäisemään komplikaatioita. Hyvä kivun hoito käsittää kipulääkityksen ja johtopuudutukset. Lonkkamurtumaleikkaus voidaan tehdä yleisanestesiassa tai spinaalipuudutuksessa viivytyksettä. Siinä tulee käyttää sellaista menetelmää, joka mahdollistaa täyspainovarauksen. On tärkeää aloittaa mobilisaatio heti leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeisen liikuntaharjoittelun tulee sisältää myös progressiivista lihasvoimaharjoittelua.

Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus ikääntyneiden sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin. Moniammatillisesta geriatrisesta kuntoutuksesta hyötyvät myös muistisairaat lonkkamurtumapotilaat. Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. Tärkeintä on selvittää ensimmäisen lonkkamurtuman syyt ja puuttua kaatumisriskiä suurentaviin tekijöihin.

Lue koko suositus >>

Seuraa Implementointi-seminaaria suorana verkkolähetyksenä 23.11. klo 12 alkaen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaari Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja pidetään torstaina 23.11.2017 klo 12.00–16.30.

Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.

Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta.

Seminaaria voi seurata suorana verkkolähetyksenä tästä linkistä >>

Lisäksi voit kommentoida Twitterissä käyttämällä aihetunnistetta #KHseminaari17

Seuraa Duodecimia Twitterissä @DuodecimFI

Käypä hoito NYT: Global Evidence Summit 2017 – kohti näytön ekosysteemiä

 

Syksyn Käypä hoito NYT on ilmestynyt!

Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset mm. Global Evidence Summit 2017 -kongressista, joka järjestettiin Kapkaupungissa syyskuussa Guidelines International Networkin (G-I-N), Cochrane Collaborationin, Campbell Collaborationin, Joanna Briggs -instituutin ja International Society for Evidence Based Health Caren yhteistyönä.

Lue Käypä hoito NYT  3/2017 >>

Suositus tahdistinhoidosta poistettu käytöstä

 

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Tahdistinhoito Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 6.10.2017.

 

ESC Clinical Practice Guidelines: Cardiac Pacing and Cardiac Resynchronization Therapy

Aiheesta on vuonna 2013 julkaistu European Society of Cardiologyn suositus.

ESC Clinical Practice Guidelines: Cardiac Pacing and Cardiac Resynchronization Therapy

 

 

 

 

 

 

Käypä hoito -toimituksen kommentti Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen

 

Nikamamurtumat; Käypä hoito -toimituksen kommentti
Jorma Komulainen, 2.10.2017

Nikamamurtumia on monen asteisia. Osteoporoosilääketutkimuksissa nikamamurtuman määrittely vaihtelee. Vaihtelun seurauksena potilasjoukot saattavat olla erilaisia eri tutkimuksissa. Tästä seuraa epävarmuutta arvioon osteoporoosin hoidon tehosta nikamamurtumien ehkäisyssä.

Nikamamurtumaa ei ole määritelty Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa. Käypä hoito -toimitus on kesällä 2017 pyytänyt Suomen Ortopediyhdistykseltä ehdotusta nikamamurtumien luokittelusta, jota voidaan käyttää suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Ortopediyhdistys valmistelee ehdotuksen syksyn 2017 aikana. Osteoporoosin lääkehoidon teho nikamamurtumien ehkäisyssä arvioidaan uudestaan viimeistään Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen päivityksen yhteydessä vuosina 2018-2019.

Lue koko suositus >>

Vielä ehdit mukaan Implementointi-seminaariin 23.11.

Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki).

Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.

Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta.

Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

 

Suositus Downin oireyhtymästä poistuu käytöstä

 

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Downin oireyhtymä Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan, koska suositus ei ole enää ajanmukainen.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.12.2017.

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin HTA-opas julkaistu

 

Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin HTA-opas kertoo, miten terveydenhuollon menetelmien arviointi käytännössä tehdään, aihevalinnasta arviointitiedon vaikutusten mittaamiseen. HTA-opas on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille, terveyspoliittisille päätöksentekijöille, tutkijoille ja opiskelijoille.

HTA-oppaan ylläpito siirtyi THL:n Finohtasta Duodecimiin elokuussa 2017. Tässä yhteydessä oppaan artikkelien ajanmukaisuus tarkastettiin ja se julkaistiin versiona 1.1.

Tutustu HTA-oppaaseen

Syömishäiriö varjona elämässä – Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus Pohjois-Savossa

 

Aika: torstai 30.11.2017 klo 09.00–15.00   
Paikka: auditorio 2, opetusrakennus, AG-ovi, 2. krs, Puijon sairaala, KYS, Puijonlaaksontie 2, Kuopio
Kohderyhmä: Pohjois-Savon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon syömishäiriöisiä potilaita kohtaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt
Järjestäjä: KYS, Lasten ja nuorten klinikka ja Koulutus- ja kehittämispalvelut, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Tavoite: Lisätä tietoja ja taitoja syömishäiriöisen potilaan kohtaamisessa ja hoidossa sekä verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa.

OHJELMA (lataa PDF)

09.00–09.10        
Tervetuloa
ylilääkäri Pekka Riikonen, KYS  

Sessio 1: Perhepohjainen hoito (Family-based treatment)
        
09.10–10.15
Key note lecture: Perhepohjaisen hoidon periaatteet ja toteutus
ylilääkäri Jaana Suokas, HUS

10.15–10.30
Kommenttipuheenvuoro
KYS/nuorisopsykiatria: Perhepohjainen hoito Pohjois-Savossa

10.30–11.00
Kahvi (maksuton) ja verkostoitumista

Sessio 2: Näkökulmia

11.00–11.30
Syömishäiriö koko kehon sairautena
lastenendokrinologi Hanna Huopio, KYS

11.30–12.00
Syömishäiriöiden ravitsemushoito
ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä, KYS

12.00–12.30
Etäluento: Haitalliset ja hyödylliset reaktiomallit syömishäiriöiden hoidossa
naistentautien erikoislääkäri ja kokemusasiantuntija Reita Nyberg

12.30–13.30
Lounas (omakustanteinen) ja verkostoitumista

Sessio 3: Kokemuksia
        
13.30–14.00
Matalan kynnyksen tukea syömishäiriön hoidossa
Anni Lehtonen ja Niina Pitkänen, SYLI ry
        
14.00–14.15
Syömishäiriö varjona elämässä
kokemusasiantuntija

14.15–15.00
Paneelikeskustelu: Kuinka voisimme yhdessä varmistaa, että syömishäiriöpotilaamme saavat hyvää hoitoa
puheenjohtaja Jorma Komulainen, panelistit: ylilääkäri Jaana Suokas, erikoissairaanhoitaja Päivi Neuvonen, psykologi Mirja Kinanen, ravitsemusterapeutti Katja Mäkelä kouluterveydenhoitaja/-lääkäri, SYLI ry ja kokemusasiantuntija

15.00–15.15
Kotiin viemiset
Jorma Komulainen, Duodecim        

15.15–15.30
Päätöskahvi (maksuton)
        
Kustannukset: Koulutus on maksuton Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille.

Tervetuloa!

Erikoislääkärikoulutus: Koulutusta haetaan Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan erikoislääkärikoulutuksen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraaville koulutusaloille: yleislääketiede, lastentaudit, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, psykiatria, sisätaudit, naistentaudit, terveydenhuollon hallinto, 5 tuntia.

Viestiseinä: Tilaisuudessa on käytössä viestiseinä, johon on mahdollista kirjoittaa kysymyksiä/kommentteja paikan päällä tai myös ennakkoon. Luennoitsijat pyrkivät seuraamaan viestiseinälle kirjoitettuja kysymyksiä ja vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan. https://todaysmeet.com/syomishairio

Pysäköinti: Pysäköintitalossa (maksullinen) on paikkoja rajoitetusti. Pyydämme käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Ilmoittautuminen viimeistään 20.11.2017:
kysiläiset ja kysteriläiset: Uranetin koulutustarjonnan kautta tai koulutuspalvelut@kuh.fi

muut: www.psshp.fi – Ammattilaiset – Koulutus – KYS kouluttaa

Lisätietoja:

Sisältö: apulaisylilääkäri Hanna Huopio, puh. 044 717 2421, hanna.huopio(at)kuh.fi
Käytännön järjestelyt: koulutuskoordinaattori Kati Haaraoja puh. 044 717 6058

Ajatuksia puolueettomasta asiantuntijuudesta

Duodecimin blogi - 20.9.2017

Lääkärillä on aina eettinen velvoite toimia puolueettomasti ja potilaan parhaaksi. Tämä lääkärin työn ohjenuora on hyvä palauttaa mieleen nyt, kun julkisuudessa käydään keskustelua lääkäreiden ja Käypä hoito -suositusten laatijoiden etiikasta (SK 19.9., Lääkäriliiton blogi 20.9.).

Lääkkeet ovat oleellinen osa sairauksien hoitoa. Asiantuntevien lääkäreiden osallistuminen lääkkeiden käyttöön liittyviin tutkimuksiin ja koulutukseen mahdollistaa tarpeellisen tiedon siirtymisen terveydenhuollon ja lääketeollisuuden välillä ja potilastyöhön.

Tämä vuorovaikutus ei ole lähtökohtaisesti epäeettistä, mutta sen on tapahduttava avoimesti.

Lääkäriseura Duodecim pitää lääkäreiden taloudellisiin sidonnaisuuksiin liittyvää avoimuutta ehdottoman tärkeänä ja pyrkii omalta osaltaan edistämään alan avoimuuden lisääntymistä. Duodecim on jo vuosien ajan julkaissut Aikakauskirja Duodecimin ja Käypä hoito -suositusten kirjoittajien sekä koulutustilaisuuksien luennoitsijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

Käypä hoito -suosituksia laaditaan hoitopäätösten tueksi lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille. Niiden tavoite on auttaa lääkäriä käytännön työssä ja kehittää potilaan saaman hoidon laatua.

Suositukset laaditaan määritellyn prosessin mukaisesti, joka on avoimesti kuvattu Käyvän hoidon sivuilla. Suositusten tärkeimmät kohdat perustellaan näytönastekatsauksilla, joissa kuvataan keskeisen tutkimuskirjallisuuden tulokset, luotettavuus ja sovellettavuus Suomeen. Suositukset käyvät ennen niiden julkaisemista läpi laajan lausuntokierroksen, ja kaikki Käypä hoito -suositusten kannanotot ovat koko työryhmän hyväksymiä.

Käypä hoito -suositusten tekijät ilmoittavat suosituksen julkaisua edeltävien kolmen vuoden ajalta sellaiset taloudelliset tai muut merkittävät sidonnaisuudet, joilla voisi olla merkitystä hoitosuosituksen sisältöön tai jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, miten lukijat vastaanottavat ja ymmärtävät kirjoituksen. Nämä tiedot sidonnaisuuksista julkaistaan kunkin Käypä hoito -suosituksen yhteydessä.

Nyt käynnissä olevaan keskusteluun liittyen on syytä todeta, että depression Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtajalla professori Erkki Isometsällä ei saamiemme tietojen mukaan ole sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen.

Käypä hoito -suositusten laatijoiden mahdolliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on tärkeä aihe. Teemme parhaamme varmistaaksemme yhteistyön läpinäkyvyyden, silloin kun sitä on. Jokaisessa Käypä hoito -työryhmässä on aina mukana myös näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmäasiantuntijoita, joilla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia. Muita keinojamme varmistaa suositusten luotettavuus ja riippumattomuus on kuvattu verkkosivuillamme.

Suositustyöryhmien lääkärijäsenet toimivat Lääkäriliiton eettisten sääntöjen puitteissa, joiden mukaan: "Todistuksia ja lausuntoja antaessaan lääkäri toimii yhteiskunnan hyväksymänä puolueettomana asiantuntijana. Lausunnon on perustuttava huolellisen lääketieteellisen arvioinnin antamiin objektiivisiin havaintoihin sekä niiden ja taustatietojen kriittiseen tarkasteluun".

Käypä hoito -toiminta on julkisesti arvioitavaa ja pyrimme entisestään kehittämään hoitosuositusten riippumattomuutta muun muassa tämän arvioinnin perusteella. Yhtä tärkeää on sitouttaa Käypä hoito -suositusten laatimiseen mukaan parhaat suomalaiset asiantuntijat – potilaiden parhaaksi.

Jorma Komulainen

 

Lue myös muita Duodecimin blogikirjoituksia >>

Suositus tahdistinhoidosta poistuu käytöstä

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Tahdistinhoito Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 6.10.2017.

Korvatulehduksen hoidossa oikea diagnoosi tärkeää

 

Korvatulehdus on ikävä ja tavallinen vaiva erityisesti 6–24 kuukauden ikäisillä lapsilla. Noin 70 % lapsista on kaksivuotiaaksi mennessä sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen. Päivitetty Käypä hoito -suositus välikorvatulehduksesta korostaa kivun hoidon merkitystä varsinkin taudin alkuvaiheessa.

Äkillisen välikorvatulehduksen oikeaan diagnoosiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tautia hoidetaan. Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa korvatulehduksen hoidon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Suositus ottaa kantaa erityisesti alle kouluikäisten lasten äkillisten välikorvatulehdusten hoitoon.

Kipu hoidetaan ensin

Korvatulehduksen hoidossa on ensisijaista tulehduksen aiheuttaman kivun tehokas hoito, todetaan Käypä hoito -suosituksessa.

– Jos kipua pystytään hoitamaan kotona, ei ole tarvetta lähteä yöaikaan lääkäriin pelkästään mikrobilääkityksen aloitusta varten, kertoo Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Terho Heikkinen.  

Pienen lapsen korvatulehdusta ei kuitenkaan voi luotettavasti diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosiin tarvitaan lääkärin tekemä korvan tutkimus, jossa tärykalvo ja sen tilanne nähdään.

– Jos diagnoosi on varma ja äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit täyttyvät, suositellaan yleensä mikrobilääkehoitoa, koska sen teho on nykyään hyvin osoitettu, kertoo Heikkinen.

Mikrobilääkehoitoa ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi silloin, jos diagnoosi on epäselvä. Jos mikrobilääkitystä ei aloiteta, lapsi tulee tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa.

Käypä hoito -suosituksen mukaan korvien jälkitarkastuksen tarve tulee arvioida yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon lapsen ikä. Jälkitarkastuksia ei tarvita etenkään isommille lapsille, joilla ei epäillä kuulon alenemaa ja jotka ovat parantuneet oireettomiksi, suositus linjaa.

Korvatulehduksia voi ehkäistä

Kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, ehkäisisivät todennäköisesti myös korvatulehduksia.

– Influenssarokotuksella voidaan estää huomattava osa influenssan jälkitauteina syntyvistä korvatulehduksista, joten rokotetta suositellaan erityisesti pienimmille lapsille, Heikkinen korostaa.

Nyt päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan myös, että säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista.

– Kitarisaleikkaus ei ole toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä rutiinimainen toimenpide, vaan sen tulee perustua jokaisen lapsen kohdalla erittäin huolelliseen yksilölliseen harkintaan, muistuttaa Heikkinen lopuksi.

Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen >>

 

Naisten virtsankarkailun haittoja voidaan helpottaa

Virtsankarkailu huonontaa lukuisten aikuisten ja ikääntyvien naisten elämänlaatua. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.

Virtsankarkailun tyyppi (ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen) määritetään anamneesilla, kyselykaavakkeilla, yleisellä ja gynekologisella tutkimuksella. Lantionpohjan ohjattua fysioterapiaa käytetään lievän ja keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Lihasvoimaa voi kasvattaa harjoittelemalla 5 kertaa viikossa ja ylläpitää harjoittelemalla pysyvästi 2–3 kertaa viikossa. Vaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun on tehokas, vähän kajoava leikkaushoito, jota käytetään myös osalla sekamuotoisesta virtsankarkailusta kärsivistä potilaista.

Pakkovirtsankarkailua voidaan lievittää elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän saavuttaneilla naisilla. Käytettävissä on myös suun kautta annosteltavia lääkkeitä (ns. antikolinergit ja mirabegroni). Iäkkäillä, haurailla ja monisairailla antikolinergien haitat saattavat olla erityisen hankalia, eikä oksibutyniiniä tulisi keskushermostohaittojensa vuoksi käyttää heillä lainkaan. Pakkovirtsankarkailun lääkehoidon teho arvioidaan aluksi 1–3 kuukauden kuluessa ja sen jälkeen vuosittain sekä aina, kun oireet uusiutuvat.

Virtsankarkailun hoidon apuvälineisiin ja hoitotarvikkeisiin kuuluvat emättimeen laitettavat mekaaniset virtsaputkea tukevat tamponit ja uretrarenkaat sekä imukykyiset siteet, vuotosuojat, vuoteensuojat ja virtsakatetrit. Oikein valittu apuväline voi parantaa käyttäjänsä elämänlaatua.

Lue koko Käypä hoito -suositus >>

Duodecim mukana Itä-Suomen Lääketiede -tapahtumassa

Tervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme!
Osallistu kyselyymme ja voit voittaa upeita palkintoja, muun muassa Iittalan tuotteita tai Duodecimin verkkokaupan lahjakortin.

Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennusta. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Osastollamme voit tutustua Lääkärin käsikirjan juhlapainokseen. Lisää uutuuskirjoja löydät verkkokaupastamme, josta voit 2.10. saakka tilata kirjoja 30 %:n alennuksella ilman toimituskuluja.

Osastollamme voit kysyä lisää Käyvän hoidon laatimista Vältä viisaasti -suosituksista. Esittelemme myös Duodecim-lehden uudistuneita verkkosivuja sekä Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä.

Itä-Suomen Lääketiede -tapahtuman näyttely on avoinna 27.–28.9.2017 klo 9–16.

Tavataan Kuopion Musiikkikeskuksessa! Voit seurata tapahtumaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #islt #uudenkynnyksella.

Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoitamme! Tutustu myös koko ohjelmaan.

ke 27.9. klo 13.15–16.40, K2
Kansansairauksien nykyhoito
Duodecim-symposium

ke 27.9. klo 13.15–16.20, K4
Kosteus- ja homevauriot
Käypä hoito -suositus

to 28.9. klo 12.15–12.50, Taivaslämpiö
Duodecimin 6. vuosikurssin opiskelijoiden infotilaisuus
Tervetuloa kuulemaan mitä palveluja Duodecimilla on tarjota valmistuvalle lääkärille työn tueksi.
Hannu Koski ja Juha-Pekka Turunen

Suositus Crohnin taudin hoidosta poistettu

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Crohnin taudin Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.9.2017.

Vältä viisaasti -suositukset ohjaavat luopumaan vanhentuneista hoitokäytännöistä

Lääketieteellinen tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Terveydenhuoltojärjestelmän haaste on päivittää alan toimintatapoja ja luopua vanhentuneista käytännöistä lisääntyvän tiedon myötä. Uudet Vältä viisaasti -suositukset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille välineitä tarttua tähän haasteeseen.

Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on määritellä selkeästi sellaiset toimenpiteet, joista tutkimustiedon valossa tulisi luopua joko kokonaan tai tietyn potilasryhmän kohdalla. Suosituksissa tuodaan selkeästi esille tiettyyn sairauteen tai sen hoitoon liittyvä tuorein tutkimustieto ja perustellaan ytimekkäästi, mitä ei tule tehdä.

– Hoitokäytäntöjen taustalla tulisi aina olla tutkimukseen perustuva näyttö, toteaa LT, toimituspäällikkö Raija Sipilä. Sipilä on toimituspäällikkö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikössä, joka laatii uudenlaisia Vältä viisaasti -suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten ja päätöksenteon tueksi.

Ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset laadittiin pilottihankkeena syksyllä 2016. Nyt suosituksia on julkaistu jo 20. Käsiteltyjä aiheita ovat muun muassa röntgentutkimukset niska- ja alaselkäkivun hoidossa sekä mikrobilääkitys keuhkoputkitulehduksissa.

– Vältä viisaasti -suositukset on otettu terveydenhuollossa hyvin vastaan, kertoo Sipilä. Esimerkiksi suositus mikrobilääkkeiden välttämisestä virusinfektioissa on koettu ammattilaisten keskuudessa hyvin tarpeelliseksi, hän toteaa.

Mikrobilääkkeiden turha käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa muun muassa mikrobien kehittämän vastustuskyvyn takia. Vältä viisaasti -suosituksessa todetaan näyttöön perustuen, että mikrobilääkityksestä on aikuisten ja lasten akuutissa keuhkoputkitulehduksessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Vältä viisaasti -suositusten avulla on helppo kuvata myös potilaalle, miksi jokin hoito ei ole perusteltu, Sipilä valottaa suositusten hyötyjä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Vältä viisaasti -suositusten laatimiselle rahoituksen vuodeksi eteenpäin. Sen turvin on vuonna 2018 tarkoitus julkaista kaikkien uusien ja päivitettävien Käypä hoito -suositusten yhteydessä Vältä viisaasti -suositukset eli ohjeet, mitä hoidossa ei tule tehdä. Lisäksi noin 50 keskeisestä jo julkaistusta Käypä hoito -suosituksesta laaditaan myös Vältä viisaasti -suositukset.

Kansallisten Käypä hoito -suositusten tavoitteena on toimia lääkärin käytännön työn tukena ja alueellisten hoito-ohjelmien perustana.

– Vältä viisaasti -suositukset täydentävät mielekkäällä tavalla Käypä hoito -suosituksia. Lisäksi ne on helppo ottaa käyttöön terveydenhuollon eri tasoilla ja niiden vaikuttavuutta voi mitata, Sipilä tähdentää lopuksi.

Tutustu Vältä viisaasti  suosituksiin >>

Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti

Unettomuuden Käypä hoito -suositusta on päivitetty kohdennetusti. Uudistuksia on tehty raskauden ja imetyksen aikaisen unettomuuden ja sen hoidon, bentsodiatsepiinien käyttöä ja muistisairausriskiä koskevan sekä työn ja unettomuuden välisistä yhteyksistä julkaistun nykytiedon perusteella. Lisäksi suositustekstiä on päivitetty tiettyjen unettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden annostelun, melatoniinimääritysten metodologisen ohjeistuksen sekä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin keväällä antamien uudistettujen ajoterveyden arviointiohjeiden ohjeiden osalta. Lisäksi suosituksessa on tehty joitakin pieniä tarkennuksia olemassa olevaan suositustekstiin.

Hoitosuosituksen päivitetyt osat on merkitty suositukseen punaisella tekstillä, lue koko suositus >> 

Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017

Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki).

Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.

Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta.

Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot.

Lue lisää seminaarista, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

 

Kysely kuntoutusammattilaisille ja opiskelijoille

 

Haluatko osallistua tutkimukseen? Tässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tekevät Amerikan kuntoutuskongressin mittarityöryhmän tutkijat (American Congress of Rehabilitation Medicine`s Measurement Networking Group), selvitetään mielenterveyden arviointia ja mielenterveysmittareiden käyttöä eri kuntoutujaryhmissä.
 
Pyydämme Sinua täyttämään lyhyen (noin 10 minuutin) verkkokyselyn aiheesta. Tutkimukseen ei liity ennakoitavissa olevia haittoja ja kaikki saatava tieto on anonyymiä ja ilman tunnistetietoja. Osallistuminen on vapaaehtoista, ja kyselyn täyttämisen voi keskeyttää missä kohdassa tahansa.
 
Mikäli haluat osallistua, ole hyvä ja avaa kysely seuraavasta linkistä (http://j.mp/2rgBhMF).
 
Paljon kiitoksia avustasi!

Tutkimusryhmän puolesta,
 
Tanja Laukkala LT, psykiatrian erikoislääkäri, Vastaava asiantuntijalääkäri, Kela, e-mail tanja.laukkala(at)kela.fi
Jan Nordvik PhD, Norja
Shannon Juengst, PhD, CRC, USA

 

Millä mitata muistisairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta?

Asiantuntijaryhmän kanssa on yhdessä laadittu ehdotus Muistisairaudet Käypä hoito -suosituksen toteutumisen mittareille. Hyvää diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta kuvaavia laatukriteereitä tunnistettiin 16. Riittävän pätevät mittarit pystyttiin kuvaamaan 5 laatukriteerille. Nämä 5 mittaria kuvaavatkin prosessia diagnoosista kuntoutukseen ja myös hoidon vaikutusta potilaaseen. Tutustu mittareihin >>

Joidenkin Käypä hoito -suositusten pohjalta on laadittu ehdotuksia laatumittariksi. Valituissa mittareissa voi olla mukana niin prosessia, terveyshyötyä kuin rakenteitakin kuvaavia mittareita. Mittareita laaditaan, koska terveydenhuollon johtaminen edellyttää tietoja toiminnasta (prosesseista) ja vaikuttavuudesta. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vielä riittävästi ja entistä tärkeämpää tiedon tuottaminen on, kun Sote-uudistus toteutuu.

Lue lisää >>
 

 

Suositus Crohnin taudin hoidosta poistuu käytöstä

 

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Crohnin tauti Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista torstaina 31.8.2017.

Käypä hoito NYT: Sata vuotta – ja kauemminkin

 

Kesän Käypä hoito NYT -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreimmat kuulumiset.

Käypä hoito -toimisto on suljettuna 23.6.–7.8.2017.

Lämmintä kesää!

 

 

 

 

 

 

 

Uniapneaan liittyy vakavia terveysriskejä – varhainen hoito tärkeää

Uniapnea on yleinen sairaus, joka hoitamattomana lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Uniapnea tulisikin todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa päivitetty Käypä hoito -suositus.

Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Lihasten rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen tai vaikeutumiseen. Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta.

Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä selvästi tätä suurempi. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, ja sitä esiintyy vaihdevuosien jälkeen naisilla suunnilleen saman verran kuin miehillä.

Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni.

Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.

– Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta.

Nyt päivitetyn uniapnean Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa sairauden tunnistamista, hoitoa sekä ennaltaehkäisyä.

Uniapnean hoito tukee työkykyä

Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös normaalipainoiset uniapneaa sairastavat, korostaa Käypä hoito -suositus.

Elämäntapahoito kuuluu keskeisenä osana jokaisen uniapneapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen.

– Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan erityisesti lievän uniapnean, kertoo Saaresranta. Säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän uniapnean oireita, vaikka paino ei putoaisikaan, hän jatkaa. Terveelliset elintavat vähentävät myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko, asentohoito eli selällään nukkumisen estäminen tai kirurgiset toimenpiteet.

– CPAP-hoidon on todettu vähentävän uniapneapotilaiden päiväväsymystä ja korjaavan muun muassa uniapneasta johtuvia muistin ja tarkkaavuuden ongelmia. Tämä kohentaa potilaan työkykyä ja vähentää poissaoloja, kertoo Saaresranta hoidon hyödyistä.

Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen >>

 

Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017

Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki).

Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille.

Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta.

Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot.

Lue lisää seminaarista, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

 

Eteisvärinän Käypä hoito -suositus päivitetty

Eteisvärinän Käypä hoito -suosituksen päivitys on ilmestynyt.

Merkittävimmät uudistukset koskevat tukosten estoon käytettävän antikoagulanttihoidon tarpeen arviointia ja toteutusta. Tukosvaaran arvioinnissa käytettävää CHA2DS2VASc-riskipisteytystä on tarkennettu, koska on ilmennyt, että naissukupuolen merkitys tukosten kannalta on oletettua vähäisempi. 

Lyhytaikaisessa hoidossa (esim. kardioversion tai eteisvärinän ablaatiohoidon yhteydessä) suora antikoagulantti (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani) on ensisijainen valinta, koska varfariinin hoitotasapainon ja antikoagulaatiotehon saavuttaminen on hidasta. Pitkäaikaishoidossa hyvin toteutettua varfariinihoitoa voidaan jatkaa, mutta vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen, jos varfariini ei sovi allergian tai muun haitan takia tai hoidon toteutumista mittaavan INR-arvon seuranta ei onnistu. 

Jos INR-arvot ovat hoitotasolla (INR 2–3) alle 80 % ajasta (TTR < 80 %), selvitetään huonon tasapainon syy ja arvioidaan, voidaanko tilanne korjata vaihtamalla suoraan antikoagulanttiin tai tehostamalla varfariinihoitoa. 

Rytmin- ja sykkeenhallinnassa korostetaan aiempaan tapaan yksilöllistä hoitoa.

Lue koko suositus >> 

Kutsu seminaariin: ADHD:n Käypä hoito -suositus 12.10.2017

ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito järjestävät seminaarin ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta torstaina 12.10.2017 klo 10.00–16.30. Seminaari pidetään HYKS Psykiatriakeskuksen Auditorium Christian Sibelius -salissa Helsingissä.

Seminaari on kohdennettu erityisesti niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat ADHD:ta sairastavia. Tavoitteena on, että seminaariin osallistuneet tuntevat ADHD:n Käypä hoito -suosituksen ja osaavat soveltaa sitä eri ikäryhmien diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen.

HUOM! Valitettavasti tapahtuma on täynnä. Voit jättää yhteystietosi, niin lisäämme nimesi jonotuslistalle.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan >>
 

Suositus kortikosteroidihoidosta ennenaikaisen synnytyksen uhatessa poistettu

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Ydinsanoma aiheesta sisältyy ennenaikaista synnytystä käsittelevään Käypä hoito -suositukseen.

Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 6.6.2017.

ADHD:n Käypä hoito -suositusta on täydennetty aikuisten ADHD:n hoidolla

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Sen tyypillisiä oireita ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä impulsiivisuus. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.

Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Oireiden aktiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan vähentää ADHD:hen liittyviä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantaa elämänlaatua.

Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Käypä hoito -suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.

Suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Oireyhtymään liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida.

Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia, joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea.

– Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski vähenee, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi.

Diagnoosi voidaan tehdä lapselle, nuorelle tai aikuiselle

Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa tulisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta.

Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

– Koko perheen toimintakykyä ja jaksamista tulee aktiivisesti tukea, korostaa Puustjärvi. Ohjeita tähän on koottu myös Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkeliin "Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta".

ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita.

Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito -suosituksessa.

Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä

ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.

– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki. Siksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti.

Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu.

– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito -työryhmän jäsen Maarit Virta.

Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa. Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen.

Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa "Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi".

Lue koko suositus >>

 

Hammasperäiset äkilliset infektiot pitää hoitaa viipymättä

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus on päivitetty ja siinä korostetaan ajoissa hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn merkitystä hammasperäisten infektioiden hoidossa. Jos potilaalla on vakavan infektion oireita, tai infektiokomplikaatioille altistava perussairaus tai lääkitys, hänet tulee ohjata hoitoon päivystystapauksena. Mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa.  

Huolellinen päivittäinen omahoito, säännöllinen hammashoito ja suun alueen infektioiden tehokas hoitaminen ovat tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä. Bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille on maailmanlaajuisesti heikentynyt merkittävästi. Onkin tärkeää suosia kerta-annosprofylaksia ja kohdentaa profylaksi sekä mikrobilääkehoidot riskipotilaille ja tilanteisiin, joissa paikallinen infektio on vakava tai suussa on useita infektiofokuksia tai jos toimenpide on laaja ja pitkäkestoinen.

Lue koko suositus >>

Konsensuskokous nyt katsottavissa videotallenteina

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Tarttumattomien sairauksien konsensuskokouksen 28.4.2017.

Konsensuskokouksessa käsiteltyä konsensuslausumaa työstettiin viidessä eri työpajassa yli 150 asiantuntijan voimin. Kukin työpaja käsitteli aihealuetta omasta näkökulmastaan: Kansalaiset ja eriarvoisuus, Liikunta, Ravitsemus, Tupakka ja alkoholi sekä Sairauslähtöisyys.

Konsensuskokous on nyt katsottavissa videotallenteina sekä yksittäisinä puheenvuoroina että kokonaisuudessaan.

Lue lisää ja katso videot Duodecimin verkkosivuilta >>

Tutustu TULES-vaivojen yleiseen hoitomalliin

Käyvän hoidon ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen aikana on laadittu yleinen hoitomalli TULES-vaivojen hoitoon.

Malli laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Siinä esitetään olkapää- ja alaselkäkivun hoitoketjut sekä lyhytaikaisessa että pitkään jatkuvassa kivussa sekä ohjataan lisätietoon.

Tutustu hoitomalliin >>
 

 

Psoriaasin hoidossa pyritään entistä parempaan hoitotasapainoon

Psoriaasi (iho ja nivelet) -suositus on päivitetty. Päivitys keskittyi erityisesti sisäisen lääkehoidon ja nivelpsoriaasin hoidon uuden tutkimusnäytön kokoamiseen. Uutena aiheena suosituksessa käsitellään lasten nivelpsoriaasia.

Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää potilaan työ- ja toimintakyky. Hoito valitaan aina yksilöllisesti ja onnistunut hoito vaatii potilaan sitoutumista. Ihopsoriaasissa biologisen hoidon tavoitteena on vähintään hyvä hoitovaste (PASI-75-vaste), mutta mielellään erinomainen hoitovaste (PASI-90-vaste). Erinomaisen hoitovasteen saavuttaneilla potilailla on merkittävästi parempi elämänlaatu kuin PASI-75-vasteen saavuttaneilla. Tuoreessa nivelpsoriaasissa remissioon pyrkivä hoito saattaa merkittävästi parantaa nivelten tilaa.

Lue koko suositus >>

Vältä viisaasti -suositukset kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnosoinnista julkaistu

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei tule diagnosoida pelkän MDQ-oirekartoituslomakkeen perusteella.

MDQ-lomaketta voidaan käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden kartoituksessa, mutta se on epätarkka diagnostisessa käytössä, todetaan juuri julkaistussa Vältä viisaasti -suosituksessa. Suomalaisessa aineistossa alle 40 % MDQ-kartoituksessa positiivisen tuloksen saaneista varmistui perusteellisemmassa tutkimuksessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaviksi.

Jos perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon potilaalla on esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia tai masennukseen annettu hoito tehoaa huonosti, MDQ-oirekartoituslomakkeen käyttö on suositeltavaa. Jos MDQ-kyselyn tulos on positiivinen, potilaan tilanne selvitetään huolellisesti perusterveydenhuollossa.

Erikoissairaanhoidossa MDQ-oirekartoitus kuuluu jokaisen masennuspotilaan arviointiin. Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä. Diagnoosi edellyttää perusteellista tutkimusta ja diagnostista arviota.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidosta on myös julkaistu kaksi Vältä viisaasti -suositusta. Tutustu suosituksiin >>

Lue lisää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnostiikasta Käypä hoito -suosituksesta >>

Osteoporoosin Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti

Saamamme palautteen vuoksi olemme käyneet kriittisesti läpi osia Osteoporoosi Käypä hoito -suosituksesta.

Olemme tehneet tarkennuksia suosituksen näytönastekatsauksiin ja poistaneet raloksifeenia käsitelleen näytönastekatsauksen tarpeettomana. Lisäksi olemme laatineet uuden näytönastekatsauksen bisfosfonaateista kortikosteroidihoitoon liittyvien nikamamurtumien ehkäisyssä. Varsinaiseen suositustekstiin emme nähneet tarpeelliseksi tehdä merkittäviä muutoksia.

Osteoporoosi Käypä hoito -suosituksen laajempi päivittäminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2018.

Lue Osteoporoosi-suositus >>

Ilmoittaudu nyt Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssille 3.−4.10.

Kaksipäiväinen Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi järjestetään 3.−4.10.2017 Järvenpää-talossa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton, mutta matkakuluja ei korvata. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.

Kurssin tavoite

• Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
• Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.

Kohderyhmät

• Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit ja ohjattava-ohjaaja parit.
• Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset.
• Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat.
• Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen >>

 

 

Alueellinen seminaari: Siun sote ja syömishäiriöt

Ajankohta: Tiistai 16.5.2017 klo 12:30-16:00
Paikka: Pohjois-Karjalan keskussairaala, Tikkasali
Järjestäjät: Pohjois-Karjalan keskussairaala, yleissairaalapsykiatrian yksikkö ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Kohderyhmät: Syömishäiriöiden hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Siunsoten alueella
Tavoitteet: Jakaa tietoa syömishäiriöiden varhaisen epäilyn, diagnostiikan ja hoidon nykykäytännöistä ja keskustella kehittämistarpeista Siunsoten alueella.

Ilmoittautuminen: Torstai 11.5.2017 mennessä anna-maija.salmi[at]siunsote.fi tai Onni-koulutuskalenteri

OHJELMA

12:30-12:50
Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus
Jorma Komulainen, Duodecim

12:50-13:10
Potilaiden odotukset
Anni Lehtonen, SYLI

13:10-13:30
Varhainen toteaminen käytännössä
Perusterveydenhuollon edustaja, Joensuun kouluterveydenhuolto

13:30-13:50
Nuori opiskelijaterveydenhuollossa
Hanna Haapalainen, YTHS

13:50-14:10
Lapsi ja nuori erikoissairaanhoidossa
Virpi Sidoroff, PKKS lastentaudit

14:10-14:30
Aikuinen erikoissairaanhoidossa
Anna-Maija Salmi, PKKS yleissairaalapsykiatria

14:30-15:00
Kahvitauko  

15:00-16:00
Syömishäiriöiden hoidon kehittäminen Pohjois-Karjalassa

Paneeli. Pj Jorma Komulainen
PTH: Joensuun kouluterveydenhuolto
SYLI: Anni Lehtonen
Lastenpsykiatria: nimetään myöhemmin
Nuorisopsykiatria: Pekka Ropponen
Aikuispsykiatria: Anna-Maija Salmi
Sisätaudit: Anu Kareinen
Naistentaudit: Anne Vanha-Perttula

 

Huoltotöitä to 27.4.

Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstaina 27.4.2017 klo 20–23 välisenä aikana.

Käypä hoito -sivustolla tulee olemaan noin 30 minuutin ja ekstraneteissä noin 15 minuutin käyttökatko huoltotöiden vuoksi.

Myös muihin Duodecimin verkkopalveluihin tulee lyhyitä katkoksia tänä aikana.

Pahoittelemme häiriötä!

Konsensuskokous 2017: Tarttumattomien sairauksien ehkäisy

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestävät tarttumattomien sairauksien ehkäisyä käsittelevän konsensuskokouksen Helsingissä 28.4.2017.

Konsensuskokouksessa julkaistavassa lausumassa esitellään keinoja, joilla Suomi voi saavuttaa WHO:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet tarttumattomien sairauksien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. WHO:n  toimintaohjelmassa vuosiksi 2013–2020 on kiinnitetty erityisesti huomiota tarttumattomien sairauksien elintapatekijöihin: tupakointiin, epäterveelliseen ravintoon, liikunnan puutteeseen ja haitalliseen alkoholin käyttöön.

Konsensuslausumaa on työstetty yli 150 asiantuntijan voimin viidessä eri työpajassa. Kukin työpaja käsitteli aihealuetta omasta näkökulmastaan: Kansalaiset ja eriarvoisuus, Liikunta, Ravitsemus, Tupakka ja alkoholi sekä Sairauslähtöisyys.

Tutustu konsensuskokouksen ohjelmaan ja ilmoittaudu »

Suositus kortikosteroidihoidosta ennenaikaisen synnytyksen uhatessa poistuu käytöstä

Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Sen ydinsanoma huomioidaan ennenaikaista synnytystä käsittelevässä Käypä hoito -suosituksessa.

Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 6.6.2017.

Keuhkosyöpä Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti

Syöpäsairauksien hoito etenee nopeasti. Keuhkosyövän Käypä hoito -suositusta on päivitetty molekyyli-, molekyylisytogeneettisia ja immunohistokemiallisia tutkimuksia sekä ensilinjan hoitoa, ylläpitohoitoa ja toisen linjan hoitoa koskevilta osilta.
Suosituksen päivitetyt osat näkyvät suosituksessa punaisella tekstillä, lue koko suositus >>

Kohonneen verenpaineen lääkehoidosta julkaistu Vältä viisaasti -suositukset

Kohonneen verenpaineen lääkehoidosta on julkaistu kolme Vältä viisaasti -suositusta.

Suosituksissa todetaan muun muassa, että beetasalpaajia ja erityisesti niiden ja diureettien yhdistelmää tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen.

Lisäksi ohjeissa todetaan, että RAS-järjestelmää (reniini-angiotensiinijärjestelmää) lamaavien lääkkeiden yhdistelmät lisäävät haittavaikutuksia mutta eivät vähennä sydän- ja verisuonitautitapahtumia kohonnutta veranpainetta sairastavilla.

Vältä viisaasti -suosituksissa on myös otettu kantaa ASA-hoidon aloittamiseen. Suosituksen mukaan potilaalle, jolla ei ole muita valtimotaudin riskitekijöitä kuin kohonnut verenpaine, ei tule aloittaa ASA-hoitoa. Lääkityksen hyöty on näissä tapauksissa vähäinen verrattuna kallonsisäisten ja muiden vakavien verenvuotojen vaaraan.

Käypä hoito -toimitus laatii Vältä viisaasti -suosituksia terveydenhuollon tutkimus- ja hoitopäätösten tueksi. Niiden tavoitteena on parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta ohjaamalla luopumaan näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä.

Tutustu Vältä viisaasti -suosituksiin >>

 

Ilmoittaudu nyt: Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi 3.−4.10.2017

Kaksipäiväinen Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssi järjestetään 3.−4.10.2017 Järvenpää-talossa. Kurssi on Käypä hoito -työryhmien jäsenille maksuton, mutta matkakuluja ei korvata. Kurssi perustuu ongelmalähtöiseen oppimiseen ja pienryhmätyöskentelyyn.

Kurssin tavoite

• Syventää tietämystä näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
• Kehittää valmiuksia tutkimustiedon luotettavuuden, sovellettavuuden ja merkityksen arvioinnissa ja soveltamisessa käytännön työssä mukaan lukien potilastyö, menetelmien arviointi, hoitosuositusten laatiminen, tutkimustyön suunnittelu sekä terveydenhuollon päätöksenteko.

Kohderyhmät

• Kliinistä tutkimusta tekevät ja ohjaavat lääkärit ja ohjattava-ohjaaja parit.
• Hoitosuosituksia laativat ja arvioivat terveydenhuollon ammattilaiset.
• Väitöskirjatyötään tekevät lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat.
• Näyttöön perustuvasta lääketieteestä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen >>

 

 

Sydämen vajaatoiminta yleistyy väestön ikääntyessä

Sydämen vajaatoiminta on voimakkaasti yleistyvä mutta vaikeasti tunnistettava vakava oireyhtymä. Se on seurausta muista sairauksista, joissa sydämen pumppauskyky heikkenee. Väestön ikääntyminen lisää sydämen vajaatoimintaa sairastavien määrää tulevaisuudessa merkitsevästi.

Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat. Vajaatoiminnan ennuste on parantunut lääkehoidon kehittymisen myötä, mutta koska oireyhtymä kehittyy sydänsairauksien loppuvaiheena, siihen sairastuneiden potilaiden kuolleisuus on edelleen hyvin suuri.

Mahdollisimman viiveetön ja oikea diagnoosi on potilaan ennusteen ja hyvän hoidon kannalta erittäin tärkeää, todetaan Sydämen vajaatoiminnan uudessa Käypä hoito -suosituksessa. Oireyhtymän tunnistaminen ja siihen liittyvien taustasyiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa ja kuluttaa terveydenhuollon resursseja. Lisäksi potilaat ovat usein monisairaita ja taudin kulku on yksilöllistä, mikä tekee hoidon suunnittelusta vaativaa.

Uudessa Käypä hoito  suosituksessa tuodaan esille parantuneet mahdollisuudet saada tehokasta hoitoa sairauteen sekä omahoidon merkitys potilaan elämänlaadulle. Koska sydämen vajaatoiminta on oire jostakin muusta sairaudesta, sen hoidossa pyritään aina vaikuttamaan vaivan varsinaiseen aiheuttajaan.

– Monia potilaita ei ole tunnistettu sydämen vajaatoimintapotilaiksi, kertoo suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Jyri Lommi. Nyt valmistuneen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa taudinmääritystä ja hoitoa ja vähentää oireyhtymään liittyviä kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta.

Jatkuva hoitosuhde ja omahoito parantavat elämänlaatua

Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoidon eri vaiheet edellyttävät terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. Oireyhtymän taudinmääritykseen ja taustasyiden selvittämiseen tarvitaan sydänsairauksiin perehtyneen lääkärin tai yksikön tutkimuksia. Lisäksi sydämen vajaatoiminnalle ovat tyypillisiä toistuvat pahenemisjaksot, jotka yleensä vaativat sairaalahoitoa. Hoitojaksojen välissä toimintakyky voi palautua hyvin, jopa pitkälle edenneessä sydämen vajaatoiminnassa.

– Terveydenhuollon tavoitteena tulee olla pysyvän hoitosuhteen ja seurannan järjestäminen vajaatoimintapotilaalle, korostaa Lommi. On tärkeää, että potilas tietää, mihin ja milloin hän voi olla yhteydessä, jos hänen voinnissaan tapahtuu muutoksia.

Omahoidon tukemisella voidaan parantaa potilaan ennustetta ja vähentää sairaalahoidon tarvetta. Terveellisen ruokavalion, liikunnan, tupakoimattomuuden ja mielen hyvinvoinnin on todettu parantavan vajaatoimintapotilaan elämänlaatua merkittävästi.

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syynä on elimistön tarpeisiin nähden riittämätön verenkierto sydämen pumppaustoiminnan vajauksen takia. Oireyhtymän taustalla on yleensä sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat itsenäisesti esiintyvinä tai erilaisina yhdistelminä. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, väsymys ja nilkkaturvotus. Potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, koska oireyhtymän esiintyvyys suurenee jyrkästi iän myötä ja vajaatoimintaa aiheuttavien sairauksien hoito on tehostunut, mikä pidentää potilaiden elinikää.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä on laatinut Sydämen vajaatoiminta Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.käypähoito.fi

 

Vältä viisaasti: ei antibioottia akuuttiin keuhkoputkitulehdukseen

Antibioottilääkityksestä on aikuisten ja lasten akuutissa keuhkoputkitulehduksessa enemmän haittaa kuin hyötyä, todetaan juuri julkaistuissa, uusissa Vältä viisasti -suosituksissa.

Keuhkoputkitulehdukset ovat yleensä virusten aiheuttamia, ja niiden tyypillisiä oireita ovat yskä ja limaisuus. Antibioottihoito ei tehoa näihin oireisiin ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Lisäksi turha antibioottien käyttö lisää taudinaiheuttajien vastustuskykyä eli antibioottiresistenssiä.

– Silloin kun alahengitystietulehdusta sairastavalla ei ole keuhkokuumeeseen viittaavia oireita tai löydöksiä, mikrobilääkehoito ei tutkimusten mukaan nopeuta oireiden häviämistä tai vähennä uusintakäyntejä vastaanotolla, kertoo Käypä hoito -toimituksen toimituspäällikkö Raija Sipilä.

Antibioottihoito tulee kyseeseen keuhkokuumeessa ja lapsen pitkittyneessä, yli kuukauden jatkuneessa limaisessa yskässä. Keuhkokuumeen yleisimmät oireet ovat kuume, yskä ja hengenahdistus.

Antibioottien turha käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Duodecim pyysi lääkäreiltä Lääkäri 2017 -tapahtuman yhteydessä ehdotuksia Vältä viisaasti -suositusten aiheiksi, jolloin antibioottien välttäminen virusinfektioissa nousi ehdotusten kärkeen.

Nyt julkaistujen Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on tuoda esille aiheeseen liittyvä tutkimustieto ja yhdenmukaistaa mikrobilääkitykseen liittyviä käytäntöjä terveydenhuollossa.

Tutustu uusiin Vältä viisaasti -ohjeisiin antibioottien välttämisestä lasten ja aikuisten akuutin keuhkoputkitulehduksen hoidossa.

Lue lisää Vältä viisaasti -suosituksista >>

 

 

 

Huoltotöitä to 30.3. ja la 1.4.

Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstaina 30.3.2017 klo 20–22 välisenä aikana. Tänä aikana palveluissa saattaa esiintyä lyhyitä minuutin katkoksia. Lisäksi Käypä hoito -sivustolla ja ekstraneteissä tulee olemaan noin 15 minuutin käyttökatko uudelleenkäynnistyksestä johtuen.

Lauantaina 1.4.2017 klo 0.00–2.00 välisenä aikana palveluissa saattaa myös esiintyä lyhyitä katkoksia huoltotöiden vuoksi.

Pahoittelemme häiriötä!

Sydänpotilaiden kuntoutus Suomessa -seminaari 15.3.

Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä

Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:

• Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
• Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
• Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.

OHJELMA (lataa PDF)

11.30–12.15
Ilmoittautuminen

12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM

Puheenjohtaja Antti Malmivaara

12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan? (PDF)
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto

13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö (PDF)
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala

13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen (PDF)
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto

14.15–14.45
Kahvitarjoilu

Puheenjohtaja Mikko Syvänne

14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti (PDF)
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala

15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia (PDF)
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto

15.55–16.00
Seminaarin päätös (PDF)
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim

Seminaarissa jaettavana olleita materiaaleja Käypä hoito -suosituksista:

Liikuntasuositus 65 vuotta täyttäneille tai niille 50–64-vuotiaille, joilla on pitkäaikaissairaus tai liikkumiseen vaikuttava toimintakyvyn rajoite (PDF)

Omahoidon erityispiirteet sydämen vajaatoimintaa sairastavalla (PDF)

Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen ja potilasohjauksen sisältö ja vaikuttavuus (PDF)

 

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuo­toiseksi koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY16/295
Alat (tuntimäärä): Fysiatria  (3), Kardiologia (3), Liikuntalääketiede (3), Terveydenhuolto  (3), Työterveyshuolto (3), Yleislääketiede (3), Sisätaudit / runkokoulutus (3)

Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi teoreettiseksi koulutukseksi (3 tuntia).

Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi

 

Terveelliset elintavat ehkäisevät muistisairauksia

Muistisairaudet ovat kansantauti, ja ne koskettavat suurta osaa suomalaisista. Muistipotilaiden määrän ja hoidon tarpeen lisääntyminen aiheuttaa myös merkittävän kansanterveydellisen ja ‑taloudellisen haasteen. Terveellisten elintapojen noudattaminen ja aivojen terveydestä huolehtiminen läpi elämän ovat parasta muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.

Yhteiskunnalliset tavoitteet työurien pidentämisestä ja ikääntyvän väestön selviytymisestä arjessaan itsenäisesti edellyttävät kansallisia toimia muistisairauksien ehkäisemiseksi. Juuri julkaistussa Käypä hoito ‑suosituksessa todetaan, että muistisairauksien riskitekijöihin tulee puuttua riittävän ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla – jopa neuvola- ja kouluiästä lähtien.

Keskeisiä muistisairauksien riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, suurentunut veren kolesterolipitoisuus, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksessa on uutta tutkimustietoa siitä, kuinka vaikuttamalla yhtäaikaisesti useampiin näistä riskitekijöistä ja lisäämällä fyysistä ja tiedonkäsittelyn harjoittelua pystytään ehkäisemään muistisairauksia tai jopa viivästyttämään sairauden etenemistä.

Kokonaisvaltainen hoito parantaa muistisairaan ja hänen omaisensa elämänlaatua

Muistisairauksien hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä. Suosituksen laatinut työryhmä korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta.

Muistipotilaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa, todetaan suosituksessa.

Muistikoordinaattorin tuki lykkää pitkäaikaishoidon tarvetta

Muistipotilaan säännöllinen seuranta kannattaa Käypä hoito ‑suosituksen mukaan keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä saattaa myös lykätä pitkäaikaishoidon alkamista.

– Muistisairaan hoitoon osallistuu monia ammattilaisia, mutta jonkun näistä tulisi tuntea potilas, hänen perheensä ja kokonaistilanteensa niin hyvin, että hän pystyy yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa koordinoimaan hoidon ja tuen kokonaisuutta, kertoo työryhmän jäsen, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.

Muistikoordinaattori on yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutettu ammattilainen, joka on perehtynyt erityisesti muistisairaiden ja heidän perheidensä tarpeisiin. Hän varmistaa avohoidon saumattomuuden ja ohjaa muistipotilasta ja omaisia arjen ongelmissa.

– Muistisairauden aikana potilas ja hänen läheisensä joutuvat pitämään yhteyttä tutkimusten mukaan yli 70 eri tahoon. Tässä viidakossa muistikoordinaattori opastaa potilasta ja hänen perhettään, kuvailee Rosenvall.

– Jokaisella kotona asuvalla muistisairaalla tulisi olla oikeus saada muistikoordinaattorin apua, Rosenvall korostaa.

Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Lähes 200 000 suomalaisen arvioidaan kärsivän lievän tai vähintään keskivaikean dementian oireista ja jopa 200 000 suomalaisen tiedonkäsittelyn arvioidaan olevan lievästi heikentynyt. Etenevien muistioireiden ja dementian syy on ainakin 70 %:ssa tapauksista Alzheimerin tauti. Käytännössä merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. Nyt julkaistun Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksen tavoitteena on edistää muistisairauksien ehkäisyä sekä tehostaa ja yhdenmukaistaa hoitoa ja kuntoutusta.

Lisätietoja:

yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaava lääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen, p. 040 521 2099, ari.rosenvall(at)mehilainen.fi                   

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila(at)duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit ‑yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä on laatinut Muistisairauksien Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.

Keskeistä Niskakivun Käypä hoito -suosituksen päivityksessä

Päivitykseen on lisätty tietoa niskapotilaan kliinisestä tutkimuksesta. Kaularangan röntgenkuvausta suositellaan niskapotilaille perusterveydenhuollossa vain erityistilanteissa.

Passiivisten hoitomenetelmien vaikuttavuudesta - mukaan lukien niskan mobilisaatio - ei ole tullut lisää näyttöä vuoden 2009 jälkeen. Sen sijaan potilaan aktivoinnin merkitys on korostunut. Spesifisti niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu saattaa vähentää kroonista niskakipua kun taas hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä punnuksilla ja yhdistettynä venytysharjoituksiin eivät toimistotyötä tekevillä naisilla vähentäne kroonista niskakipua.

Lue koko suositus >>

Katso myös video suosituksen keskeisestä sisällöstä >>

Duodecim Pohjolan Lääkäripäivillä: katso ohjelma!

Tervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme!

Katso tapahtuman ohjelma tästä linkistä.

Osallistu osastolla kyselyymme ja voit voittaa upeita palkintoja, muun muassa Iittalan tuotteita tai Duodecimin verkkokaupan lahjakortin.

Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennuksen. Osastollamme voit tutustua Lääkärin käsikirjan juhlapainokseen. Lisää uutuuskirjoja löydät verkkokaupassamme, josta saat kirjat ilman toimituskuluja 1.3. saakka. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla.

Käypä hoito on julkaissut ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset, joista voit kysyä lisätietoja osastollamme. Esittelemme myös Duodecim-lehden uudistuneita verkkosivuja sekä Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä.

Teemana Pohjolan Lääkäripäivillä on "Potilaan parhaaksi – läheltä ja kaukaa".
Tutustu  ohjelmaan ja tavataan Oulun Musiikkikeskuksessa! Näyttely on avoinna 22. – 24.2. klo 9.00-15.30. Voit seurata tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PohjolanLääkäripäivät.

ke 22.2. klo 8.15
Duodecim-symposium: Maahanmuuttaja terveydenhuollossa
Symposiumin tavoitteena on lisätä taustatietoa maahanmuuttoprosesseista ja maahanmuuttajien oikeuksista terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on myös lisätä tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta ja heidän hoidon tarpeesta epidemiologisten tutkimusten pohjalta. Lisäksi symposium antaa käytännön tietoa eri erikoisaloihin kuuluvista maahanmuuttajien sairauksista. Symposiumin yhteydessä julkaistaan myös Onnistu monikulttuurisessa potilastyössä -video monikulttuurisen vuorovaikutuksen tueksi.

ke 22.2. klo 16.15-17.30
Duodecimin 6. vuosikurssin opiskelijoiden infotilaisuus
Tervetuloa kuulemaan mitä palveluja Duodecimilla on tarjota valmistuvalle lääkärille työn tueksi.

Käypä hoito kouluttaa:

pe 24.2. klo 8.30
Kivun hoidon Käypä hoito -suositus

pe 24.2. klo 13.15
Muistisairaudet nyt

Asiantuntijamme myös kursseilla mukana:
ke 22.2. klo 13.45
Avoin priorisointi ja lääkärin autonomia
Hoitosuositukset ammattikunnan itsesäätelyn välineenä – miten huomioidaan taloudelliset reunaehdot? päätoimittaja Jorma Komulainen

Ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset julkaistu

Terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa luopumalla systemaattisesti näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä.

Vaikuttamattomista menetelmistä luopumista voidaan ohjata muun muassa kansallisten hoitosuositusten avulla.

Englannin NICE (National Institute for Health and Care Excellence) on julkaissut omia do-not-do -suosituksiaan vuodesta 2003 alkaen. Yhdysvaltalainen ABIM-säätiö (Advancing Medical Professionalism) on perustanut "Choosing Wisely" -kampanjan, jonka puitteissa useat erikoislääkäriyhdistykset ovat koonneet listoja tutkimus-  ja hoitopäätöksistä, jotka eivät ole perusteltuja.

Duodecimin Käypä hoito -yksikössä on nyt laadittu malli sille, kuinka vastaavia suosituksia voidaan tehdä Suomessa. Kehittämistyön yhteydessä on laadittu kahdeksan Vältä viisaasti -suositusta, jotka on koostettu viidestä hankkeeseen sopivasta Käypä hoito -suosituksesta.

Vältä viisaasti -suosituksille on asetettu useita kriteerejä, joista tärkeimpiä ovat:

• Aiheen tulee olla riittävän tärkeä potilaan tai terveydenhuoltojärjestelmän kannalta.
• Suositus perustuu kriittisesti arvioituun tutkimuskirjallisuuteen.
• Suosituksen laatijalla ja hyväksyjällä ei ole merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia aiheeseen.
• Aiheesta tulee olla mahdollista antaa kansainvälisten (GRADE) kriteerien mukainen vahva suositus.
• On todennäköistä, että antamalla suositus voidaan vaikuttaa hoitokäytäntöihin.

Tutustu julkaistuihin Vältä viisasti -suosituksiin >>

Käypä hoito mukana Lääkäri 2017 -tapahtumassa

Keskiviikkona 11.1.2017
Miten hoidan paremmin psykoosia ja skitsofreniaa (Suomen Psykiatriyhdistys)
Do not do -suositukset

Torstaina 12.1.2017
Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä)
Kutina haltuun - Atoopisen ekseeman Käypä hoito -suositus

Perjantaina 13.1.2017
Aivoinfarkti - liuotus vai trombektomia? Käypä hoito -päivitys

 
Lääkäripäivien etusivulle >>

 

Päätoimittaja Jorma Komulainen Väestöliiton hallitukseen

Väestöliitto on valinnut syyskokouksessaan valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulan toiselle kolmivuotiskaudelle Väestöliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Uusiksi jäseniksi hallitukseen on valittu Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin edunvalvontajohtaja Milla Halme ja Aalto-yliopiston Executive in Residence Marina Vahtola.

Henkilövalinnat vahvistavat edelleen Väestöliiton lapsi- ja perhepoliittista vaikuttamistyötä, syventävät talouselämän tuntemusta ja verkostoitumista ja tuovat lisäpotkua liiton ajamien tavoitteiden kampanjointiin, todetaan Väestöliiton tiedotteessa. Väestöliiton uuden strategian painopisteet; verkostoituminen, kumppanuudet ja yhteistyö yrityselämän kanssa, luovat hyvän pohjan onnistuneelle vaikuttamistyölle ja asiakaslähtöisille, jatkuvasti uudistuville palveluille.

Lue Väestöliiton tiedote: Väestöliiton hallitukseen liike-elämän, verkostoitumisen ja yhteiskunnallisen markkinoinnin osaajia

Ilmoittaudu nyt Sydänpotilaiden kuntoutus Suomessa -seminaariin

Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä

Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:

• Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
• Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
• Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.

Ilmoittautuminen 28.2.2017 mennessä tästä linkistä >>
 

OHJELMA (lataa PDF)

11.30–12.15
Ilmoittautuminen

12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM

Puheenjohtaja Antti Malmivaara

12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan?
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto

13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala

13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto

14.15–14.45
Kahvitarjoilu

Puheenjohtaja Mikko Syvänne

14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala

15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto

15.55–16.00
Seminaarin päätös
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim
 

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuo­toiseksi
koulutukseksi seuraavasti:
Päätös: HY16/295
Alat (tuntimäärä): Fysiatria  (3), Kardiologia (3), Liikuntalääketiede (3), Terveydenhuolto  (3), Työterveyshuolto (3),
Yleislääketiede (3), Sisätaudit /runkokoulutus (3)

Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyväksi
teoreettiseksi koulutukseksi (3 tuntia).

Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi

 

Käypä hoito NYT: Yhdessä

Vuoden viimeinen Käypä hoito NYT on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset.

Käyvän hoidon toimiston väki rauhoittuu joulun viettoon 21.12.2016−1.1.2017. Tuolloin ei pidetä kokouksia, mutta kiireelliset asiat hoidetaan. Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!

Lue Käypä hoito NYT 4/2016 >>

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset Käypä hoito -suositus päivitetty

Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Valtakunnallinen kohdunkaulasyövän seulontaohjelma kohdistetaan 5 vuoden välein kunnittain (25)30–60(65)-vuotiaisiin naisiin.

Seulontaohjelmassa voidaan käyttää ensisijaisesti joko high-risk HPV (hrHPV, ihmisen papilloomavirus)  testiä tai papa-testiä. Suomessa tehdään paljon ohjelman ulkopuolista spontaaniseulontaa, erityisesti alle 25-vuotiaille, joiden seulonta ei ole vaikuttavaa. Seulontaluonteista papa- tai hrHPV-testiä ei pitäisi ottaa alle 20-vuotiailta naisilta lainkaan. Organisoituun seulontaan osallistumista pitää kannustaa sen paremman kustannusvaikuttavuuden takia. Myös ohjelman ulkopuoliset papa- ja hrHPV-testit ja jatkotutkimukset pitäisi rekisteröidä organisoidun seulonnan tapaan.

Kohdunkaulasyövän ehkäisyyn pyritään lisäksi kansallisella 11–12-vuotiaisiin tyttöihin kohdistetulla HPV-rokotusohjelmalla, joka on aloitettu vuonna 2013. Myös rokotettujen seulonta on tarpeellista.

Kohdunkaulan solumuutosten diagnoosi ja hoito perustuvat sytologiaan (irtosolunäyte), kolposkopiaan (kohdunkaulan tähystys suurentavalla optiikalla) ja sen yhteydessä otettujen kudosnäytteiden histopatologiseen tutkimukseen. Histologisia LSIL-muutoksia ja sitä lievempiä muutoksia seurataan yleensä ilman hoitoa (muutosalueen kirurginen poisto), koska niistä suurin osa paranee itsestään, erityisesti nuorilla naisilla. Histologiset HSIL- ja sitä vahvemmat muutokset pääsääntöisesti hoidetaan (muutosalueen kirurginen poisto). Hoito tehdään kolposkopiaohjauksessa. Syövän riski on muutosten yhteydessä selvästi suurentunut myös hoidon jälkeen.

Lue koko suositus >>

 

Alaraajojen laskimovajaatoiminta Käypä hoito -suositus päivitetty

Laskimovajaatoiminnan diagnostiikka ja hoidon suunnittelu perustuvat oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja laskimoiden kaikukuvaukseen. Haittaavista oireista kärsivät ja komplisoitua laskimovajaatoimintaa sairastavat hoidetaan kajoavasti.

Laskimoiden kaikukuvauksen keskeinen merkitys diagnostiikassa ja hoidossa korostuu, koska kaikukuvaus on diagnostiikan lisäksi aina tarpeen laskimosisäisten hoitojen toteutuksessa. Kompressiohoidon merkitys vähenee. Se lievittää oireita, mutta hoitomyöntyvyys on heikkoa eikä kompressiohoito estä laskimovajaatoiminnan etenemistä.

Ensisijainen kajoavan hoidon menetelmä pinnallisten päärunkojen hoidossa on termoablaatio (laser tai lämpötaajuushoito), joka voidaan tehdä valtaosalle poliklinikalla paikallispuudutuksessa. Sivuhaarat (näkyvät kohjut) voidaan tarvittaessa poistaa kirurgisesti tai vaahtoskleroterapialla.

 

Lue koko suositus >>

Aivoinfarktin uudesta tukoksenpoistohoidosta on saatu vakuuttavaa näyttöä

Aivoinfarkti on Suomessa neljänneksi yleisin kuolinsyy. Se on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Juuri päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa esitellään aivoinfarktin uutena hoitomuotona valtimonsisäinen mekaaninen hoito (trombektomia), jonka vaikuttavuudesta on nyt tutkimuksissa saatu vahvaa näyttöä.

Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota. Sen tärkeimpiä riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, ylipaino, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja liikkumattomuus. Suurin osa aivoinfarkteista olisi ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla.

Päivitetyn Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito -suosituksen yksi keskeinen tavoite on vähentää aivoinfarktin esiintyvyyttä ja sen aiheuttamaa inhimillistä ja taloudellista vahinkoa.

– Aivoverenkiertohäiriötä epäiltäessä tulee heti soittaa hätänumeroon 112, vaikka kyseessä olisi vain kohtausmainen TIA, korostaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Perttu Lindsberg. Kiireellinen ambulanssikuljetus neurologiseen arvioon akuuttisairaalan päivystyspoliklinikkaan nopeuttaa hoitoa.

Aivoinfarktissa laskimonsisäinen liuotushoito 4,5 tunnin sisällä parantaa potilaan ennustetta. Käypä hoito ‑suosituksessa todetaan, että hoidon edellyttämä neurologinen arvio voidaan tarvittaessa toteuttaa turvallisesti myös videoneuvotteluna.

Päivitetyssä suosituksessa esitelty uusi, valtimonsisäinen mekaaninen hoito liuotushoidon lisänä tai sen tilalla on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi. Siinä suuren aivovaltimon tukos poistetaan tarkoitukseen suunnitelluilla erikoiskatetreilla. Hoitomuoto voi olla vaihtoehto myös niissä tilanteissa, joissa potilas pääsee liuotushoitoon liian myöhään tai sitä ei voida antaa lisääntyneen verenvuotoriskin takia. Trombektomia tulee suorittaa pääsääntöisesti 6 tunnin sisällä oireista.

Trombektomia-hoitojen laajamittainen käyttöönotto korostaa neurologisen ja radiologisen asiantuntemuksen sekä sairaaloiden välisten etäkonsultaatioiden merkitystä sairaalapäivystysten etulinjassa.

– Laskimonsisäisen liuotushoidon merkitys ei todennäköisesti vähene tulevaisuudessa, koska suurin osa aivoinfarkteista on muita kuin valtasuonen tukoksia. Mutta jo liuotustilanteessa on linjattava, tarvitaanko trombektomia-arviota, jotta mahdollinen valtasuonen tukos saadaan nopeasti avatuksi, toteaa Lindsberg.

Noin 50–70 % aivoinfarktin sairastaneista toipuu päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi jo kolmen kuukauden kuluessa. Mahdollisimman varhain aloitettu, moniammatillinen ja suunnitelmallinen kuntoutus edistää aivoinfarktipotilaiden toipumista ja lisää itsenäistä toimintakykyä.

Lisätietoja:

neurologian professori, Käypä hoito työryhmän puheenjohtaja, Perttu Lindsberg, p. 050 428 6384 perttu.lindsberg[at]hus.fi

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila[at]duodecim.fi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä on laatinut Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Kutsu seminaariin: Sydänpotilaiden kuntoutus Suomessa

Aika: Keskiviikko 15.3.2017 klo 12.15–16.00
Paikka: Tiedekeskus Heureka, auditorio Virtanen, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa
Kohderyhmät: Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen ammattilaiset
Järjestäjä: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito
Osallistujamäärä: Enintään 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä

Seminaarin tavoitteena on edistää sydänpotilaiden kuntoutumista:

• Kuvata vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä
• Edistää oikea-aikaisen ja oikein kohdistuvan kuntoutuksen toteutusta hoitoketjussa
• Edistää näyttöön perustuvaa kuntoutuksen arviointia Suomessa

Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun.

Ilmoittautuminen 28.2.2017 mennessä tästä linkistä >>
 

OHJELMA (lataa PDF)

11.30–12.15
Ilmoittautuminen

12.15–12.30
Seminaarin avaus: Sote ja sydänkuntoutus
Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki
STM

Puheenjohtaja Antti Malmivaara

12.30–13.05
Miksi sydänkuntoutusta tarvitaan?
Ylilääkäri Mikko Syvänne
Sydänliitto

13.05–13.40
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Professori Jari Laukkanen
Keski-Suomen keskussairaala

13.40–14.15
Liikunnallinen sydänkuntoutus – näkökulmia kustannusvaikuttavuuteen ja käytännön toteutukseen
Dosentti Arto Hautala
Oulun yliopisto

14.15–14.45
Kahvitarjoilu

Puheenjohtaja Mikko Syvänne

14.45–15.20
Sydänkuntoutuksen toimintatapoja alueellisesti ja kansallisesti
Fysioterapeutti Leena Meinilä
Kuopion yliopistollinen sairaala

15.20–15.55
Vertaistuella terveyttä ja hyvinvointia
Kehittämispäällikkö Anneli Luoma-Kuikka
Sydänliitto

15.55–16.00
Seminaarin päätös
Dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen
Duodecim

Koulutusta anotaan erikoistuvien lääkäreiden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi.

Lisätiedot: Mari Honkanen, puh. (09) 6188 5456, mari.honkanen(at)duodecim.fi

 

Ilmoittaudu NAK-pajaan!

Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpaja eli NAK-paja Käypä hoito -työryhmien jäsenille:

ke 15.2.2017 klo 15.30–18.30

Paja pidetään Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A, 2. krs, 00100 Helsinki.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Käypä hoito NYT: Sote ja hoitosuositukset

 

Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset löydät juuri ilmestyneestä uutiskirjeestämme!

Lue uutiskirje Käypä hoito NYT 3/2016

 

 

 

 

 

Parodontiitin Käypä hoito -suositus on päivitetty

Päivitetty suositus korostaa hampaan kiinnityskudosten (parodontaalikudosten) varhaisten tulehdusmuutosten diagnostiikkaa ja hoitoa. Parodontiitin ehkäisyn kannalta on tärkeää tunnistaa ja hoitaa ientulehdus. Taskumittauksen yhteydessä ilmenevä ienverenvuoto pitää kirjata, ja ienverenvuotoa suositellaan käytettäväksi myös yhtenä mittarina hoitotuloksen arvioinnissa ja seurannassa.

Riskitekijöiden kartoittaminen tutkimuksen yhteydessä on tärkeää. Savuttomuuteen kannustamisen ja tupakkatuotteista vieroittamisen sekä omahoidon merkitystä korostetaan parodontiitin ehkäisyssä kaikenikäisillä. Motivoivaa keskustelua voidaan käyttää potilasohjauksessa, ja siitä on tehty video suositukseen. 

Uutena suositukseen on otettu mukaan peri-implanttisairauksien diagnostiikka ja peri-implanttimukosiitin hoito. Nyt suosituksesta löytyy myös taulukko yleisimpien parodontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnooseista ja parodontiitin vaikeusasteen määrittämisestä.

Kun sairaus on diagnosoitu, se on hoidettava viipymättä.  Anti-infektiivinen hoito, joka tehdään kaikille parodontiittipotilaille, käsittää bakteeripeitteiden ja niitä retentoivien tekijöiden, kuten hammaskiven ja täyteylimäärien, ammattimaisen poiston. Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä on potilaan toimiva omahoito. Ylläpitohoito on olennainen osa hampaan kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksien hoitoa ja ylläpitoväli määritetään potilaan yksilöllisen riskiprofiilin mukaisesti.

Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä. 

Lue koko suositus >>

Uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa kosteusvaurioista oireilevien hoitoa

Kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

Juuri julkaistussa, ensimmäisessä Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen. Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, hän lisää.

Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään.

Puuttumalla riskeihin ehkäistään haittoja

Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua.

– Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvaa tutkimustiedon haasteita työryhmän jäsen, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi.

Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa.

– Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua, tähdentää Lampi. Tämä on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy.

Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistyötä

Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito -suosituksessa.

– Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen ylilääkäri Kirsi Karvala. Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi, hän lisää.

– Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua, Karvala toteaa lopuksi.

Lisätietoja:

LT, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 050 591 2526, jorma.komulainen@duodecim.fi

viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 741 8654, anu.koivusipila@duodecim.fi

 

Atooppinen ekseema Käypä hoito -suositus on päivitetty

Työkaluja atooppisen ekseeman omahoidon toteutukseen

Atooppisen ekseeman hoidon kulmakiviä ovat perusvoiteiden säännöllinen käyttö, ihoa ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lääkärin ohjeiden mukaan lääkevoiteiden käyttö aktiivisen ekseeman aikana. Koska potilasohjauksella voidaan parantaa hoidon onnistumista, päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen on laadittu ohjeet atooppisen ekseeman ohjatusta omahoidosta aikuisille ja lapsille ja videot aikuisten ja lasten atooppisen ekseeman paikallishoidosta.

Atooppinen ekseema on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet. Ihon kutina ja arkuus sekä raapiminen voivat johtaa unihäiriöihin sekä yhdessä näkyvän ihottuman kanssa heikentää elämänlaatua. Omahoito ja hoidon hyvä ohjaus ovat atooppisen ekseeman hoidon kulmakiviä.

Pahentavat tekijät on hyvä oppia tunnistamaan ja välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. Ihon päivittäinen pesu ja kuivan ihon rasvaus perusvoitein ovat ihon hoidon perusta. Atooppinen ekseema hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti kortikosteroidivoiteilla kuuriluontoisesti. Jos tälle hoidolle ei saada riittävää vastetta,  
käytetään aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla takrolimuusivoidetta (keskivaikea tai vaikea) tai pimekrolimuusiemulsiovoidetta (lievä tai keskivaikea) ihottuman hoitoon. Vaikeaa atooppista ekseema sairastavat hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

Lue koko suositus >>

 

Ilmoittaudu NAK-pajoihin!

Järjestämme kaksi Näytönastekatsauksen kirjoittamisen työpajaa eli NAK-pajaa Käypä hoito -työryhmien jäsenille:

15.11.2016 klo 15.30–18.30

15.2.2017 klo 15.30-18.30

Pajat pidetään Lääkäriseura Duodecimin kokoustilassa, Kalevankatu 11 A 2. krs, 00100 Helsinki.

Lue lisää ja ilmoittaudu

Juurihoidon tekeminen kannattaa

Joka neljäs suomalainen aikuinen tarvitsee hampaan juurihoitoa eli tulehtuneen hammasytimen puhdistusta ja täyttöä, muistutetaan tänään julkaistavassa Hampaan juurihoito Käypä hoito -suosituksessa. Juurihoidolla voidaan pelastaa hammas ja estää bakteerien leviäminen muualle elimistöön. Uuden suosituksen mukaan juurihoidon teko kannattaa ja juurihoidettu hammas kestää useimmiten hyvin.

Juurikanavien puhdistukseen ja täyttöön joudutaan, jos hampaan ydin eli pulpa on vaurioitunut. Toimenpiteessä hampaan juurikanavat puhdistetaan juurikanavaneuloilla ja desinfioidaan, jotta infektio saadaan hoidettua. Puhdistetut juurikanavat täytetään tiivisti juurentäytemateriaalilla. Juurihoitoon kuuluu oleellisena osana myös kestävän kruunuosan rakentaminen.

– Juurihoidon lisäksi hampaan kruunun korjaamiseen kannattaa satsata. Hyvä ja kestävä pitkäaikaisratkaisu, esim. hampaan kruunutus, on yhtä tärkeä kuin itse juurihoito, toteaa HLT, EHL Anja Kotiranta.

Jos juurihoidon tarve todetaan, kannattaa tulehdus hoitaa heti, eikä odottaa, että tulee vaivaa ja poski turpoaa. Juurihoidon tekeminen kannattaa ja hoidon ennuste on hyvä.

Suosituksen mukaan ensisijaisesti tulee aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista. Jos hammas voidaan säilyttää, vältytään laajemmilta proteettisilta hoidoilta eli puuttuvien hampaiden ja kudosten korvaamiselta. Aina juurihoito ei kuitenkaan ole mahdollinen, jos esim. hammas on lohjennut pahasti. Silloin implantti tai silta ovat hyviä vaihtoehtoja.

Juurihoito toimenpiteenä kantaa ehkä huonointa mainetta hammaslääketieteellisistä toimenpiteistä. Sen ei tarvitse enää nykyään olla epämiellyttävä tai kivulias toimenpide, vaan hoito voidaan tehdä potilas hyvin huomioiden. Sen vuoksi ei myöskään tarvitse juosta hammaslääkärillä kymmentä kertaa, vaan juurihoito voidaan tehdä yhdellä tai muutamalla hoitokäynnillä riippuen hoidettavasta hampaasta ja potilaasta.

Tulehduksen ehkäiseminen on parasta juurihoitoa

Tavallisin syy juurihoidolle on hampaan reikiintyminen. Hampaan reikiintymisen ehkäisy hyvällä kotihoidolla ja säännöllisillä tarkastuksilla onkin paras keino estää hampaan ytimen tulehtumista.

Oireilevan hampaan kanssa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon sillä "lääkepaikkauksella" voidaan joskus välttyä juurihoidolta.

Hampaan juurihoito Käypä hoito -suosituksen on laatinut Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi.

Lisätietoja:
Prof., suositusryhmän pj Leo Tjäderhane; p. 040 739 9510, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen; p. 040 723 5818, etunimi.sukunimi(at)duodecim.fi
Dos., EHL, ylihammaslääkäri, Tuija Palin-Palokas; p. 02061 57955, etunimi.sukunimi(at)kouvola.fi
HLT, EHL Anja Kotiranta; p. 050 560 2305, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi

Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) -hoitosuositus on päivitetty

Pitkittynyt epileptinen kohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Hoitosuosituksessa todetaan, että yli 5 minuuttia kestänyttä pitkittynyttä epileptistä kohtausta on hoidettava kuten uhkaavaa status epilepticusta. Mahdollisimman tehokkaalla varhaisella hoidolla on mahdollista vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Kuolleisuus ja vammautumisen riski suurenevat, kun epileptinen kohtaus on kestänyt yli 30 minuuttia. Status epilepticuksen ilmaantuvuutta voidaan vähentää epilepsian tehokkaalla hoidolla.

Suosituksessa esitellään uutena käsitteenä erittäin vaikeahoitoinen eli superrefraktorinen status epilepticus.

Suosituksen mukaan pitkittyneen epileptisen kohtauksen ensiapulääkkeenä voidaan käyttää ennen suoniyhteyden avaamista suun limakalvojen kautta imeytyvää (bukkaalista) midatsolaamia tai peräsuoleen annosteltavaa diatsepaamia. Ensihoidossa voidaan käyttää myös nenän limakalvoille annosteltavaa suonensisäiseen käyttöön tarkoitettua midatsolaamia. Itsestään ohimeneviä kohtauksia ei tule hoitaa ensiapulääkkein.

Suonensisäinen loratsepaami tai diatsepaami soveltuvat edelleen ensivaiheen lääkehoidoksi. Toisen vaiheen lääkevaihtoehtoja ovat fosfenytoiini, levetirasetaami, valproaatti, lakosamidi ja lapsilla fenobarbitaali.

Suosituksen mukaan ensivaiheen ja toisen vaiheen lääkehoitoon vastaamattoman status epilepticuksen arvioinnissa ja hoidossa on hyötyä EEG-tutkimuksesta. Pitkittyneen kohtauksen etiologia on selvitettävä. Tehokas hoito kolmanteen vaiheeseen on riittävän syvä anestesia ja EEG-monitoroinnin käyttäminen yksikössä, jossa verenkierron seuranta ja ventilaattorihoito ovat mahdollisia (teho- tai valvontaosasto).

Lue koko suositus >>

 

Uuden Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa rannemurtumien hoitoa

Juuri julkaistun värttinäluun alaosan murtuman (rannemurtuman) Käypä hoito -suosituksen tavoite on yhdenmukaistaa murtuman hoitolinjoja ja vähentää murtumista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Suosituksella pyritään myös vähentämään sellaisia hoitoja, jotka tutkimusten perusteella eivät ole vaikuttavia.

Värttinäluun alaosan murtuma on yleisin yläraajamurtuma, jota esiintyy eniten vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla ja toisaalta kasvuikäisillä pojilla. Se syntyy useimmiten ojennetun käsivarren varaan kaatuessa. Murtumia hoidetaan ensisijaisesti kipsaamalla, mutta uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan leikkaushoitoa tulisi harkita työikäisillä potilailla, jos murtumaa ei ilman leikkausta saada hyväksyttävään asentoon.

Hoidon tavoitteena on ranteen kivuttomuus ja toimintakyvyn palauttaminen mahdollisimman lähelle vammaa edeltänyttä tasoa. Murtumien paranemista voidaan arvioida erilaisilla mittareilla, jotka mittaavat ja pisteyttävät käden ja yläraajan toimintakykyä ja arvioivat potilaan kokemaa kipua.

– Hoidossa käytettävien menetelmien tulisi olla vaikuttavia ja turvallisia, korostaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja LT, dosentti Nina Lindfors. Esimerkiksi rannemurtumien leikkaushoidosta ei yli 65-vuotiailla todennäköisesti ole hyötyä. Heillä kirurgisen hoidon tarve tulee harkita tapauskohtaisesti.

Käytännössä hoidon valintaan vaikuttavat sekä potilaaseen että vammaan liittyvät tekijät kuten muu sairastavuus ja murtuman tyyppi.

Tavoitteena kivuton ranne ja hyvä toimintakyky

Värttinäluun alaosan murtumasta toipuminen kestää 6–12 kuukautta. Osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa riippumatta hoitomuodosta tai murtuman asennosta. Riski kuitenkin pienenee selvästi iän myötä.

Aiemmin värttinäluun alaosan murtuman sairastaneilla on todettu olevan 2,5-kertainen riski saada uusi murtuma. Uusi suositus ohjaa kiinnittämään huomiota kaatumisten ehkäisyyn erityisesti silloin, jos potilaalla on suuri kaatumisvaara. Kaatumisten ehkäisyssä on tärkeää arvioida muun muassa potilaan ravitsemustila ja kodin vaaratekijät sekä tarkistaa lääkehoito ja näkökyky.

Uudessa suosituksessa otetaan kantaa myös rannemurtuman jälkeiseen kuntoutukseen. Sen tavoitteena on vamman aiheuttaman toiminnanrajoituksen minimoiminen. Päämääränä ovat mahdollisimman kivuton ranne, nivelten täysi liikkuvuus ja käden hyvä puristusvoima. Valtaosalla potilaista vamma ei aiheuta pysyvää haittaa päivittäisiin toimintoihin.

– Toivomme että uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa murtumien diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa ja edistää parhaaseen mahdolliseen hoitotulokseen pääsemistä kaikilla potilailla, toteaa Lindfors.

Katso esittelyvideo uudesta Käypä hoito -suosituksesta Värttinäluun alaosan murtuma (kesto 03:40).

Lisätietoja:

LT, dosentti Nina Lindfors, opetus- ja tutkimuslinjajohtaja, yl, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, HYKS, p. 050 4270845, nina.c.lindfors(at)hus.fi,

viestintäpäällikkö Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 09 6188 5252, anu.koivusipila(at)duodecim.fi
 

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistys ry:n, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry:n ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut värttinäluun alaosan murtuman Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi

Käypä hoito -suositus kostean silmänpohjan ikärappeumasta valmistui uudella tilaajamallilla

Kansallisten Käypä hoito -suositusten laatimista varten on kehitetty uusi toimintamalli, joka mahdollistaa suosituksen entistä nopeamman valmistumisen. Uusi, juuri julkaistu Käypä hoito -suositus kostean silmänpohjan ikärappeumasta (AMD) on ensimmäinen uuden käytännön mukaan tehty suositus. Poikkeuksellisesti suosituksen rahoitukseen osallistuivat sairaanhoitopiirien silmätautien klinikat yhdessä Silmälääkäriyhdistyksen kanssa.

Lääkäriseura Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten yhdessä tuottamien kansallisten hoitosuositusten valtionrahoitus on viime vuosina vähentynyt noin neljänneksellä. Samaan aikaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat korostaneet näyttöön perustuvien hoitosuositusten merkitystä päätöksenteon tukena. Uudella Käypä hoito -suositusten tilaajamallilla pyritään turvaamaan riippumattomien Käypä hoito -suositusten laatiminen tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa.

Sairaanhoitopiirien silmätautien klinikat ehdottivat kostean silmänpohjarappeuman Käypä hoito -suosituksen laatimista terveysongelman yleisyyden ja hoidon korkeiden kustannusten vuoksi. Sekä sairaanhoitopiirit että Silmälääkäriyhdistys pitivät suosituksen nopeaa laatimista niin tärkeänä, että olivat valmiita osallistumaan myös suosituksen rahoitukseen.

Suositus laadittiin aivan uuden käytännön mukaan, jossa Käypä hoito -toimituksen työntekijät, jotka itsekin ovat lääketieteen ammattilaisia, tekivät varsinaisen kirjoittamistyön. Kirjoittajaryhmän apuna toimi kaksi silmälääkäriasiantuntijaa. Lisäksi sairaanhoitopiirien silmätautien klinikoiden nimeämistä asiantuntijoista koottiin suosituspaneeli, joka valvoi työn etenemistä.

Uuden käytännön avulla suositus valmistui noin puolessa vuodessa. Mallin avulla säästettiin aikaa ja resursseja, kun lääketieteellisten asiantuntijoiden osaamista käytettiin tarkoituksenmukaisella tavalla.

– Kokemuksemme tästä toimintatavasta oli erinomaisen myönteinen, kertoo Käyvän hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen. Komulaisen mukaan myös suosituspaneelin asiantuntijat olivat tyytyväisiä työprosessiin ja tuloksiin.  Olemme ehdottomasti halukkaita jatkamaan tällaisten nopeiden hoitosuositusten laatimista muista meille ehdotetuista ja tärkeiksi arvioiduista Käypä hoito -suositusten aiheista, Komulainen jatkaa.

AMD-suosituksessa toteutettiin myös uudenlainen Käypä hoito -suosituksen rakenne, jossa on kuvattu taustatiedot etiologiasta ja epidemiologiasta suppeasti. Hoitosuositus sisältää 15 selkeää, käytännönläheistä suositusta, joita perustellaan näytönastekatsauksilla, tieteellisellä kirjallisuudella ja suosituspaneelin asiantuntijoiden yhteisillä näkemyksillä.

Uuden suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa kostean AMD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa Suomessa. Suosituksen ensisijainen kohderyhmä ovat kosteaa AMD:tä diagnosoivat, hoitavat ja seurantaa toteuttavat lääkärit ja silmätautien yksiköt.

Käypä hoito NYT: Poimintoja kesän alkaessa

Juhannusviikolla ilmestyneessä Käypä hoito NYT -uutiskirjeessä kurkistetaan Käypä hoito -toimituksen kevään kuulumisiin.

Käypä hoito -toimisto on suljettuna kesälomien ajan 24.6.–31.7.2016. Hyvää kesää!

Lue Käypä hoito NYT 2/2016 >>