 | Käypä hoito mukana Tampereen lääkäripäivillä 20.-22.3. Käypä hoito mukana Tampereen lääkäripäivillä 20.-22.3.Tervetuloa Duodecimin osastolle 20.–22.3. tutustumaan uutuuksiimme. Näyttämällä Duodecim-sovelluksen saat yllätyslahjan osastollamme! Tule kysymään jäsenyydestä sekä tutustu uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Esittelemme osastollamme:
Messutarjouksena saat Kustannus Oy Duodecimin kirjoista väh. 30 % alennusta. Kirjoja voit tilata alennushintaan myös verkkokaupastamme ilman toimituskuluja 1.4. saakkaa. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Lue lisää ohjelmasta Tampereen lääkäripäivien sivuilta! Näyttely on avoinna ke klo 9.15–17.30, to klo 8.30–17.30 ja pe klo 8.30–15.00, tavataan Tampere-talolla. Duodecim Tampereen lääkäripäivillä: Ke 20.3. klo 9.45–12.20│Sonaatti 2 Ke 20.3. klo 14–16.30│Sonaatti 1 To 21.3. klo 8.15–12.05│Sonaatti 2 to 21.3. klo 9.30–12.05│Iso Sali to 21.3. klo 14–17│Sonaatti 2 to 21.3. klo 14.15–17.15│Duetto |
 | Käypä hoito NYT: Neljännesvuosisata Käypää hoitoa Käypä hoito NYT: Neljännesvuosisata Käypää hoitoa
Käypä hoito -suosituksia on laadittu jo 25 vuoden ajan. Sadan Käypä hoito -suosituksen raja saavutettiin vuonna 2011, ja tällä hetkellä julkaisussa on 106 suositusta. Juhlavuoden ensimmäisestä Käypä hoito -toimituksen uutiskirjeestä löydät tuoreet kuulumiset sekä 25-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävän seminaarin ohjelman ja ilmoittautumisen. Tule mukaan seminaariin 23.5.2019!
|
 | Ilmoittaudu nyt Käypä hoito 25 vuotta juhlaseminaariin! Ilmoittaudu nyt Käypä hoito 25 vuotta juhlaseminaariin!
Neljännesvuosisata Käypä hoito -suosituksia takana, mitä on edessä? Tule mukaan Käyvän hoidon 25-vuotisjuhlaseminaariin kuulemaan hoitosuositusten haasteista sekä mahdollisuuksista nyt ja lähitulevaisuudessa. Tilaisuus on maksuton. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu nyt >>
|
 | Oikea-aikainen kaihileikkaus parantaa elämänlaatua Oikea-aikainen kaihileikkaus parantaa elämänlaatuaKaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa, mutta hyvän hoidon ansioista Suomessa kaihin aiheuttama pysyvä sokeus on vähäistä. Noin kolmasosalla yli 65-vuotiaista on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Suomessa tehdään vuosittain noin 50–60 000 kaihileikkausta.Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan perusterveydenhuollossa tulee tunnistaa kaihin oireet ja tutkia näöntarkkuus ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä ajanmukaisilla kaukolaseilla. Jos lasit ovat yli 2 vuotta vanhat, niiden ajantasaisuus pitää tarkistaa optikolla tai silmälääkärillä. Kaihiepäilyn syntyessä tehdään lähete silmälääkärin tutkimukseen kaihin diagnosoimista ja muiden näköä heikentävien silmäsairauksien tunnistamista varten. Perusterveydenhuollossa tulee myös asettaa potilas ajokieltoon, jos hänen näöntarkkuutensa ei täytä sille asetettuja rajoja. Kaihileikkaus on aiheellinen, jos kaihi haittaa potilaan jokapäiväistä elämää. Sen lisäksi tulee näöntarkkuuden paremmassa silmässä olla kaihin vuoksi 0,5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella. Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0,5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on kaihin vuoksi heikentynyt näöntarkkuus 0,3 tai huonompi. Edellä mainituista näöntarkkuusrajoista voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poiketa. Päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa annetaan lisäksi ohjeita muun muassa kaihileikkauksen esitutkimuksista, leikkauksen aikaisesta anestesiasta, infektioprofylaksiasta, leikkauksen suorittamisesta ja tekomykiön valinnasta. Kaihileikkauksen jälkeen suositellaan steroidi- tai NSAID-silmätippojen tai molempien yhdessä käyttöä leikkauksen jälkeisen inflammaation hoidossa. Työryhmä suosittelee myös silmälääkärin suorittamaa jälkitarkastusta noin kuukausi leikkauksen jälkeen leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden ja muiden hoitoa vaativien silmäsairauksien poissulkemiseksi. Lue päivitetty Käypä hoito -suositus >> |
 | Lyhentyneen hammaskaaren Käypä hoito -suositusta on päivitetty kohdennetusti Lyhentyneen hammaskaaren Käypä hoito -suositusta on päivitetty kohdennetustiPäivityksessä ei tehty suuria muutoksia sisältöön, sillä uusi kirjallisuus näytti suurelta osin vahvistavan aiempaa tutkimusnäyttöä. Vaikka hampaiden puutos selvästi heikentää suun terveyteen liittyvää elämänlaatua, on tärkeää miettiä potilaskohtaisesti, milloin puuttuvia hampaita on tarpeen korvata. Usein päästään hyvään hoitotulokseen hoitamalla kuntoon lyhentyneen hammaskaaren jäännöshampaat ja huolehtimalla niiden toimivista purentakontakteista. Puuttuvien poskihampaiden korvaaminen ei aina ole välttämätöntä, mutta jos myös etuhampaita on menetetty, korostuu proteettisen hoidon tarve. Vuonna 2018 aiheesta tehty Vältä viisaasti -suositus kehottaa huolehtimaan siitä, että hampaiston ongelmat hoidetaan ajoissa. Siten vältytään mahdollisuuksien mukaan poski- ja välihammasalueiden poistoilta. |
 | MS-taudin hoito valitaan taudin aktiivisuuden mukaan MS-taudin hoito valitaan taudin aktiivisuuden mukaanPäivitetyn MS-taudin Käypä hoito -suosituksen mukaan MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2017 kriteereiden mukaisesti, joihin on palautettu myös likvornäyte yhtenä diagnostisena kriteerinä. Taudin aktiivisuus määritetään aktiiviseksi tai erittäin aktiiviseksi kliinisten pahenemisvaiheiden ja magneettikuvauksessa todettavien uusien T2- tai Gd-tehostuvien, MS-tautiin sopivien muutosten perusteella. Hoito aloitetaan viipymättä diagnoosin jälkeen ja valitaan tautiaktiivisuuden mukaan. Aktiivisen aaltomaisen MS-taudin hoito suositellaan aloitettavaksi beetainterferoneilla, dimetyylifumaraatilla, glatirameeriasetaatilla, okrelitsumabilla tai teriflunomidilla. Erittäin aktiivin taudin hoitoon suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia, kladribiinia tai natalitsumabia riippumatta siitä, onko käytössä ollut jo jokin aktiivin MS-taudin hoito. Hoidoksi voidaan vaihtaa myös okrelitsumabi, jos aktiivisen vaiheen hoitona on käytetty jotain muuta lääkettä. Kuntoutus kuuluu osaksi jokaisen MS-potilaan hoitosuunnitelmaa. Lue päivitetty Käypä hoito -suositus täältä >>
|
 | Cochrane Finland osaksi Duodecimin toimintaa Cochrane Finland osaksi Duodecimin toimintaaCochrane Finland on siirtynyt osaksi Duodecimin toimintaa vuoden 2019 alusta alkaen. Toiminnan keskiössä on Cochrane-katsausten sisältämän tiedon välittäminen tiivistämällä se helposti omaksuttavaan ja työhön sovellettavaan muotoon. Esiin nostetaan ajankohtaisia Cochrane-katsauksia ja vuosittain järjestetään suomalaisten Cochrane-toimijoiden tapaaminen. Jo ennestään Duodecim on tarjonnut Cochrane-kirjaston Terveysportin käyttäjille. Cochrane-katsausten tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa terveyshuollon päätöksentekoa tuottamalla järjestelmällisiä katsauksia tärkeistä terveydenhuollon aiheista. Cochrane-nimi on kunnianosoitus skotlantilaiselle kollegalle Archie Cochranelle (1909–1988). Nuorena lääkärinä hän epäili, että valtaosa lääketieteestä ei perustunut riittävään näyttöön ja oli siksi turhaa, jopa vaarallista. Epidemiologina hän kannusti tekemään satunnaistettuja tutkimuksia ja myöhemmin kokoamaan niiden antamat tiedot yhteen, jotta terveydenhuolto olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Cochrane Finlandin johtajana toimii Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen. Lisätietoa Cochrane-yhteistyöstä
|
 | Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee ajoissa aloitettua riittävää tukea Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee ajoissa aloitettua riittävää tukeaKehityksellinen kielihäiriö, jota aiemmin on kutsuttu kielelliseksi erityisvaikeudeksi, vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Mahdollinen kielellisen toimintakyvyn häiriö tulee huomioida myös, jos lapsella tai nuorella on vuorovaikutusongelmia, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä. Riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, kohdennettu kuntoutus sekä kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa parantavat ennustetta.Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös, jos lapsen perheeseen on kasaantunut hyvinvointia vaarantavia tai perheen sisäistä vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä, tai jos vanhemmilla tai päiväkodissa on huolta lapsen käyttäytymisestä. Diagnoosi perustuu, mikäli mahdollista, moniammatillisen työryhmän tutkimuksiin, kehityksellisen kielihäiriön toteamiseen ja muiden hidasta puheen ja kielen kehittymistä aiheuttavien tekijöiden pois sulkemiseen. Tukitoimet lapsen arjen toimintaympäristössä tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Tämä koskee myös monikielisessä ympäristössä kasvavia lapsia. Kun vanhempien tai neuvolan tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan havaintojen perusteella syntyy perusteltu epäily kielellisistä ongelmista, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2–2,5 vuoden ikäisenä. Kielihäiriöiselle lapselle tulee laatia yhdessä huoltajien kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa asetetaan realistiset, selkeät, konkreettiset arjen toimintakyvyssä ja osallistumisessa näkyvät tavoitteet. Puheterapian kesto, intensiteetti ja toteuttamistapa tulee suunnitella yksilöllisesti osana kuntoutussuunnitelmaa. Lääkärin johtaman moniammatillisen työryhmän on arvioitava terapian vaikuttavuutta, eikä vaikuttamatonta terapiaa tule jatkaa. Lue päivitetty Käypä hoito -suositus täältä >> |
 | Selkäydinvamma Käypä hoito -suositus poistettu julkaisusta Selkäydinvamma Käypä hoito -suositus poistettu julkaisusta
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että selkäydinvamman Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Suosituksen PDF-versio vuodelta 2012 on liitetty arkistokäyttöä varten osaksi Terveysportin Lääkärin tietokantojen selkäydinvammoja käsitteleviä artikkeleita, Tapaturmaisen selkäydinvamman akuuttihoito ja Selkäydinvammapotilaan kuntoutus ja liitännäisongelmat (vaatii tietokannan käyttöoikeuden), jotka päivitettiin joulukuussa 2018. Nämä artikkelit sisältävät ajantasaisen tiedon selkäydinvammapotilaan akuuttihoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi PDF-versio löytyy suosituksen historiatietoartikkelista Käypä hoito -sivustolta. Käypä hoito -suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 18.1.2019. |
 | Ahdistuneisuushäiriöistä nyt Käypä hoito -suositus Ahdistuneisuushäiriöistä nyt Käypä hoito -suositus
Usein pitkäkestoista toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä aiheuttavat julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ovat saaneet Käypä hoito -suosituksen. Edellä mainittuja ahdistuneisuushäiriöitä voidaan hoitaa psykoterapialla, masennuslääkehoidolla tai psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmällä. Ahdistus on yleinen oire, johon kuuluu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta syntyvä pelon tunne. Ahdistuneisuushäiriöille on ominaista muun muassa levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne. Oireisto voi olla pitkäkestoista kuten yleistyneessä ahdistuneisuudessa, liittyä julkisiin paikkoihin tai sosiaalisiin tilanteisiin, tai esiintyä äkillisinä paniikkikohtauksina. – Ahdistuneisuushäiriöt heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Poikkeavan voimakasta kohtauksittaista tai jatkuvaa uhan ja ahdistuneisuuden tunnetta yritetään usein säädellä välttämiskäyttäytymisen avulla. Hoitoon hakeudutaan yleensä oireistoon liittyvien sosiaalisten ja toimintakykyyn kohdistuvien haittojen, ruumiillisten oireiden tai samanaikaisen masennuksen vuoksi, toteaa professori Hannu Koponen. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti muiden psykiatristen häiriöiden, kuten masennuksen ja päihdehäiriöiden kanssa. Jopa kolmanneksella ahdistuneisuushäiriöistä kärsivistä on edeltävän vuoden aikana ollut päihdeongelma. Ahdistusoireiden itselääkintä alkoholilla altistaa päihdehäiriön kehittymiselle. Ahdistuneisuusoireita liittyy myös useisiin ruumiillisiin sairauksiin, esimerkiksi Parkinsonin tautiin ja keuhkoahtaumatautiin. Myös sydän- ja verisuonitautiongelmat ovat ahdistuneilla yleisiä ja yhteys voi olla kaksisuuntainen. Taustalla biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä Ahdistuneisuushäiriöt ovat monitekijäisiä sairauksia. Niiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein suvuittain, periytyvyys on noin 30 prosenttia. Sosiaalisten tilanteiden pelon periytyvyydessä on kyse sosiaaliselle pelolle altistavien piirreominaisuuksien periytyvyydestä. – Persoonallisuuspiirteistä esimerkiksi kielteisillä tunteilla reagoiminen ja korostunut estyneisyys altistavat ahdistuneisuushäiriöiden kehittymiselle. Ympäristötekijöistä lapsuuden perheen kasvatusilmapiiri, kuten vanhempien välinen riitaisuus, ylisuojelevuus tai hylkäävä vuorovaikutus, ja varhainen ero vanhemmista altistavat ahdistuneisuushäiriöille, selvittää professori Mauri Marttunen. Oirekartoituksesta hoitoon Ahdistuneisuushäiriöiden hoidon suunnittelussa on oireiston ja vaikeusasteen arvioinnin lisäksi keskeistä mahdollisten muiden samanaikaisten häiriöiden tunnistaminen. – Ahdistuneisuushäiriöihin on olemassa useita tehokkaita hoitomuotoja, joiden valinnassa otetaan huomioon potilaan yksilöllinen oireisto ja muu terveydentila. Aikuisten ahdistuneisuushäiriöiden keskeisiä hoitoja ovat eri psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT), ja lääkehoidoista eri masennuslääkkeet. Pitkäkestoisemmissa ja erityisesti vaikeimmissa oireistoissa eri hoitomuotojen yhdistäminen on perusteltua, toteaa professori Hannu Koponen. Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa on lisäksi tärkeää nuoruuskehityksen tukeminen ja yhteistyö nuoren vanhempien ja tarvittaessa eri verkostojen, kuten koulun ja lastensuojelun, kanssa. – Nuorten lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoito suositellaan aloittamaan psykoterapialla. Jos hoitovastetta ei saavuteta tai se jää aktiivisella psykoterapeuttisella hoidolla osittaiseksi, tai jos ahdistuneisuushäiriö on vaikea, hoitoon suositellaan liittämään masennuslääkehoito, sanoo professori Mauri Marttunen. Valtaosa komplisoitumattomista ahdistuneisuushäiriöistä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon merkitys on suuri. Tutustu uuteen Ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suositukseen >> Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä.
|
 | Ilmoittaudu nyt: Tutkimustieto käyttöön 26.–27.3.2019 Ilmoittaudu nyt: Tutkimustieto käyttöön 26.–27.3.2019
Kiinnostaako näyttöön perustuvan lääketieteen perusperiaatteet? Osaatko arvioida tutkimuksesta saadun tiedon luotettavuutta ja tulosten merkittävyyttä? Kurssilla opit arvioimaan tutkimusten sovellettavuutta erilaisille potilasryhmille. Tutkimustieto käyttöön -kurssi täyttää Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssin jättämää aukkoa Duodecimin koulutuskalenterissa. Kurssi pidetään 26.-27.3.2019 hotelli Rantapuistossa, Helsingissä ja se on kohdennettu lääkäreille, väitöskirjaa tekeville lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille. Käypä hoito maksaa Käypä hoito -työryhmien jäsenten osallistumismaksun. Matka- ja majoituskustannukset omakustanteiset. |
 | Merkkaa kalenteriin: Neljännesvuosisata Käypä hoito -suosituksia juhlaseminaari 23.5.2019 Merkkaa kalenteriin: Neljännesvuosisata Käypä hoito -suosituksia juhlaseminaari 23.5.2019
Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan alkuvuodesta 2019.
|
 | Keliakian diagnostiset kriteerit muuttuneet päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa Keliakian diagnostiset kriteerit muuttuneet päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa
Keliakian toteamiseksi ei aina tarvita ohutsuolen limakalvon koepalaa, todetaan päivitetyssä Keliakian Käypä hoito -suosituksessa. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, joka tulee toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Keliakiaa diagnosoidaan Suomessa yleisemmin kuin muissa maissa. Verinäytteen korkeat vasta-ainepitoisuudet ovat riittävä diagnostinen kriteeri keliakialle uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan. Ensivaiheen tutkimus keliakiaepäilyssä on kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritys. – Aiemmin vaadittu ohutsuolen limakalvon koepala ei ole välttämätön, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, LT, professori Katri Kaukinen. Keliakiatutkimukset tulee tehdä normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana. Mikäli gluteeninkäyttöä on rajoitettu, tulee se aloittaa uudestaan ainakin 1–2 kuukauden ajaksi ennen vasta-aineiden määritystä.
Ravitsemusterapeutti ohjaamaan ruokavaliota Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Käytännössä se tarkoittaa vehnän, rukiin ja ohran poistamista ruokavaliosta kokonaan ja niiden korvaamista ravitsemuksellisesti vastaavilla gluteenittomilla elintarvikkeilla. Sairastuneen on tärkeää saada ravitsemusterapeutin ohjausta ruokavalion noudattamiseen. – Ravitsemusterapeutin ohjaus annetaan kuukauden sisällä diagnoosista. Suositeltavaa on saada ohjausta toisen kerran, kun ruokavaliohoito on kestänyt muutaman kuukauden, sanoo FT, professori, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab. Hoidon tavoitteena ovat gluteenin aiheuttaman immunologisen häiriön, ohutsuolen limakalvovaurion ja imeytymishäiriöiden korjaantuminen, oireettomuus sekä hyvä ravitsemustila. Hoidolla pyritään myös ehkäisemään keliakiaan liittyviä komplikaatioita, joita ovat esimerkiksi luukato ja lymfoomat. Gluteenia ei tule välttää ennen diagnoosia.
Keliakia on autoimmuunivälitteinen sairaus, jossa viljaperäinen gluteeni johtaa autovasta-aineiden kehittymiseen ja ohutsuolen limakalvovaurioon siihen geneettisesti alttiilla henkilöillä. Keliakiaa esiintyy Suomessa noin kahdella prosentilla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 prosenttia, mikä on suurimpia lukuja maailmassa. Suurentuneet esiintymisluvut johtuvat pääosin parantuneesta diagnostiikasta, mutta ilmeisesti myös taudin todellinen esiintyvyys on lisääntynyt. Keliakian oireet voivat olla monenlaisia eikä mikään yksittäinen oire tai löydös ole taudille tyypillinen. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa. Erilaiset suoliperäiset oireet, kuten esimerkiksi pitkäaikainen ripuli, löysät ulosteet tai vatsakipu sekä laihtuminen ja imeytymishäiriöt sekä suolen ulkopuoliset oireet kuten esimerkiksi kutiseva pienirakkulainen ihottuma, hampaiden kiillevauriot tai kasvuhäiriö herättävät keliakiaepäilyn. |
 | Lataa Duodecim-sovellus, saat yllätyslahjan osastollamme Lääkäri 2019 -tapahtumassa! Lataa Duodecim-sovellus, saat yllätyslahjan osastollamme Lääkäri 2019 -tapahtumassa!
Tervetuloa osastollemme tutustumaan uutuuksiimme ja äänestämään valtuuskunnan vaaleissa. Duodecim-sovelluksen ladanneille yllätyslahja osastollamme! Jäsenet valitsevat Duodecimille uuden valtuuskunnan vaaleilla 7.1.–15.2., etsi ehdokkaasi vaalikoneesta ja äänestä osastollamme 9.–11.1. Lääkäri 2019 -tapahtumassa! Tule kysymään jäsenyydestä sekä tutustumaan uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Esittelemme osastolla:
Messutarjouksena saat Kustannus Oy Duodecimin kirjoista 30 % alennusta. Kirjoja voit tilata alennushintaan myös verkkokaupastamme ilman toimituskuluja 21.1. saakkaa. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Lue lisää Lääkäri 2019 ohjelmasta! Näyttely on avoinna ke klo 9.30–17.00, to klo 9.30–18.00 ja pe klo 9.30–15.30, tavataan Messukeskuksessa Helsingissä. Voit seurata tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Lääkäri2019. Duodecimin asiantuntijoita luennoilla ja Käyvän hoidon koulutukset Lääkäri 2019 -tapahtumassa: Ke 9.1. klo 08.15–11.45│Kurssinumero: 102, paikka: Pelkonen Ke 9.1. 08.30–12.15│Kurssinumero: 118, paikka: 103b Ke 9.1. klo 12.00│Areena
Ke 9.1. klo 13.30–17.00│Kurssinumero: 126, paikka: Sievers Ke 9.1. klo 14.00–15.30│Kurssinumero: 122, paikka: Karvonen Ke 9.1. klo 14.00–15.30│Kurssinumero: 121, paikka: 201 Ke 9.1. klo 17.00–20.30, Sali 101 To 10.1. klo 8.30–11.35│Kurssinumero: 217, paikka: Sievers To 10.1. klo 13.30–17.00│Kurssinumero: 222M, paikka: Karvonen To 10.1. klo 10.00–11.00│DigIT Pop Up to 10.1. klo 13.30–14.00, Areena Pe 11.1. klo 8.15–11.45│Kurssinumero: 304, paikka: Oker-Blom Pe 11.1. klo 8.15–11.15│Kurssinumero: 303, paikka: Pelkonen Pe 11.1. klo 8.15–11.45│Kurssinumero: 320, paikka: 101 Pe 11.1. klo 10.05–12.00│Kurssinumero: 302, paikka: 103b Pe 11.1. klo 13.30–15.40│Kurssinumero: 314, paikka: Renkonen MEDigi-hanke esittelyssä Pe 11.1. klo 14–15│Debatti Areenalla |
 | Vanhemmuustaito-ohjaus tuloksellisin keino lasten käytöshäiriöiden hoidossa, sanoo tuore Käypä hoito -suositus Vanhemmuustaito-ohjaus tuloksellisin keino lasten käytöshäiriöiden hoidossa, sanoo tuore Käypä hoito -suositus
Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden Käypä hoito -suositus korostaa psykososiaalisia keinoja käytöshäiriöiden hoidossa. Erityisen tehokasta on vanhemmuustaitojen opettaminen käytöshäiriöistä kärsivien lasten vanhemmille. Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä opettamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja kaikille lapsille ja nuorille. Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten ohjautumisessa mielenterveyspalveluiden piiriin. Juuri julkaistu Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten käytöshäiriöistä tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyn, arvioinnin, diagnostiikan ja hoidon järjestämiseksi. – Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten hakeutumisessa mielenterveyspalveluihin. Hyvä uutinen on se, että käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä esimerkiksi opettamalla päiväkodissa tai koulussa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä kaikille lapsille ja nuorille. Uudessa opetussuunnitelmassa näiden taitojen opettaminen onneksi korostuukin. Hoidossa tärkeää on sujuva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden välillä, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen. Tunne- ja vuorovaikutustaidot käytöshäiriöiden ehkäisyn keskiössä Lapsen ja nuoren käyttäytymisen oppimista tukevat turvalliset, ennakoitavat ja lämpimät ihmissuhteet, positiiviset kasvatuskäytännöt sekä ympäristön tarjoamat myönteiset mallit. Erityisesti lasten kielellisen kehityksen sekä vanhemmuuden ja päiväkoti- ja kouluympäristöjen tukeminen vähentävät käytöshäiriöiden riskitekijöitä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. – Kouluissa koko ryhmälle kohdistettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen vähentää lasten ja nuorten käytösongelmia. Erityistä arkiympäristön tukea kannattaa kohdistaa lapsiin, joilla on ikätasoa heikommat kielelliset taidot tai toiminnanohjauksen puutteita. Esimerkiksi voidaan käyttää kuvia kommunikaation apuna ennen kuin varsinaisia käytösongelmia esiintyy, kertoo apulaisylilääkäri, lastenpsykiatrian dosentti Päivi Santalahti. Hoidossa korostuvat psykososiaaliset keinot Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidon keskiössä ovat psyykkisiin toimintoihin, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen lähiympäristöön kohdennetut lääkkeettömät interventiot. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta hoitoa tutkimusten mukaan on vanhemmuustaito-ohjaus, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan lapsen positiivista käytöstä. Kouluikäisten kohdalla lapselle itselleen suunnattu ohjaus kannattaa lisätä keinovalikoimaan. Nuorten kohdalla vaikuttavimpia keinoja ovat nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen sekä laajeneviin toimintaympäristöihin suunnatut psykososiaaliset interventiot. – Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää sitouttaa perhe käytöshäiriöllä oirehtivan lapsen tai nuoren hoitoon. Se edellyttää luottamuksellista yhteistyösuhdetta, jossa vahvistetaan perheen ja nuoren toimijuutta. Jatkuvuus on tärkeää, Aronen toteaa. Lääkehoitoa ei tule käyttää ensisijaisena hoitomuotona tai rutiiniluontoisesti käytöshäiriöiden hoidossa. Vaikeissa tapauksissa lääkehoito osana muuta hoitoa on kuitenkin tarpeen. – Lääkehoito saattaa osana muuta hoitoa edistää aggressiivisen ja impulsiivisen käyttäytymisen hallintaa sekä yksilön kykyä hyötyä psykososiaalisesta hoidosta. Lääkityksen tarpeen arvioi lääkäri, sanoo oikeuspsykiatrian professori, nuorisopsykiatrian dosentti Nina Lindberg. Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joissa esiintyy pitkäkestoista ikätasosta poikkeavaa uhmakasta, aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä (esim. varastaminen, toistuva valehtelu, omaisuuden tuhoaminen tai ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus). Häiriö aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa. Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia kielellisten ja oppimishäiriöiden muodossa sekä oheissairauksia kuten ADHD ja mieliala- ja päihdehäiriöt. Myös psykososiaalinen kuormittuneisuus on yleistä. Käytöshäiriöitä esiintyy n. 5 % lapsista ja nuorista ja ne ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Rikoksiin syyllistyneillä nuorilla käytöshäiriöiden esiintyvyys on yleisväestöä huomattavasti suurempi. Käytöshäiriöiden maailmanlaajuinen esiintyvyys ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Käytöshäiriön kehittymiselle voivat altistaa perimä, biologinen ja psykososiaalinen ympäristö sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutus. Tutustu lasten ja nuorten käytöshäiriöiden Käypä hoito -suositukseen >>
|
 | Käypä hoito NYT: Onnellista joulua! Käypä hoito NYT: Onnellista joulua!
Käypä hoito -toimisto on suljettuna 24.12.2018─6.1.2019. Toimitus on lahjoittanut joulun 2018 kortteihin ja lahjoihin varaamansa rahat Jemenin sodan lapsiuhreille.
|
 | Käypä hoito -toimittaja Ilona Mikkola on Vuoden yleislääkäri Käypä hoito -toimittaja Ilona Mikkola on Vuoden yleislääkäri
Suomen yleislääkärit GPF ry antoi vuosittain jaettavan Vuoden yleislääkäri -tunnustuksen terveyskeskuslääkäri, LT Ilona Mikkolalle. Mikkola työskentelee lääkärin toimensa ohella Käypä hoito -toimittajana. Ilona Mikkola on 40-vuotias rovaniemeläinen yleislääketieteen erikoislääkäri, joka työskentelee Rovaniemen terveyskeskuksessa ja lisäksi Duodecimin Käypä hoito -toimittajana. Mikkola aloitti työskentelyn Käypä hoito -toimituksessa kuluvan vuoden elokuussa ja hän on tuonut tärkeää yleislääkärin osaamista ja näkökulmaa toimituksen työhön. Mikkola toimii myös koulutuksen aluekoordinaattorina Lapissa ja terveyskeskuksen koulutuksen vastuulääkärinä huolehtien opiskelijoiden, vastavalmistuneiden ja erikoistuvien koulutuksen toteutumisesta. Rovaniemen terveyskeskuksen laatuvastaavana hän kannustaa työyhteisön jäseniä mukaan työn kehittämiseen. |
 | Ilmoittaudu nyt: Tutkimustieto käyttöön 26.–27.3.2019 Ilmoittaudu nyt: Tutkimustieto käyttöön 26.–27.3.2019
Kiinnostaako näyttöön perustuvan lääketieteen perusperiaatteet? Osaatko arvioida tutkimuksesta saadun tiedon luotettavuutta ja tulosten merkittävyyttä? Kurssilla opit arvioimaan tutkimusten sovellettavuutta erilaisille potilasryhmille. Tutkimustieto käyttöön -kurssi täyttää Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin kurssin jättämää aukkoa Duodecimin koulutuskalenterissa. Kurssi pidetään 26.-27.3.2019 hotelli Rantapuistossa, Helsingissä ja se on kohdennettu lääkäreille, väitöskirjaa tekeville lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu nyt >>
|
 | Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu voidaan yleensä hoitaa perusterveydenhuollossa Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu voidaan yleensä hoitaa perusterveydenhuollossaEturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun Käypä hoito -suositus on päivitetty. Komplisoitumattoman lieväoireisen ja keskivaikeista oireista kärsivän potilaan hoito aloitetaan perusterveydenhuollossa. Seuranta riittää, jos oireet eivät huononna elämänlaatua eikä komplikaatioita ole. Kun lääkehoitoon päädytään, on se yleensä riittävä saamaan potilas vähäoireiseksi tai oireettomaksi. Uudempien lääkkeiden aloitus on syytä jättää erikoislääkärin harkintaan. Höyläysleikkaus on vaikeiden tapausten hoidossa säilyttänyt tärkeän asemansa. Sen rinnalle ovat tulleet myös laserhoidot. |
 | Vuosipäivän symposiumin luentotallenteet katsottavissa! Vuosipäivän symposiumin luentotallenteet katsottavissa!
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin 137. vuosipäivän symposiumi Arvot ja valinnat taltioitiin ja esitykset löytyvät koulutusmateriaaleissamme. Tutustu tapahtuman tallenteisiin – puheenvuoroissa on seuran puheenjohtaja, professori Leo Niskanen, dosentti Emma Vitikainen, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen, professori Jukka-Pekka Mecklin, LL, MasterChef Marjut Koiranen ja arkkiatri Risto Pelkonen. |
 | Käypä hoito NYT: G-I-N 2018 -kuulumisia Käypä hoito NYT: G-I-N 2018 -kuulumisia
Käypä hoito -toimituksen syksyn uutiskirje ilmestynyt. Uutiskirjeestä löydät mm. kuulumisia vuosittaisesta G-I-N hoitosuosituskongressista, joka tänä vuonna järjestettiin Englannissa.
|
 | Kutsu medialle 12.12. – Käypä hoito -suositus: lasten ja nuorten käytöshäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa Kutsu medialle 12.12. – Käypä hoito -suositus: lasten ja nuorten käytöshäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa
Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten ohjautumisessa mielenterveyspalveluihin. Kuinka lasten ja nuorten käytöshäiriöitä voidaan ennaltaehkäistä? Miten käytöshäiriöitä tulisi hoitaa? Joulukuussa julkaistava ensimmäinen Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten käytöshäiriöistä tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyn, arvioinnin, diagnostiikan ja hoidon järjestämiseksi. Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joissa esiintyy pitkäkestoista ikätasosta poikkeavaa uhmakasta, aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä (esim. varastaminen, toistuva valehtelu tai omaisuuden tuhoaminen). Häiriö aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa. Käytösoireita esiintyy n. 5 % lapsista ja nuorista ja ne ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Käytöshäiriöt ovat yleinen syy lasten ja nuorten lasten ja nuorten ohjautumisessa mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden Käypä hoito -suositus kertoo, kuinka käytöshäiriöitä voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistyä ja hoitaa. Suositus tarjoaa tietoa myös arvioinnin ja diagnostiikan tueksi. Toivotamme median edustajat tervetulleiksi tiedotustilaisuuteen, jossa julkistetaan ensimmäinen lasten ja nuorten käytöshäiriöitä koskeva Käypä hoito -suositus keskiviikkona 12.12. klo 10 Ilmoittautumiset 7.12. mennessä osoitteeseen viestinta(at)duodecim.fi Ohjelma Mitä käytöshäiriöt ovat ja mitkä ovat niiden riskitekijät? Käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy – tunne- ja vuorovaikutustaidot keskiössä Käytöshäiriöiden hoito: vanhemmuustaidoista lääkehoitoon Lisätietoja: |
 | Huoltotöitä torstai-iltana 29.11. Huoltotöitä torstai-iltana 29.11.
Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstai-iltana 29.11.2018 klo 20 jälkeen. Käypä hoito -sivustolla huoltotyöt aiheuttavat joitakin muutaman minuutin katkoksia. Pahoittelemme häiriötä.
|
 | Vältä viisaasti -hanke päättyy – toiminta jatkuu ja kehittyy Vältä viisaasti -hanke päättyy – toiminta jatkuu ja kehittyy
Useissa hankkeissa mukana olleena pessimistinen minäni ajattelee usein, etteivät hyvänkään hankkeen tulokset päädy toimintatapoihin. Onneksi minulla on toisenlaisiakin kokemuksia, sillä nyt on aika vakiinnuttaa yhden hankkeen toiminta! Olemme tehneet Vältä viisaasti -suosituksia vuoden ajan, ja ne ovat tulossa osaksi Käypä hoito -suositusten laatimista. On hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miten olemme onnistuneet kuvaamaan suosituslauseen merkitystä. Olemme käyttäneet ainakin seuraavia muotoiluja: Älä tee, vältä, älä rutiininomaisesti, älä ilman erityisiä perusteita ja älä ensisijaisesti. Olemme vuoden ajan laatineet Käypä hoito -suosituksiin Vältä viisaasti -suosituksia Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Julkaistuna on nyt 88 suositusta eli noin puolessa Käypä hoito -suosituksista on siis ainakin yksi Vältä viisaasti -suositus. Jatkossa teemme suositukset uuden Käypä hoito -suosituksen laatimisen tai suosituksen päivityksen yhteydessä. Hanketta on ollut kiva vetää ja usko toiminnan jatkumiseen on kova, sillä palaute on ollut hyvää, työryhmät ovat ottaneet toimintatavan hyvin vastaan ja toimitus on sitoutunut. Seuratkaa sivuiltamme uusia julkaisuja. Hankkeen aikana meille on tullut muutama ehdotus Vältä viisaasti -suosituksiksi aiheista, joita ei Käypä hoito -suosituksissa käsitellä. Sama napakka suositusformaatti sopiikin laajennettavaksi Käypä hoito -suositusten ulkopuolelle, kunhan menetelmät pysyvät tinkimättöminä. Taustalla oleva tutkimusnäyttö tulee arvioida, näytön tulee pääsääntöisesti olla vahvaa tai kohtalaista ja tulee olla mahdollista antaa vahva suositus aiheesta. Toki aiheen tulee olla myös relevantti kliinisen työn kannalta. Asiantuntemus muutostarpeista on teillä, hyvät kollegat! Mitkä toimintatavat istuvat sitkeässä, vaikka tutkimus ei niitä tue? Tätä asiaa aiomme pohtia yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Näin toimii myös kansainvälinen mallimme Choosing wisely. Muutamia yhteydenottoja olemme jo tehneet, ja silmätautien osalta pilotoineetkin mallia. Prosessi on siis jo testattu aihe-ehdotuksesta laatimisesta lausuntokierrokseen ja julkaisuun. Tekemistä vaille valmis? Toimituspäällikkö Raija Sipilä
|
 | Suositus ihomelanooman hoidosta poistettu käytöstä Suositus ihomelanooman hoidosta poistettu käytöstä
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Melanooma Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Suositus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2012 ja se on tällä hetkellä vanhentunut, koska kehitys syöpätautien alueella on nopeaa. Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 17.8.2018.
|
 | Mikrobilääkkeet nousevat esille Vältä viisaasti -suosituksissa Mikrobilääkkeet nousevat esille Vältä viisaasti -suosituksissaKuluneen vuoden ajan STM:n rahoittamassa hankkeessa on laadittu Vältä viisaasti -suosituksia julkaistuihin Käypä hoito -suosituksiin liittyen. Yhteensä 52 Käypä hoito -suositusta käytiin hankkeen aikana läpi ja sen puitteissa laadittiin hieman yli 60 Vältä viisaasti -suositusta. Kevään 2018 aikana mikrobilääkkeet ovat nousseet aiheissa esille liiallisen käytön, haittojen ja resistenssin vuoksi. Käy tutustumassa "mikrobilääkeperheen" uusimpiin tulokkaisiin:
Terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa luopumalla systemaattisesti näyttöön perustumattomista vanhentuneista käytännöistä. Vaikuttamattomista menetelmistä luopumista voidaan ohjata muun muassa kansallisten hoitosuositusten avulla. Englannin NICE (National Institute for Health and Care Excellence) on julkaissut omia do-not-do-suosituksiaan vuodesta 2003 alkaen. Yhdysvaltalainen ABIM-säätiö (Advancing Medical Professionalism) on perustanut Choosing Wisely -kampanjan, jonka puitteissa useat erikoislääkäriyhdistykset ovat koonneet listoja tutkimus- ja hoitopäätöksistä, jotka eivät ole perusteltuja. STM:n rahoittamassa hankkeessa Duodecimin Käypä hoito -yksikössä laadittiin malli sille, kuinka vastaavia suosituksia voidaan tehdä Suomessa. Kehittämistyön yhteydessä laadittiin Vältä viisaasti -suosituksia eri Käypä hoito -suosituksista. Kaikkiaan välttämissuosituksia on laadittu noin 90, joista muutamat odottavat vielä julkaisua. Hankkeen myötä Vältä viisaasti -suositusten laatimisesta on tullut osa suositustyötä, joten uusia aiheita kannattaa käydä katsomassa Käypä hoito -sivustolla.
|
 | Vieroitushoidot paranevat – tupakoinnin lopettaminen on mahdollista Vieroitushoidot paranevat – tupakoinnin lopettaminen on mahdollistaPäivitetty Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suositus painottaa tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä ja vieroituksen tukemista. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin. Tärkeää on huomioida riippuvuuden fyysinen ja psyykkinen ulottuvuus. Tupakointi johtaa suureen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Tupakoinnin aloittamista ehkäisemällä ja sen lopettamista tukemalla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. – Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus ja sen hoito on vaativaa. Tupakoinnin aloittamista tulee siksi ehkäistä kaikin tavoin. Tupakointi on tärkein estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja, sanoo LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Klas Winell, joka on Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suosituksen päivittäneen työryhmän puheenjohtaja. Ehkäisy kohdistettava lapsiin ja nuoriin Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeilun ja käytön ehkäisy tulee kohdistaa erityisesti 10–16-vuotiaisiin. Suositus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa sekä käymään nikotiinittomuuteen kannustavaa keskustelua. Tupakoinnin aloittamisen riskitekijöitä ovat vanhempien ja vertaisten tupakointi sekä ongelmat koulunkäynnissä. Yhteiskunnan ja yhteisön tasolla tärkeimpiä käyttöä ehkäiseviä tekijöitä ovat tupakka- ja nikotiinituotteiden korkea hinta, saatavuuden rajoittaminen, markkinoinnilta suojaaminen sekä lasten ja nuorten nikotiinittomat kasvu- ja elinympäristöt. – Myös sähkösavukkeet ja nuuska altistavat nikotiiniriippuvuudelle ja niillä on yhteys tupakoinnin aloittamiseen, Winell kertoo. Lopettaminen kannattaa aina Tupakkariippuvuus on tupakoinnin aiheuttama fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä, joka luokitellaan krooniseksi sairaudeksi. Tupakoinnin lopettaminen on aina hyödyllistä ja pienentää sairastumisen ja kuolemanriskiä kaikenikäisillä. On tärkeää, että terveydenhuollon henkilöstö tunnistaa potilaan tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden, kehottaa lopettamiseen ja auttaa vieroituksessa. – Tupakoijan tulee tietää, että lopettaminen on mahdollista. Suomessa on enemmän tupakoinnin lopettaneita kuin sitä jatkavia. Vieroittuminen on prosessi, johon tulee saada tukea. Vieroitussuunnitelma tulee laatia yksilöllisesti ja järjestää seurantakontakteja riittävän tiheästi. Hoidon suunnittelussa on otettava huomioon sekä fyysinen että psyykkinen riippuvuus. Keskimäärin tupakoinnin lopettaminen vaatii 3–4 yritystä. Vieroituksen tulokset parantuvat vieroituslääkehoidolla, Winell jatkaa. – Savuttomaan ja nikotiinittomaan Suomeen pääseminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää resursseja ja aktiivisia toimenpiteitä tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa, sanoo suositustyöryhmän jäsen, LT, pääsihteeri Matti Rautalahti. Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on yhä yleistä. Vuonna 2016 raskaana olleista 14 % tupakoi raskauden alkuvaiheessa päivittäin ja vain puolet heistä lopetti tupakoinnin raskauden aikana. Raskaudenaikainen vieroitusohjaus lisää tupakoinnin lopettamista ja vähentää pienipainoisina syntyneiden ja tehohoitoon joutuneiden vastasyntyneiden määrää. Maailmanlaajuisesti tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 4 000 henkilöä vuosittain. Suomessa tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 340 000 sairaalahoitopäivää ja sen aiheuttamien välittömien ja välillisten yhteiskunnallisten kustannusten on laskettu olevan vuositasolla yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Väestökyselyssä vuonna 2017 työikäisistä miehistä 15 % ja naisista 12 % tupakoi päivittäin. Tupakointi on yhteydessä koulutustasoon, ja tupakointi on yleisintä matalasti kouluttautuneiden joukossa. Koulutustason mukainen eriytyminen tupakoinnissa alkaa varhain. Ammatillisessa koulutuksessa olevista 23 % tupakoi päivittäin, lukiolaisista 3 %. Poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2016 päivittäin nuuskaavien osuus yläkouluissa ja lukioissa oli 8 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 17 %. Sähkösavukkeita käytti 1 % aikuisista vuonna 2016. Lue Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suositus >> |
 | Muistisairauksien Käypä hoito -suositus nyt myös ruotsinkielisenä Muistisairauksien Käypä hoito -suositus nyt myös ruotsinkielisenä
Muistisairauksien Käypä hoito -suositus on käännetty ruotsin kielelle. Aiemmin Muistisairaudet-hoitosuosituksesta oli saatavilla ruotsinkielisenä vain potilasversio, mutta nyt koko hoitosuositus on saatavilla ruotsiksi. Hoitosuosituksen käännös on toteutettu Suomen Alzheimer-tutkimusseuran rahoituksella. Käännöksen asiantuntijatarkastuksesta on vastannut neurologian erikoislääkäri, dosentti Susanna Melkas HYKS:n neurologian klinikasta. Käypä hoito kiittää tutkimusseuraa ja dosentti Melkasta aktiivisuudesta käännöstyössä. Tutustu ruotsinkieliseen Muistisairaudet-hoitosuositukseen ja ruotsinkieliseen Muistisairaudet-potilasversioon
|
 | Karies ei parane paikkaamalla, painottaa uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus Karies ei parane paikkaamalla, painottaa uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositusPaikkaushoito muodostaa merkittävän osan suun terveydenhuollon kustannuksista. Uusi hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suositus muistuttaa, ettei karies kuitenkaan pysähdy paikkaamalla, vaan suunhoitoa tehostamalla ja ruokatottumuksia muuttamalla. Jos paikka on valmistettava, tulisi siitä tehdä pitkäikäinen ja samalla katkaista paikkauskierre puuttumalla reikiintymisen syihin. Suomessa tehdään vuosittain yhteensä yli 3 miljoonaa paikkaushoitotoimenpidettä. Jopa puolet hammaslääkärien työajasta kuluu hampaiden paikkaamiseen ja paikkojen korjaamiseen, vaikka paikkaushoidon yleisin syy, karies, on estettävissä ja pysäytettävissä yksinkertaisin keinoin. Karieksen lisäksi hampaita joudutaan paikkaamaan hampaan tai paikan lohkeamisen sekä hampaiden kulumisen aiheuttamien vaurioiden takia. Karies ei pysähdy paikkaamalla. Paikkaamalla estetään vain hampaassa olevan kariesvaurion suureneminen ja mahdollistetaan hampaiston kunnollinen puhdistaminen. Karieksen hoidossa ensisijainen tavoite on hampaiden reikiintymisen estäminen puuttumalla riskitekijöihin ja karieksen aiheuttamien vaurioiden etenemisen pysäyttäminen (ks. Käypä hoito -suositus karieksen hallinnasta). – Kariesta hoidetaan ensisijaisesti hyvän omahoidon, fluoridien käytön ja järkevän ruokavalion avulla. Potilaan oma rooli on hyvin tärkeä. Hammaslääkäri ja potilas voivat saada aikaan tuloksia aktiivisella yhteistyöllä, painottaa HLT, EHL Helena Forss. – Paikkaus tulee kyseeseen vasta, jos kariessairautta ei ole saatu pysähtymään ja kariesvauriot ovat edenneet pitkälle. Kun kariesvaurio ulottuu vasta hampaan uloimpiin kerroksiin, ei vauriota lähdetä useinkaan paikkaamaan aikuisten pysyvissä hampaissa. Tuolloin tavoitteena on vaurioituneen pinnan pitäminen puhtaana. Apuna voidaan tarvita tehostettua fluoridien käyttöä. Sen sijaan lasten maitohampaissa reiät etenevät nopeasti ja hoitoon tulisikin hakeutua heti, kun reikiä havaitaan. Tärkeä osa hampaiden paikkaushoitoa on hoidon hyvä seuranta. – Paikkaushoidon ja samalla karieksen pysäytyshoidon tuloksia tulisi seurata kunnolla. Tämä ei nykytilanteessa toteudu riittävästi. Vain karieksen hallinnalla saadaan "paikkauskierre" katkaistua, muistuttaa Helena Forss. Tutustu Hampaan paikkaushoito Käypä hoito -suositukseen >>
|
 | Huoltotöitä to 30.8. klo 20 Huoltotöitä to 30.8. klo 20
Duodecimin verkkopalveluissa tehdään huoltotöitä torstaina 30.8.2018 klo 20 alkaen. Käypä hoito -sivustolla huoltotyöt voivat aiheuttaa muutaman minuutin katkoksia. Pahoittelemme häiriötä. |
 | Sivuontelo-oireet ovat tavallisia virusflunssassa Sivuontelo-oireet ovat tavallisia virusflunssassa
|
 | Käypä hoito NYT: Kesän kynnyksellä Käypä hoito NYT: Kesän kynnyksellä
Käypä hoito -toimituksen kevään kuulumiset löydät juhannusviikolla ilmestyneestä uutiskirjeestä. Käypä hoito -toimisto on suljettu 25.6.– 5.8.2018
|
 | Ennenaikaisen synnytyksen aktiivinen hoito Ennenaikaisen synnytyksen aktiivinen hoitoPäivitetty Käypä hoito -suositus ohjaa uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen aktiivista hoito. Koska vastasyntyneiden hoitolinja on pääsääntöisesti aktiivinen jo raskausviikosta 23+0 lähtien, suositellaan ennenaikaisesti synnyttävän äidin siirtämistä yliopistosairaalaan ja glukokortikoidihoitoa raskausviikolta 22+5 lähtien.Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa antenataalinen glukokortikoidihoito annetaan raskauden keston ollessa 22+5–34+6 viikkoa. Jos vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski on suuri, tapauskohtaisesti glukokortikoidihoito annetaan myös raskauden keston ollessa 35+0–36+6 viikkoa. Glukokortikoidihoito uusitaan, jos edellisestä hoidosta on kulunut yli viikko ja ennenaikaisen synnytyksen uhka seuraavan 1–7 vuorokauden aikana on suuri. Säännöllisin välein annettavia rutiiniluonteisia uusintahoitoja ei suositella. Tokolyyttistä hoitoa käytetään lykkäämään synnytystä siihen asti, että siirto sopivaan synnytyssairaalaan ja glukokortikoidihoito saadaan toteutettua. Ensisijaisena tokolyyttinä käytetään nifedipiiniä. Ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä ennen raskausviikkoa 32+0 äidille annettava magnesiumsulfaatti pienentää vastasyntyneen CP-vamman riskiä. Lue koko Käypä hoito -suositus >> |
 | Suositus ihomelanooman hoidosta poistuu käytöstä Suositus ihomelanooman hoidosta poistuu käytöstä
Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 17.8.2018.
|
 | Seksitautien Käypä hoito -suositus: tippurin hoidon haasteena resistenssin lisääntyminen Seksitautien Käypä hoito -suositus: tippurin hoidon haasteena resistenssin lisääntyminen
Seksitautien päivitetty Käypä hoito -suositus muuttaa tippurin hoito-ohjeita. Tippuritartuntojen määrä on kasvussa ja tippurikantojen resistenssi on lisääntynyt. Suositus helpottaa myös hiljattain taudinaiheuttajaksi tunnistetun seksiteitse tarttuvan Mycoplasma genitalium -infektion diagnosointia ja hoitoa. Suositus muistuttaa tartunnan jäljityksen olevan oleellinen osa seksitautien vastustamistyötä. Kondomi on paras tapa suojautua seksitaudeilta. Päivitetyn suosituksen tavoitteena on vähentää seksiteitse tarttuvien tautien esiintymistä Suomessa ja ehkäistä tautien aiheuttamia jälkiseurauksia. Suositus pyrkii edistämään seksuaaliterveyttä yhdenmukaistamalla diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä sekä helpottamalla potilaan pääsyä tutkimuksiin. – Tippuritartunnat ovat lisääntyneet sekä naisilla että miehillä, vaikka suurin osa tartunnoista todetaankin miehillä. Tauti on huolestuttavasti yleistynyt nuorilla aikuisilla. Lääkehoidon suunnittelussa on huomioitava tippuria aiheuttavan bakteerin lisääntynyt resistenssi tiettyjä lääkeaineita kohtaan, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back. Tippuri on valvottava tartuntatauti, josta vaaditaan lääkärin tekemä tartuntatauti-ilmoitus. Vuonna 2017 tartuntoja ilmoitettiin 597. Vain osalla tartunnan saaneista ilmenee oireita. Yleisin valvottava seksitauti on klamydia, joista vuonna 2017 tehtiin 14 461 tartuntailmoitusta. Kondylooma ja genitaaliherpes ovat klamydian jälkeen yleisimpiä havaittuja tauteja, mutta niiden esiintyvyydestä ei kerätä valtakunnallista tilastoa. Mycoplasma genitalium -bakteeri on uusi tunnistettu taudinaiheuttaja, joka voi saada aikaan samankaltaisia oireita kuin klamydia. Valtaosa kaikista seksitautitartunnoista saadaan nykyisin kotimaassa. Kondomin käyttö on paras tapa suojautua seksitaudeilta. Vastaanotolla seksitautia epäilevälle tehdään haastattelu ja kliininen tutkimus. Luotettavan näytteidenoton suunnittelemiseksi selvitetään haastattelulla tartuntariski ja -ajankohta. Suositus kannustaa ottamaan näytteitä myös nielusta ja peräaukosta, jos tartunta niihin on mahdollinen. Tartunnan jäljitys on oleellinen osa seksitautien ehkäisyyn tähtäävää työtä. Hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaisesti vastuussa siitä, että yleisvaarallista tai valvottavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdolliset tartunnan saaneet saatetaan tutkimukseen ja hoitoon. Seksitaudeista tämä koskee kuppaa, klamydiaa, tippuria, HIV-infektiota, hepatiitti B:tä ja C:tä sekä sankkereita. Tartunnan saaneen henkilön on ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille käsityksensä tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niistä henkilöistä, jotka ovat voineet olla tartunnan lähde tai saada tartunnan. Mahdollisesti tartutetut seksikumppanit on informoitava ja ohjattava testeihin. Myös oireeton seksitauti tarttuu. Vakituinen seksikumppani tulee hoitaa uusintatartuntojen ehkäisemiseksi samanaikaisesti kuin potilas. Tutustu Seksitautien Käypä hoito -suositukseen tästä linkistä >>
|
 | Runsaiden kuukautisten hyvä hoito parantaa elämänlaatua Runsaiden kuukautisten hyvä hoito parantaa elämänlaatuaJoka kolmas nainen kokee jossain elämänsä vaiheessa kuukautisvuotonsa runsaiksi. Asianmukainen hoito ja seuranta parantavat huomattavasti heidän elämänlaatuaan. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan runsaiden kuukautisten diagnoosi perustuu potilaan antamiin tietoihin vuodon määrästä, vuodosta aiheutuvasta haitasta ja muista terveystiedoista. Anemian mahdollisuus on aina selvitettävä, ja rautalääkitys tulee aloittaa kaikille, joille anemia on kehittynyt. Kohtuperäisten ja systeemisten syiden selvittämiseksi tehdään tarvittaessa laboratoriotutkimuksia ja emättimen kautta tehtävä kaikututkimus ja otetaan kohdun limakalvonäyte. Lääkkeellisiä hoitovaihtoehtoja on useita, ja niitä voidaan myös yhdistää. Kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat yleensä toissijaisia. Diagnosointi ja hoito aloitetaan perusterveydenhuollossa. Jos ensisijaiset hoitovaihtoehdot, joita ovat traneksaamihappo, tulehduskipulääkkeet, yhdistelmäehkäisyvalmisteet, hormonikierukka ja näiden yhdistelmät, eivät johda toivottuun tulokseen, on syytä lähettää potilas erikoissairaanhoitoon. |
 | Vältä viisaasti hammaslääketieteessä Vältä viisaasti hammaslääketieteessä
Hammaslääketieteen Käypä hoito -suosituksia on julkaistu kahdeksan kappaletta ja loppukeväästä 2018 valmistuu uusi Hampaan paikkaushoito -suositus. Suositukset sisältävät seitsemän Vältä viisaasti -suositusta, joita voivat hyödyntää muutkin terveydenhuollon ammattilaiset kuin hammaslääkärit. Karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia voi hyödyntää neuvolassa Neuvolatyössä voidaan hyödyntää karieksen hallinnan Vältä viisaasti -suosituksia, joissa todetaan, että hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä fluoridipitoiset hammastahnat ovat oleellisen tärkeitä, eikä fluoridittomien tahnojen käyttöä suositella. Hampaiden pesun lopuksi ei myöskään suositella voimakasta vesihuuhtelua, jotta tahna jää hampaiden pinnoille vahvistamaan niitä. Katso Vältä viisaasti suositukset: Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito ei korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus puolestaan muistuttaa, että hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa, koska infektiopesäkkeen hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito voi johtaa infektion vaikeutumiseen. Eli tulehtuneesta hampaasta pitää aina päästää märkä purkautumaan joko hampaan kautta tai puhkaisemalla muodostunut absessi. Vältä viisaasti -suositukset kehottavatkin välttämään hammasytimen tai juuren kärkialueen tulehduksen hoidossa tehotonta mikrobilääkkeiden käyttöä, koska se voi lisätä mikrobilääkeresistenssiä. Katso Vältä viisaasti -suositukset:
Mikäli kyseessä kuitenkin on infektioherkkä potilas (esim. komplisoitunutta diabetesta sairastava), ja infektio on levinnyt juuren kärkeä laajemmalle kudoksiin tai potilaalla on vaikeita yleisoireita, voivat mikrobilääkkeet tulla kyseeseen hammashoitotoimenpiteen lisänä. Suositus korostaa, että huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito ovat tärkeimmät tekijät suun ja leukojen infektioiden sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä. Muita hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suosituksia Muut hammaslääketieteen Vältä viisaasti -suositukset koskevat juurihoidon välttämistä syvän karieksen hoidolla, implanttihoitojen välttämistä parodontiittipotilailla ja laserhoidon välttämistä TMD-potilailla ja löytyvät linkeistä: |
 | Duodecimin sähköpostiliikenteessä ollut ongelmia Duodecimin sähköpostiliikenteessä ollut ongelmiaPäivitetty 16.4.2018 Sähköpostiliikenteessä on ollut ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa duodecim.fi-päätteisten sähköpostien kulkeutumisen vastaanottajan roskapostikansioon tai estää viestin perillepääsyn kokonaan. Ongelma saattaa koskea myös viestejä, jotka on lähetetty sellaisiin viestiketjuihin, joissa on mukana duodecim.fi-päätteinen osoite. Tilannetta korjataan, ja sähköpostiliikenne on nyt palautumassa normaaliksi. Tiedotamme asiasta lisää, kun saamme uutta tietoa. Lisätietoja: tietohallintopäällikkö Juha Kautto 09 6188 360
|
 | Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus päivitetty Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositus päivitetty
Huumeongelmaisen hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on hoidon selkeyttäminen, moniammatillisen yhteistyön parantaminen ja asenteisiin vaikuttaminen. Huumeongelmaisen hoidossa ja käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä tärkeää on ennakkoluuloton ja tuomitsematon asenne. Huumetestaukseen tulee kuulua valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon. Yhteiskunnan kannalta huumeongelman hoitaminen on halvempaa kuin hoitamatta jättäminen. Psykososiaaliset menetelmät hoidon keskiössä – Moniammatillinen yhteistyö on huumepotilaan hoidossa tärkeää. Kaikille huumeriippuvuudesta kärsiville tulee tarjota psykososiaalista hoitoa tai kuntoutusta. Yhdessä eri toimijoiden ja potilaan kanssa tulee laatia räätälöity kokonaishoitosuunnitelma, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori, LT Hannu Alho. Terapeuttinen keskustelu on hoidon keskiössä. Sosiaalitoimella on tärkeä rooli muun muassa asumisen, työn ja toimeentulon tukemisessa. Lääkityksellä voidaan yleensä vain helpottaa oireita. Opioidiriippuvuuden korvaushoito on kuitenkin osoitettu tehokkaaksi. – Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa lukuunottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle on yleensä vältettävä, ellei kyse ole lyhytkestoisesta, vieroitushoitoon liittyvästä tilanteesta, painottaa työryhmän jäsen professori, LT Mauri Aalto. Huumeongelmaisen hoidossa tulee huomioida myös läheiset. Erityisesti lasten ja perheiden hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Huumeongelmaisen yksilöterapian asemesta tai sen rinnalla voidaan toteuttaa verkostoterapiaa, jossa läheiset ovat mukana. Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat asioivat, on otettava puheeksi mahdollisten kotona asuvien lasten elämäntilanne ja raskauden ehkäisy. Opioidien käyttö yleisin hoitoon hakeutumisen syy Päihdehuollon huumeasiakkaat ovat pääosin miehiä ja nuoria aikuisia. Koulutustaso on yleensä matala ja työttömyys yleistä. Tyypillisesti huumehoidon asiakas on sekakäyttäjä. Yli puolet asiakkaista hakeutuvat hoitoon ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi, yleisimmin buprenorfiinin käytön takia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan buprenorfiinia käytti 0,8 % suomalaisista. Laittomilla huumemarkkinoilla se on noussut merkittävimmäksi opioidiksi. Huumausaineiden käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa ei viime vuosina ole Suomessa tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan 19 % 15–69-vuotiaista suomalaisista on ainakin kerran elämässään kokeillut jotain laitonta huumetta. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan huumeita oli ainakin kerran elämässään kokeillut 8 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 12 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sekä 22 % ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista. Eniten käytetty huume Suomessa on kannabis. Tutustu Huumeongelmaisen hoidon Käypä hoito -suositukseen >>
|
 | Dyslipidemian Käypä hoito -suositus Kansanterveyspäivillä, katso luennon videotallenne Dyslipidemian Käypä hoito -suositus Kansanterveyspäivillä, katso luennon videotallennePäivitetty 17.4.2018 Kansanterveyspäivä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain järjestämä kansanterveyden ja terveyden edistämisen ajankohtaispäivä. Vuoden 2018 Kansanterveyspäivässä esiteltiin FinTerveys 2017 -tutkimuksen keskeisiä tuloksia ja keskustellaan pinnalla olevista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista. Ohjelmassa käsiteltiin mm. sydän- ja verisuonitautien perinteisiä ja edelleen oleellisia riskitekijöitä Suomessa. Dosentti Niina Matikainen HUS:sta kertoi Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksesta ja mikä on sen päivityksen myötä muuttunut. Kansanterveyspäivien luennot on julkaistu videotallenteena, löydät ne tästä linkistä http://videonet.fi/thl/20180413/ Dosentti Niina Matikaisen luento alkaa tallenteen kohdasta 2:27:30.
|
 | Suositus säärimurtuman hoidosta poistettu käytöstä Suositus säärimurtuman hoidosta poistettu käytöstä
Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 3.4.2018.
|
 | Käypä hoito sai Apollonian 125-vuotisjuhlamitalin Käypä hoito sai Apollonian 125-vuotisjuhlamitalinSuomen Hammaslääkäriseura Apollonian Symposiumissa 16.3. jaettiin Apollonian 125‐vuotismitaleja hammaslääketieteen edistäjille. Hammaslääkäriseura Apollonian täyttäessä 125 vuotta vuonna 2017 teetettiin juhlamitali, jota voidaan myöntää hammaslääketieteellisistä ansioista tai toiminnasta, jolla on merkittävästi edistetty hammaslääketiedettä. Pronssisen juhlamitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Symposiumissa 16.3.2018 luovutettiin mitaleja ansioituneille tutkijoille ja kouluttajille sekä tärkeille alan toimijoille, kuten Käypä hoito ‐yhteisölle. Numeroituja Apollonian 125‐vuotisjuhlamitaleja myönnettiin yhteensä 28 kpl.
|
 | Käypä hoito NYT: Hoitosuositukset ja ylidiagnostiikka Käypä hoito NYT: Hoitosuositukset ja ylidiagnostiikka
Tuoreessa Käypä hoito -toimituksen uutiskirjeessä päätoimittaja Jorma Komulainen pohtii hoitosuosituksia ja ylidiagnostiikka. Jutusta löydät Guidelines International Networkin (G-I-N) ylidiagnostiikkaa pohtivan työryhmän tarkistuslistan hoitosuosituspaneeleille diagnostisten kriteerien laajentamiseen. Uutiskirjeessä on lisäksi tuttuun tapaan myös muita Käypä hoito -toimituksen alkukevään kuulumisia. |
 | Oikeus palliatiiviseen hoitoon kuuluu kaikille kuolemaan johtavaa sairautta sairastaville Oikeus palliatiiviseen hoitoon kuuluu kaikille kuolemaan johtavaa sairautta sairastavilleTiedote 16.2.2018 Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa lähivuosina monien potilasryhmien kohdalla. Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille ja kaikenikäisille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville potilaille, todetaan juuri päivitetyssä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon Käypä hoito -suosituksessa. Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelma mahdollistavat hyvän palliatiivisen ja elämän loppuvaiheen hoidon. – Varhain aloitettu palliatiivinen hoito ja laadittu hoitosuunnitelma parantavat potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja vähentävät epätarkoituksenmukaisia hoitoja ja sairaalajaksoja elämän loppuvaiheessa, kertoo Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tiina Saarto. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi joulukuussa 2017 suosituksen, jonka mukaan saattohoitoa ja palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa tulisi saada kattavasti ja yhdenvertaisesti koko maassa. Nyt päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet ja tarvittaessa konsultoida palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita yksiköitä. Palliatiivisessa hoidossa keskeistä on sairauden ja lähestyvän kuoleman aiheuttaman niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin eksistentiaalisen kärsimyksen lievitys ja elämänlaadun vaaliminen. Suositukseen on päivitetty viimeisin näyttö palliatiivisen hoidon käytänteistä ammattilaisten tueksi hoidettaessa vakavasti sairaita ja kuolevia potilaita. Läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa myös potilaan kuoleman jälkeen. Nyt päivitetty Käypä hoito -suositus koskee aikuispotilaita, mutta myös lasten palliatiivista hoitoa ja lasten hyvän saattohoidon yleisiä periaatteita on käsitelty suosituksen lisätietoaineistoissa. Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Palliatiivinen hoito ja saattohoito
|
 | Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen täsmennyksiä Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen täsmennyksiäOsteoporoottinen nikamamurtuma on usein luulääkehoidon aihe, koska lääkehoidolla voidaan vähentää uusien nikamamurtumien riskiä. Nikamamurtuman diagnosointi voi kuitenkin olla haasteellista. Suomen Ortopediyhdistys laati Käypä hoito -toimituksen pyynnöstä ehdotuksen nikamamurtuman määrittelyksi. Ehdotus perustuu ns. Genantin luokituksen käyttöön (kuva). Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoitoa suositellaan harkittavaksi kohtalaisissa ja vaikeissa (Genant luokka 2 ja 3) osteoporoottisissa nikamamurtumissa. Lievissä nikamamurtumissa (Genant luokka 1) lääkehoitoa voi harkita, jos potilaan oireisto ja kliininen tutkimus viittaavat tuoreeseen murtumaan.
|
 | Diabetes-suositusten perheen uusi jäsen on Insuliininpuutosdiabetes Diabetes-suositusten perheen uusi jäsen on Insuliininpuutosdiabetes
Käypä hoito -suositukseen Diabetes on vuoden 2018 päivityksessä lisätty insuliininpuutosdiabeteksen osuus, Diabetes-suositusta on hieman päivitetty ja kokonaisuus on jaettu kahdeksi eri suositukseksi. Uuden suosituksen nimi on "Insuliininpuutosdiabetes", vaikka diabetes on vanhastaan jaettu oletetun etiologiansa mukaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoihin. Nämä edustavat kuitenkin diabeteksen ääripäitä, ja useilla potilailla on molempien pääryhmien piirteitä. Osalla tyypin 2 diabetesdiagnoosin saaneista on merkittävä insuliininpuute, joka saattaa ilmetä vasta ajan myötä. Uudessa Insuliininpuutosdiabetes -suosituksessa linjataan niiden potilaiden hoitoa, joilla on tyypin 1 diabetes tai siihen verrattava tila (sekundaariseen, tyypin 2, monogeeniseen tai muuhun diabetekseen liittyvä merkittävä insuliininpuute). Luokitusta tärkeämpää on kuitenkin huomioida diabeteksen vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita tehokkaasti ehkäisevään hoitoon. Insuliininpuutosdiabetes- ja Diabetes-suosituksiin onkin lisätty runsaasti käytännön hoito-ohjeita ja lisätietoaineistoja mm. insuliinihoidon säädöstä, hypoglykemiasta, liikunnasta, ruokavaliosta sekä eri elämäntilanteista. Omahoidon ja elintapojen ohjauksen sekä kuntoutuksen merkitystä korostetaan ja elämänlaatu sekä psyykkinen hyvinvointi on nostettu tärkeiksi hoidon tavoitteiksi. Nämä ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä hyper- ja hypoglykemioista johtuvia oireita ja ehkäistä niin akuutteja kuin pitkäaikaisiakin komplikaatioita. Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden merkittävin kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (mm. dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia, psykososiaaliset riskitekijät) hoitoa moniammatillisen ohjauksen ja tuen sekä lääkehoidon avulla. Insuliininpuutosdiabeteksen hoidonohjaus ja hoito vaativat erityisosaamista ja moniammatillista verkostoa eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Hoidonohjauksesta vastaa diabeteshoitaja. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys on ratkaistava yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon omahoidon voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, sairauden vaihe, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä. Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla tai sekoiteinsuliinihoidolla. Yksilöllisesti asetettuihin glukoositavoitteisiin tulee pyrkiä aktiivisesti, ja insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa niihin pääsemiseksi tulee aktiivisesti tarjota modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia niistä hyötyville. Tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset eivät nykyisellään vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan antamia mahdollisuuksia. Uuden ns. flash-glukoosisensorin käytöstä hyötyy todennäköisesti suuri osa insuliininpuutosdiabeetikoista. Erityissyitä käyttää jatkuvaa glukoosisensoria flash-sensorin sijaan ovat vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoidon optimoinnista huolimatta ja hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen, jolloin potilas hyötyy sensorin hälytyksistä ja sensoripumppuun yhdistettynä automaattisesta insuliininsyötön katkaisusta. Siirry Insuliininpuutosdiabetes-suositukseen >> Siirry Diabetes-suositukseen >>
|
 | Suositus säärimurtuman hoidosta poistuu käytöstä Suositus säärimurtuman hoidosta poistuu käytöstä Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 3.4.2018.
|
 | Valtimotautien kokonaisriski arvioitava ennen lipidilääkityksen aloitusta Valtimotautien kokonaisriski arvioitava ennen lipidilääkityksen aloitusta
Korkean LDL-kolesterolin hoitoon ei tule aloittaa lipidilääkitystä ilman valtimotautien kokonaisriskin arviota, todetaan uudessa Vältä viisaasti -suosituksessa. Vältä viisaasti -suositus perustuu juuri päivitettyyn dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukseen. Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia ja siitä johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä. Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito. Lääkehoito tulee kyseeseen, jos valtimotautien kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla (ravitsemus ja liikunta) saavuteta LDL-kolesterolin hoitotavoitteita 3–6 kuukauden kuluessa. Potilaan riski sairastua valtimotautiin tulee aina arvioida ennen lipidilääkityksen aloitusta. Lipidilääkityksen aloittaminen pelkästään lievästi poikkeavien lipidiarvojen perusteella saattaa johtaa pieniriskisten henkilöiden ylihoitoon. Toisaalta suuressa sairastumisvaarassa olevat saattavat hyötyä lipidilääkityksestä, vaikka heidän lipidiarvonsa olisivat terveelle väestölle tarkoitettujen suositusten mukaiset, Vältä viisaasti -suosituksessa muistutetaan. Valtimotautien kokonaisriskin arvio tehdään terveille henkilöille käyttäen FINRISKI-työkalua. Jos henkilöllä on jo diagnosoitu valtimotauti, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes tai munuaisten krooninen vajaatoiminta, hänen kokonaisriskinsä on aina suurentunut eikä FINRISKI-laskuria tarvita. Näissä tapauksissa kokonaisriskin arviointiin voi käyttää Käypä hoito -suositukseen liittyvää interaktiivista kaaviota. Suuriannoksinen statiini ja lihasoireet Lue lisää Vältä viisaasti -suosituksesta >> Tutustu myös Käypä hoito -suositukseen Dyslipidemiat >>
|
 | Emeritaprofessori Marjukka Mäkelälle lääketieteen Pohjola-palkinto Emeritaprofessori Marjukka Mäkelälle lääketieteen Pohjola-palkinto
Emeritaprofessori Marjukka Mäkelälle on myönnetty Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto tunnustuksena hänen työstään terveydenhuollon menetelmien arvioinnin edistämiseksi. Mäkelä on ollut keskeisessä roolissa suomalaisten hoitosuositusten ja terveydenhuollon teknologia-arvioiden kehittämisessä. Hän on ollut perustamassa näyttöön perustuvaa Käypä hoito -toimintaa Suomessa ja toimi Käypä hoito -toimituksen ensimmäisenä päätoimittajana. Mäkelä on aktiivinen toimija Duodecim-seurassa, jossa hän muun muassa laatii Vältä viisaasti -suosituksia ja käynnistää uudelleen Suomen Cochrane-keskuksen toimintaa. Duodecim onnittelee lämpimästi! Lisätietoja Lääkäriliiton tiedotteessa. Marjukka Mäkelä pitää palkintoluennon Lääkäri2018 -tapahtumassa perjantaina 12.1. klo 12.45–13.15 salissa 101. |
 | Haemme osa-aikaista Käypä hoito -toimittajaa (20–50 %) Haemme osa-aikaista Käypä hoito -toimittajaa (20–50 %)Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset laativat Käypä hoito -suosituksia yhteistyössä lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa päätöksenteon tueksi. Tehtävään valittavalta edellytämme Tarjoamme sinulle pysyvän työsuhteen, monipuoliset työtehtävät, viihtyisän, perinteikkään ja elinvoimaisen työympäristön Suomen suurimmassa tieteellisessa seurassa sekä mahdollisuuden työskennellä terveydenhuollon huippuasiantuntijoiden kanssa. Koulutamme sinua tutkimustiedon kriittisen arvioinnin taidoissa. Vastuullesi kuuluu toimia suositustyön menetelmäasiantuntijana ja suositusten näytönastekatsauksien kirjoittajana, työryhmän puheenjohtajan työparina sekä työryhmien yhteyshenkilönä. Työpaikkasi on Helsingissä, mutta osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä. Tehtävässä menestyminen edellyttää itsenäistä työotetta, perehtymistä yhteisiin työtapoihin, hyviä sosiaalisia taitoja ja osaavaa kirjoittamista. Lisätietoja tehtävästä www.kaypahoito.fi ja päätoimittaja Jorma Komulaiselta, puh. 050 591 2526, sähköposti etunimi.sukunimi@duodecim.fi. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 28.2.2018 mennessä osoitteella Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, 00101 Helsinki tai sähköpostitse khpalaute(at)duodecim.fi.
|
 | Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Seminaari on täynnä ja sen ilmoittautuminen on suljettu. Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille. Tavoitteet:
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen.
|
 | Aivovammojen päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa akuuttivaiheen huolellista diagnosointia Aivovammojen päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa akuuttivaiheen huolellista diagnosointia
Päivitetyllä aivovammojen Käypä hoito -suosituksella pyritään yhtenäistämään aivovammojen diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä. Aivovamman diagnoosi ja vaikeusasteluokittelu perustuvat akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen löydöksiin. "On erittäin tärkeää, että akuuttivaiheessa tapahtuma- ja tutkimustiedot kirjataan tarkasti. Näiden tietojen perusteella arvioidaan toipumisennustetta ja suunnitellaan jatkohoitoa. Akuuttivaiheen vaikeusasteluokittelu on tärkeää myös potilaan oikeusturvan kannalta, sillä se on lähtökohta jälkitilojen ja pysyvän haitan arvioinnille", sanoo suositustyöryhmän toisena puheenjohtajana toimiva LT, dosentti Teemu Luoto. Alkoholi usein aivovamman taustalla "Tärkeimmät aivovammojen ehkäisytoimet ovat alkoholin käytön vähentäminen, ikääntyneiden kaatumisriskin pienentäminen ja liikenne- ja liikuntaturvallisuuden parantaminen. Turvatyynyt, kypärän käyttö ja nopeusrajoitukset parantavat liikenneturvallisuutta ja ehkäisevät tehokkaasti aivovammoja," Luoto tähdentää. Tutustu päivitettyyn Aivovammojen Käypä hoito -suositukseen.
|
 | Käypä hoito mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassa Käypä hoito mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassa
Vältä viisaasti -suositukset: Eroon vanhentuneista hoitokäytännöistä Tärähdys vai aivovamma? ADHD:n Käypä hoito Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä) |
 | Kysely terveydenhuollon ammattilaisille Kysely terveydenhuollon ammattilaisille
Pyydämme nyt Sinua osallistumaan kyselyyn Käypä hoito -suositusten implementointimateriaalien käytettävyydestä, joka on osa hankkeen arviointia. Kyselyn tavoitteena on arvioida Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa tukevien implementointimateriaalien käyttöä ja hyödyllisyyttä. Samalla haluamme kuulla ideoitasi, miten voimme jatkossa kehittää näitä materiaaleja. Kysymysten yhteydessä olevien linkkien kautta on mahdollista tutustua kyseisiin implementointimateriaaleihin. Kyselyn lopussa voit antaa kehittämisehdotuksia. Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa enintään 15 minuuttia. Antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa. Vastauksesi on meille tärkeä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja helpottaa suositusten käyttöönottoa. Kiitos vaivannäöstäsi jo etukäteen! Jorma Komulainen Raija Sipilä
|
 | Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin koulutus – ilmoittaudu nyt! Tutkimustiedon kriittisen arvioinnin koulutus – ilmoittaudu nyt!
Mitä on EBM? Entä kokeelliset interventiotutkimukset? Kuinka systemaattisia katsauksia arvioidaan? Duodecimin Käypä hoito -yksikkö järjestää Lääkäri2018 -tapahtumassa pienryhmäkoulutuksen tutkimustiedon kriittisestä arvioinnista. Koulutus kehittää valmiuksia analysoida kliinisten tutkimusten luotettavuutta ja niiden sovellettavuutta suomalaisiin oloihin. Koulutuksessa syvennytään myös tutkimustiedon soveltamiseen käytännön työssä ja hoitopäätösten teossa. Koulutus järjestetään 11.1.2018 Messukeskuksessa ja se on tarkoitettu lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan >> |
 | Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on päivitetty Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus on päivitetty
Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ehkäistä valtimotautia (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti ja aortan ja alaraajojen valtimotauti) sekä valtimotaudista johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä. Riskin arviointiin on käytettävissä työryhmän laatima interaktiivinen kaavio. Suuren riskin piirteitä ovat todettu valtimosairaus, perinnöllinen lipidihäiriö, diabetes ja munuaisten krooninen vajaatoiminta. Terveillä henkilöillä kokonaisriski arvioidaan FINRISKI-laskurilla. Hoidon tavoite on porrastettu riskinarvion mukaan: LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on erittäin suuren riskin potilailla alle 1,8 mmol/l, muilla suuren riskin potilailla alle 2,5 mmol/l ja muilla alle 3,0 mmol/l. Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito (ruokavalio ja liikunta), myös lääkehoidon yhteydessä; pienen riskin henkilöillä elämäntapahoito on riittävä. Lääkityksen kulmakivi on edelleen statiini, jota tarvittaessa täydennetään etsetimibillä. PCSK9:n estäjät soveltuvat tarkoin rajatuin aihein. Päivitykseen on laadittu uusi interaktiivinen kaavio elämäntavoista. Lisäksi on tarkennettu ohjeita familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) diagnosoimiseksi ja sairastuneiden löytämiseksi ns. sukupolviseulonnalla. FH:n kliinisen todennäköisyyden arviointiin on Terveysporttiin laadittu FH-laskuri (Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnostiset kriteerit). Suosituksessa käsitellään myös lasten ja nuorten dyslipidemioiden diagnostiikkaa, ehkäisyä ja hoitoa. |
 | Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiinTunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito -suosituksen? Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille. Tavoitteet:
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 24.1.2018 mennessä >>
|
 | STM rahoittaa Käypä hoito -suosituksen itsemurhien ehkäisyyn STM rahoittaa Käypä hoito -suosituksen itsemurhien ehkäisyyn
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 80 000 euron erillismäärärahan Lääkäriseura Duodecimille Käypä hoito -suosituksen laatimiseksi itsemurhien ehkäisemiseksi. Käypä hoito -suosituksen laatimisen arvioidaan kestävän kaksi vuotta, jolloin suositus voisi olla valmiina kesällä 2019. Uusi suositus yhtenäistää käytäntöjä itsemurhien ehkäisyssä Yhtenäiset ja vaikuttavat hoitokäytännöt voivat ehkäistä itsemurhia ja ne auttavat itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden hoidossa. Suositukset lisäävät potilaiden yhdenvertaista kohtelua ja tukevat potilaan terveydentilan ja toimintakyvyn näkökulmasta parasta mahdollista lopputulosta. Suomalaiset lääkärit arvostavat Käypä hoito -suosituksia ja kertovat niiden vaikuttavan tehtyihin hoitopäätöksiin. Suositukset auttavat hoitohenkilöstöä myös silloin, kun he tapaavat itsemurhan tehneen tai sitä yrittäneen omaisia. Uusi itsemurhien ehkäisyohjelma Suomeen Eduskunta päätti 12. joulukuuta myöntää 300 00 euron määrärahan vuodelle 2018 itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella on käynnissä kaksi hanketta, jotka keskittyvät itsemurhien ehkäisyyn. Hankkeet ovat osa hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihanketta. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta >>
|
 | Suositus selkäydinvamman hoidosta poistuu käytöstä Suositus selkäydinvamman hoidosta poistuu käytöstä
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Selkäydinvamma Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Selkäydinvamman hoito keskittyy nykyisin yliopistosairaaloihin, joten hoito on keskitettyä eikä Käypä hoito -suositukselle näin ollen ole enää tarvetta. Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista vuoden 2018 aikana.
|
 | Käypä hoito NYT: Implementointi on yhteistyötä Käypä hoito NYT: Implementointi on yhteistyötä
Lue uusimmasta Käypä hoito NYT -uutiskirjeestä hankkeen tapahtumista syksyn aikana ja muita Käypä hoito -toimituksen kuulumisia!
Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!
|
 | Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja -seminaarin luentoesitykset nyt katsottavissa Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja -seminaarin luentoesitykset nyt katsottavissa
Käypä hoito -toimitus järjesti Kelan kanssa yhteistyössä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaarin 23.11.2017. Seminaari lähetettiin suorana verkkolähetyksenä ja luentoesitykset ovat nyt katsottavissa tallenteina. |
 | Tulehduskipulääkkeiden käyttöä sydämen vajaatoimintaa tai valtimotautia sairastavilla tulee välttää Tulehduskipulääkkeiden käyttöä sydämen vajaatoimintaa tai valtimotautia sairastavilla tulee välttää
Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy useilla potilasryhmillä riskejä, joiden perusteella tulehduskipulääkkeiden käyttöä on syytä välttää. Aiheesta on julkaistu kolme uutta Vältä viisaasti -suositusta. Kaikkien tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut akuutin sydäninfarktin vaara. Jo viikon pituisessa käytössä sydäninfarktin riski on noin 1,5-kertainen (50 % suurempi) kuin niillä, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee sen vuoksi välttää henkilöillä, joilla on valtimotauti tai sen riskitekijöitä, todetaan tuoreessa Vältä viisaasti -suosituksessa Tulehduskipulääkkeiden sydänriskit. Myös sydämen vajaatoimintaa sairastavilla tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää. Tulehduskipulääkkeiden käyttö lisää sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisen ja siitä aiheutuvan sairaalahoitoon joutumisen riskiä. Riskin lisäys on pieni, mutta näyttö tutkimuksissa on yhdenmukaista, Vältä viisaasti -suositus linjaa. Sydämen vajaatoimintapotilailla suositellaan kivun hoitamista ensisijaisesti muilla keinoilla kuin tulehduskipulääkkeillä, kuten esimerkiksi parasetamolilla. Mikäli tulehduskipulääkkeitä on perusteltua käyttää oireiden lievittämiseksi, tulee käyttää pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen ajan. Ruoansulatuskanavan vuodon riski tulehduskipulääkkeitä käyttävillä on noin 1,5–4-kertainen verrattuna henkilöihin, jotka eivät käytä tulehduskipulääkkeitä. Siksi myös niillä potilailla, jolla on ruuansulatuskanavan vuodon riski tai verenhyytymisen estolääkitys, tulee tulehduskipulääkkeiden käyttö arvioida erittäin huolellisesti. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat varfariinihoitoa käyttävillä suuren verenvuotoriskin, joka ei ole hallittavissa tehostetullakaan INR-seurannalla. Katso lisätietoja interaktiivisesta kaaviosta Kipulääkkeen valinta ja lue Vältä viisaasti -suositus Tulehduskipulääkkeisiin liittyvät vuotoriskit. Tutustu myös muihin uusiin Vältä viisaasti -suosituksiin: Glitatsonien käyttö diabeteksen hoitoon sydämen vajaatoimintapotilailla Tramadolin ja serotoniinioireyhtymän riski Liikkumisen rajoitteet kaatumisten ehkäisyssä laitoshoidossa Lonkkatekonivelen kiinnitys lonkkamurtumapotilaalla
|
 | Duodecim mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassa Duodecim mukana Lääkäri 2018 -tapahtumassaTervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme! Osallistu kyselyymme ja voit voittaa upeita palkintoja, muun muassa Jokipiin Pellavan tuotteita tai Duodecimin verkkokaupan lahjakortin. Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennuksen. Uutuuskirjat esittelyssä myös verkkokaupassamme. Osastollamme voit tutustua Duodecim-lehden multimediasisältöihin – tervetuloa katsomaan videoita ja kuuntelemaan podcasteja! Esittelemme myös Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä. Tavataan Messukeskuksessa Helsingissä osastollamme 1 B 41. Voit seurata tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Lääkäri2018 Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoitamme Lääkäri 2018 -tapahtumassa. Tutustu myös koko ohjelmaan. Vältä viisaasti -suositukset: Eroon vanhentuneista hoitokäytännöistä Lääketieteellinen tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Terveydenhuoltojärjestelmän haaste on päivittää alan toimintatapoja ja luopua vanhentuneista käytännöistä lisääntyvän tiedon myötä. Uudet Vältä viisaasti suositukset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille välineitä tarttua tähän haasteeseen. Oppiportin laiteajokorttikoulutukset: Asiantuntijamme kursseilla mukana: Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun (monimuotokoulutus) Krooninen väsymysoireyhtymä (kaikille avoin) Lääkäri – yrittäjä, sjoittaja, hallitusammattilainen? (kaikille avoin) Käypä hoito kouluttaa: ADHD:n Käypä hoito Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti (pienryhmä) |
 | Suositus Downin oireyhtymästä poistettu käytöstä Suositus Downin oireyhtymästä poistettu käytöstä
Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.12.2017.
|
 | Kysely terveydenhuollon ammattilaisille Kysely terveydenhuollon ammattilaisille
Pyydämme nyt Sinua osallistumaan kyselyyn Käypä hoito -suositusten implementointimateriaalien käytettävyydestä, joka on osa hankkeen arviointia. Kyselyn tavoitteena on arvioida Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa tukevien implementointimateriaalien käyttöä ja hyödyllisyyttä. Samalla haluamme kuulla ideoitasi, miten voimme jatkossa kehittää näitä materiaaleja. Kysymysten yhteydessä olevien linkkien kautta on mahdollista tutustua kyseisiin implementointimateriaaleihin. Kyselyn lopussa voit antaa kehittämisehdotuksia. Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa enintään 15 minuuttia. Antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöitä voida tunnistaa. Vastauksesi on meille tärkeä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja helpottaa suositusten käyttöönottoa. Kiitos vaivannäöstäsi jo etukäteen! Jorma Komulainen Raija Sipilä
|
 | Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018 Ilmoittaudu seminaariin: Lonkka murtui – tavoitteena takaisin kotiin 8.2.2018Tunnetko Lonkkamurtuman päivitetyn Käypä hoito -suosituksen? Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ja Suomen Luustoliitto järjestävät lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän seminaarin torstaina 8.2.2018 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Seminaari on kohdennettu lonkkamurtumapotilaiden hoitoa kehittäville ammattilaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, osteoporoosi- ja murtumahoitajille, osteoporoosi- ja lonkkamurtumahoitotiimeille sekä kansalaisjärjestöille. Tavoitteet:
Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoitusta peruutuksesta ei tehdä lainkaan ennen seminaaripäivää. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Suomen Luustoliitto perii peruutusmaksun seminaarin jälkeen. |
 | ADHD-seminaarin 12.10. luentoesitykset nyt katsottavissa ADHD-seminaarin 12.10. luentoesitykset nyt katsottavissa
ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito -toimitus järjestivät seminaarin ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta 12.10.2017. Seminaarin luentoesitykset videoitiin ja ne ovat nyt katsottavissa tallenteina.
|
 | Lonkkamurtuman Käypä hoito -suositus päivitetty Lonkkamurtuman Käypä hoito -suositus päivitettyLonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin. Lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen, ja lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri. Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia. Suomessa leikataan vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtumapotilaan kivun tehokas hoito luo pohjan mobilisaatiolle ja auttaa ehkäisemään komplikaatioita. Hyvä kivun hoito käsittää kipulääkityksen ja johtopuudutukset. Lonkkamurtumaleikkaus voidaan tehdä yleisanestesiassa tai spinaalipuudutuksessa viivytyksettä. Siinä tulee käyttää sellaista menetelmää, joka mahdollistaa täyspainovarauksen. On tärkeää aloittaa mobilisaatio heti leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeisen liikuntaharjoittelun tulee sisältää myös progressiivista lihasvoimaharjoittelua. Lonkkamurtumapotilaiden ennustetta voidaan parantaa ja hoidon kustannuksia pienentää keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito ja kuntoutus ikääntyneiden sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin. Moniammatillisesta geriatrisesta kuntoutuksesta hyötyvät myös muistisairaat lonkkamurtumapotilaat. Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. Tärkeintä on selvittää ensimmäisen lonkkamurtuman syyt ja puuttua kaatumisriskiä suurentaviin tekijöihin. |
 | Seuraa Implementointi-seminaaria suorana verkkolähetyksenä 23.11. klo 12 alkaen Seuraa Implementointi-seminaaria suorana verkkolähetyksenä 23.11. klo 12 alkaenSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaari Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja pidetään torstaina 23.11.2017 klo 12.00–16.30. Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta. Seminaaria voi seurata suorana verkkolähetyksenä tästä linkistä >> Lisäksi voit kommentoida Twitterissä käyttämällä aihetunnistetta #KHseminaari17 Seuraa Duodecimia Twitterissä @DuodecimFI |
 | Käypä hoito NYT: Global Evidence Summit 2017 – kohti näytön ekosysteemiä Käypä hoito NYT: Global Evidence Summit 2017 – kohti näytön ekosysteemiä
Syksyn Käypä hoito NYT on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreet kuulumiset mm. Global Evidence Summit 2017 -kongressista, joka järjestettiin Kapkaupungissa syyskuussa Guidelines International Networkin (G-I-N), Cochrane Collaborationin, Campbell Collaborationin, Joanna Briggs -instituutin ja International Society for Evidence Based Health Caren yhteistyönä. |
 | Suositus tahdistinhoidosta poistettu käytöstä Suositus tahdistinhoidosta poistettu käytöstä
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Tahdistinhoito Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 6.10.2017.
ESC Clinical Practice Guidelines: Cardiac Pacing and Cardiac Resynchronization Therapy Aiheesta on vuonna 2013 julkaistu European Society of Cardiologyn suositus. ESC Clinical Practice Guidelines: Cardiac Pacing and Cardiac Resynchronization Therapy
|
 | Käypä hoito -toimituksen kommentti Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen Käypä hoito -toimituksen kommentti Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen
Nikamamurtumat; Käypä hoito -toimituksen kommentti Nikamamurtumia on monen asteisia. Osteoporoosilääketutkimuksissa nikamamurtuman määrittely vaihtelee. Vaihtelun seurauksena potilasjoukot saattavat olla erilaisia eri tutkimuksissa. Tästä seuraa epävarmuutta arvioon osteoporoosin hoidon tehosta nikamamurtumien ehkäisyssä. Nikamamurtumaa ei ole määritelty Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa. Käypä hoito -toimitus on kesällä 2017 pyytänyt Suomen Ortopediyhdistykseltä ehdotusta nikamamurtumien luokittelusta, jota voidaan käyttää suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Ortopediyhdistys valmistelee ehdotuksen syksyn 2017 aikana. Osteoporoosin lääkehoidon teho nikamamurtumien ehkäisyssä arvioidaan uudestaan viimeistään Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen päivityksen yhteydessä vuosina 2018-2019. |
 | Vielä ehdit mukaan Implementointi-seminaariin 23.11. Vielä ehdit mukaan Implementointi-seminaariin 23.11.Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki). Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta. Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
|
 | Suositus Downin oireyhtymästä poistuu käytöstä Suositus Downin oireyhtymästä poistuu käytöstä
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Downin oireyhtymä Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan, koska suositus ei ole enää ajanmukainen. Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.12.2017.
|
 | Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin HTA-opas julkaistu Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin HTA-opas julkaistu
Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin HTA-opas kertoo, miten terveydenhuollon menetelmien arviointi käytännössä tehdään, aihevalinnasta arviointitiedon vaikutusten mittaamiseen. HTA-opas on tarkoitettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille, terveyspoliittisille päätöksentekijöille, tutkijoille ja opiskelijoille. HTA-oppaan ylläpito siirtyi THL:n Finohtasta Duodecimiin elokuussa 2017. Tässä yhteydessä oppaan artikkelien ajanmukaisuus tarkastettiin ja se julkaistiin versiona 1.1. |
 | Syömishäiriö varjona elämässä – Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus Pohjois-Savossa Syömishäiriö varjona elämässä – Syömishäiriöt Käypä hoito -suositus Pohjois-Savossa
Aika: torstai 30.11.2017 klo 09.00–15.00 OHJELMA (lataa PDF) 09.00–09.10 Sessio 1: Perhepohjainen hoito (Family-based treatment) 10.15–10.30 10.30–11.00 Sessio 2: Näkökulmia 11.00–11.30 11.30–12.00 12.00–12.30 12.30–13.30 Sessio 3: Kokemuksia 14.15–15.00 15.00–15.15 15.15–15.30 Tervetuloa! Erikoislääkärikoulutus: Koulutusta haetaan Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan erikoislääkärikoulutuksen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraaville koulutusaloille: yleislääketiede, lastentaudit, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, psykiatria, sisätaudit, naistentaudit, terveydenhuollon hallinto, 5 tuntia. Viestiseinä: Tilaisuudessa on käytössä viestiseinä, johon on mahdollista kirjoittaa kysymyksiä/kommentteja paikan päällä tai myös ennakkoon. Luennoitsijat pyrkivät seuraamaan viestiseinälle kirjoitettuja kysymyksiä ja vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan. https://todaysmeet.com/syomishairio Pysäköinti: Pysäköintitalossa (maksullinen) on paikkoja rajoitetusti. Pyydämme käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Ilmoittautuminen viimeistään 20.11.2017: muut: www.psshp.fi – Ammattilaiset – Koulutus – KYS kouluttaa Lisätietoja: Sisältö: apulaisylilääkäri Hanna Huopio, puh. 044 717 2421, hanna.huopio(at)kuh.fi |
 | Ajatuksia puolueettomasta asiantuntijuudesta Ajatuksia puolueettomasta asiantuntijuudestaDuodecimin blogi - 20.9.2017 Lääkärillä on aina eettinen velvoite toimia puolueettomasti ja potilaan parhaaksi. Tämä lääkärin työn ohjenuora on hyvä palauttaa mieleen nyt, kun julkisuudessa käydään keskustelua lääkäreiden ja Käypä hoito -suositusten laatijoiden etiikasta (SK 19.9., Lääkäriliiton blogi 20.9.). Lääkkeet ovat oleellinen osa sairauksien hoitoa. Asiantuntevien lääkäreiden osallistuminen lääkkeiden käyttöön liittyviin tutkimuksiin ja koulutukseen mahdollistaa tarpeellisen tiedon siirtymisen terveydenhuollon ja lääketeollisuuden välillä ja potilastyöhön. Tämä vuorovaikutus ei ole lähtökohtaisesti epäeettistä, mutta sen on tapahduttava avoimesti. Lääkäriseura Duodecim pitää lääkäreiden taloudellisiin sidonnaisuuksiin liittyvää avoimuutta ehdottoman tärkeänä ja pyrkii omalta osaltaan edistämään alan avoimuuden lisääntymistä. Duodecim on jo vuosien ajan julkaissut Aikakauskirja Duodecimin ja Käypä hoito -suositusten kirjoittajien sekä koulutustilaisuuksien luennoitsijoiden sidonnaisuusilmoitukset. Käypä hoito -suosituksia laaditaan hoitopäätösten tueksi lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille. Niiden tavoite on auttaa lääkäriä käytännön työssä ja kehittää potilaan saaman hoidon laatua. Suositukset laaditaan määritellyn prosessin mukaisesti, joka on avoimesti kuvattu Käyvän hoidon sivuilla. Suositusten tärkeimmät kohdat perustellaan näytönastekatsauksilla, joissa kuvataan keskeisen tutkimuskirjallisuuden tulokset, luotettavuus ja sovellettavuus Suomeen. Suositukset käyvät ennen niiden julkaisemista läpi laajan lausuntokierroksen, ja kaikki Käypä hoito -suositusten kannanotot ovat koko työryhmän hyväksymiä. Käypä hoito -suositusten tekijät ilmoittavat suosituksen julkaisua edeltävien kolmen vuoden ajalta sellaiset taloudelliset tai muut merkittävät sidonnaisuudet, joilla voisi olla merkitystä hoitosuosituksen sisältöön tai jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, miten lukijat vastaanottavat ja ymmärtävät kirjoituksen. Nämä tiedot sidonnaisuuksista julkaistaan kunkin Käypä hoito -suosituksen yhteydessä. Nyt käynnissä olevaan keskusteluun liittyen on syytä todeta, että depression Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtajalla professori Erkki Isometsällä ei saamiemme tietojen mukaan ole sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen. Käypä hoito -suositusten laatijoiden mahdolliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on tärkeä aihe. Teemme parhaamme varmistaaksemme yhteistyön läpinäkyvyyden, silloin kun sitä on. Jokaisessa Käypä hoito -työryhmässä on aina mukana myös näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmäasiantuntijoita, joilla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia. Muita keinojamme varmistaa suositusten luotettavuus ja riippumattomuus on kuvattu verkkosivuillamme. Suositustyöryhmien lääkärijäsenet toimivat Lääkäriliiton eettisten sääntöjen puitteissa, joiden mukaan: "Todistuksia ja lausuntoja antaessaan lääkäri toimii yhteiskunnan hyväksymänä puolueettomana asiantuntijana. Lausunnon on perustuttava huolellisen lääketieteellisen arvioinnin antamiin objektiivisiin havaintoihin sekä niiden ja taustatietojen kriittiseen tarkasteluun". Käypä hoito -toiminta on julkisesti arvioitavaa ja pyrimme entisestään kehittämään hoitosuositusten riippumattomuutta muun muassa tämän arvioinnin perusteella. Yhtä tärkeää on sitouttaa Käypä hoito -suositusten laatimiseen mukaan parhaat suomalaiset asiantuntijat – potilaiden parhaaksi. Jorma Komulainen
|
 | Suositus tahdistinhoidosta poistuu käytöstä Suositus tahdistinhoidosta poistuu käytöstä
Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 6.10.2017. |
 | Korvatulehduksen hoidossa oikea diagnoosi tärkeää Korvatulehduksen hoidossa oikea diagnoosi tärkeää
Korvatulehdus on ikävä ja tavallinen vaiva erityisesti 6–24 kuukauden ikäisillä lapsilla. Noin 70 % lapsista on kaksivuotiaaksi mennessä sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen. Päivitetty Käypä hoito -suositus välikorvatulehduksesta korostaa kivun hoidon merkitystä varsinkin taudin alkuvaiheessa. Äkillisen välikorvatulehduksen oikeaan diagnoosiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tautia hoidetaan. Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa korvatulehduksen hoidon laatua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Suositus ottaa kantaa erityisesti alle kouluikäisten lasten äkillisten välikorvatulehdusten hoitoon. Kipu hoidetaan ensin Korvatulehduksen hoidossa on ensisijaista tulehduksen aiheuttaman kivun tehokas hoito, todetaan Käypä hoito -suosituksessa. – Jos kipua pystytään hoitamaan kotona, ei ole tarvetta lähteä yöaikaan lääkäriin pelkästään mikrobilääkityksen aloitusta varten, kertoo Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Terho Heikkinen. Pienen lapsen korvatulehdusta ei kuitenkaan voi luotettavasti diagnosoida pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosiin tarvitaan lääkärin tekemä korvan tutkimus, jossa tärykalvo ja sen tilanne nähdään. – Jos diagnoosi on varma ja äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit täyttyvät, suositellaan yleensä mikrobilääkehoitoa, koska sen teho on nykyään hyvin osoitettu, kertoo Heikkinen. Mikrobilääkehoitoa ei pidä aloittaa varmuuden vuoksi silloin, jos diagnoosi on epäselvä. Jos mikrobilääkitystä ei aloiteta, lapsi tulee tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa. Käypä hoito -suosituksen mukaan korvien jälkitarkastuksen tarve tulee arvioida yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon lapsen ikä. Jälkitarkastuksia ei tarvita etenkään isommille lapsille, joilla ei epäillä kuulon alenemaa ja jotka ovat parantuneet oireettomiksi, suositus linjaa. Kaikki keinot, joilla lasten sairastumista ylähengitystieinfektioon pystyttäisiin vähentämään, ehkäisisivät todennäköisesti myös korvatulehduksia. – Influenssarokotuksella voidaan estää huomattava osa influenssan jälkitauteina syntyvistä korvatulehduksista, joten rokotetta suositellaan erityisesti pienimmille lapsille, Heikkinen korostaa. Nyt päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa todetaan myös, että säännöllisesti viisi kertaa päivässä käytetyn ksylitolipurukumin ja -mikstuuran on osoitettu vähentävän välikorvatulehduksen ilmaantumista. – Kitarisaleikkaus ei ole toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisyssä rutiinimainen toimenpide, vaan sen tulee perustua jokaisen lapsen kohdalla erittäin huolelliseen yksilölliseen harkintaan, muistuttaa Heikkinen lopuksi. Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen >>
|
 | Naisten virtsankarkailun haittoja voidaan helpottaa Naisten virtsankarkailun haittoja voidaan helpottaaVirtsankarkailu huonontaa lukuisten aikuisten ja ikääntyvien naisten elämänlaatua. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.Virtsankarkailun tyyppi (ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen) määritetään anamneesilla, kyselykaavakkeilla, yleisellä ja gynekologisella tutkimuksella. Lantionpohjan ohjattua fysioterapiaa käytetään lievän ja keskivaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa. Lihasvoimaa voi kasvattaa harjoittelemalla 5 kertaa viikossa ja ylläpitää harjoittelemalla pysyvästi 2–3 kertaa viikossa. Vaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun on tehokas, vähän kajoava leikkaushoito, jota käytetään myös osalla sekamuotoisesta virtsankarkailusta kärsivistä potilaista. Pakkovirtsankarkailua voidaan lievittää elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän saavuttaneilla naisilla. Käytettävissä on myös suun kautta annosteltavia lääkkeitä (ns. antikolinergit ja mirabegroni). Iäkkäillä, haurailla ja monisairailla antikolinergien haitat saattavat olla erityisen hankalia, eikä oksibutyniiniä tulisi keskushermostohaittojensa vuoksi käyttää heillä lainkaan. Pakkovirtsankarkailun lääkehoidon teho arvioidaan aluksi 1–3 kuukauden kuluessa ja sen jälkeen vuosittain sekä aina, kun oireet uusiutuvat. Virtsankarkailun hoidon apuvälineisiin ja hoitotarvikkeisiin kuuluvat emättimeen laitettavat mekaaniset virtsaputkea tukevat tamponit ja uretrarenkaat sekä imukykyiset siteet, vuotosuojat, vuoteensuojat ja virtsakatetrit. Oikein valittu apuväline voi parantaa käyttäjänsä elämänlaatua. Lue koko Käypä hoito -suositus >> |
 | Duodecim mukana Itä-Suomen Lääketiede -tapahtumassa Duodecim mukana Itä-Suomen Lääketiede -tapahtumassaTervetuloa tutustumaan uusiin palveluihimme ja kirjatarjouksiimme! Messutarjouksena saat osastollamme Kustannus Oy Duodecimin kirjoista vähintään 30 % alennusta. Huomioithan, että käteismyynti messuilla on päättynyt, maksaa voi yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla. Osastollamme voit tutustua Lääkärin käsikirjan juhlapainokseen. Lisää uutuuskirjoja löydät verkkokaupastamme, josta voit 2.10. saakka tilata kirjoja 30 %:n alennuksella ilman toimituskuluja. Osastollamme voit kysyä lisää Käyvän hoidon laatimista Vältä viisaasti -suosituksista. Esittelemme myös Duodecim-lehden uudistuneita verkkosivuja sekä Terveysportin ja Oppiportin uusia sisältöjä. Itä-Suomen Lääketiede -tapahtuman näyttely on avoinna 27.–28.9.2017 klo 9–16. Tavataan Kuopion Musiikkikeskuksessa! Voit seurata tapahtumaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #islt #uudenkynnyksella. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoitamme! Tutustu myös koko ohjelmaan. ke 27.9. klo 13.15–16.40, K2 ke 27.9. klo 13.15–16.20, K4 to 28.9. klo 12.15–12.50, Taivaslämpiö |
 | Suositus Crohnin taudin hoidosta poistettu Suositus Crohnin taudin hoidosta poistettuDuodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Crohnin taudin Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan.Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista perjantaina 1.9.2017. |
 | Vältä viisaasti -suositukset ohjaavat luopumaan vanhentuneista hoitokäytännöistä Vältä viisaasti -suositukset ohjaavat luopumaan vanhentuneista hoitokäytännöistäLääketieteellinen tutkimus tuottaa uutta tutkimustietoa yhä nopeammin. Terveydenhuoltojärjestelmän haaste on päivittää alan toimintatapoja ja luopua vanhentuneista käytännöistä lisääntyvän tiedon myötä. Uudet Vältä viisaasti -suositukset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille välineitä tarttua tähän haasteeseen. Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on määritellä selkeästi sellaiset toimenpiteet, joista tutkimustiedon valossa tulisi luopua joko kokonaan tai tietyn potilasryhmän kohdalla. Suosituksissa tuodaan selkeästi esille tiettyyn sairauteen tai sen hoitoon liittyvä tuorein tutkimustieto ja perustellaan ytimekkäästi, mitä ei tule tehdä. – Hoitokäytäntöjen taustalla tulisi aina olla tutkimukseen perustuva näyttö, toteaa LT, toimituspäällikkö Raija Sipilä. Sipilä on toimituspäällikkö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikössä, joka laatii uudenlaisia Vältä viisaasti -suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten ja päätöksenteon tueksi. Ensimmäiset Vältä viisaasti -suositukset laadittiin pilottihankkeena syksyllä 2016. Nyt suosituksia on julkaistu jo 20. Käsiteltyjä aiheita ovat muun muassa röntgentutkimukset niska- ja alaselkäkivun hoidossa sekä mikrobilääkitys keuhkoputkitulehduksissa. – Vältä viisaasti -suositukset on otettu terveydenhuollossa hyvin vastaan, kertoo Sipilä. Esimerkiksi suositus mikrobilääkkeiden välttämisestä virusinfektioissa on koettu ammattilaisten keskuudessa hyvin tarpeelliseksi, hän toteaa. Mikrobilääkkeiden turha käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat olleet paljon esillä julkisuudessa muun muassa mikrobien kehittämän vastustuskyvyn takia. Vältä viisaasti -suosituksessa todetaan näyttöön perustuen, että mikrobilääkityksestä on aikuisten ja lasten akuutissa keuhkoputkitulehduksessa enemmän haittaa kuin hyötyä. – Vältä viisaasti -suositusten avulla on helppo kuvata myös potilaalle, miksi jokin hoito ei ole perusteltu, Sipilä valottaa suositusten hyötyjä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Vältä viisaasti -suositusten laatimiselle rahoituksen vuodeksi eteenpäin. Sen turvin on vuonna 2018 tarkoitus julkaista kaikkien uusien ja päivitettävien Käypä hoito -suositusten yhteydessä Vältä viisaasti -suositukset eli ohjeet, mitä hoidossa ei tule tehdä. Lisäksi noin 50 keskeisestä jo julkaistusta Käypä hoito -suosituksesta laaditaan myös Vältä viisaasti -suositukset. Kansallisten Käypä hoito -suositusten tavoitteena on toimia lääkärin käytännön työn tukena ja alueellisten hoito-ohjelmien perustana. – Vältä viisaasti -suositukset täydentävät mielekkäällä tavalla Käypä hoito -suosituksia. Lisäksi ne on helppo ottaa käyttöön terveydenhuollon eri tasoilla ja niiden vaikuttavuutta voi mitata, Sipilä tähdentää lopuksi. |
 | Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetusti Unettomuuden Käypä hoito -suositusta päivitetty kohdennetustiUnettomuuden Käypä hoito -suositusta on päivitetty kohdennetusti. Uudistuksia on tehty raskauden ja imetyksen aikaisen unettomuuden ja sen hoidon, bentsodiatsepiinien käyttöä ja muistisairausriskiä koskevan sekä työn ja unettomuuden välisistä yhteyksistä julkaistun nykytiedon perusteella. Lisäksi suositustekstiä on päivitetty tiettyjen unettomuuden hoidossa käytettävien lääkkeiden annostelun, melatoniinimääritysten metodologisen ohjeistuksen sekä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin keväällä antamien uudistettujen ajoterveyden arviointiohjeiden ohjeiden osalta. Lisäksi suosituksessa on tehty joitakin pieniä tarkennuksia olemassa olevaan suositustekstiin. Hoitosuosituksen päivitetyt osat on merkitty suositukseen punaisella tekstillä, lue koko suositus >> |
 | Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017 Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki). Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta. Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Lue lisää seminaarista, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
|
 | Kysely kuntoutusammattilaisille ja opiskelijoille Kysely kuntoutusammattilaisille ja opiskelijoille
Haluatko osallistua tutkimukseen? Tässä kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tekevät Amerikan kuntoutuskongressin mittarityöryhmän tutkijat (American Congress of Rehabilitation Medicine`s Measurement Networking Group), selvitetään mielenterveyden arviointia ja mielenterveysmittareiden käyttöä eri kuntoutujaryhmissä. Tutkimusryhmän puolesta,
|
 | Millä mitata muistisairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta? Millä mitata muistisairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta?Asiantuntijaryhmän kanssa on yhdessä laadittu ehdotus Muistisairaudet Käypä hoito -suosituksen toteutumisen mittareille. Hyvää diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta kuvaavia laatukriteereitä tunnistettiin 16. Riittävän pätevät mittarit pystyttiin kuvaamaan 5 laatukriteerille. Nämä 5 mittaria kuvaavatkin prosessia diagnoosista kuntoutukseen ja myös hoidon vaikutusta potilaaseen. Tutustu mittareihin >>
|
 | Suositus Crohnin taudin hoidosta poistuu käytöstä Suositus Crohnin taudin hoidosta poistuu käytöstä
Duodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Crohnin tauti Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Suositus poistetaan julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista torstaina 31.8.2017. |
 | Käypä hoito NYT: Sata vuotta – ja kauemminkin Käypä hoito NYT: Sata vuotta – ja kauemminkin
Kesän Käypä hoito NYT -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeestä löydät Käypä hoito -toimituksen tuoreimmat kuulumiset. Käypä hoito -toimisto on suljettuna 23.6.–7.8.2017. Lämmintä kesää!
|
 | Uniapneaan liittyy vakavia terveysriskejä – varhainen hoito tärkeää Uniapneaan liittyy vakavia terveysriskejä – varhainen hoito tärkeääUniapnea on yleinen sairaus, joka hoitamattomana lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Uniapnea tulisikin todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa päivitetty Käypä hoito -suositus. Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Lihasten rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen tai vaikeutumiseen. Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä selvästi tätä suurempi. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, ja sitä esiintyy vaihdevuosien jälkeen naisilla suunnilleen saman verran kuin miehillä. Uniapnean oireita ovat muun muassa päiväväsymys, keskittymisvaikeudet ja mielialahäiriöt. Nukkuessa uniapnean tyypillisiä oireita ovat kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkot, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja huonolaatuinen uni. Hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa ja suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi sairauteen liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä. – Päiväväsymyksen tunnistaminen on joskus potilaalle vaikeaa, koska oire on saattanut kehittyä vähitellen tai hän liittää sen esimerkiksi työstressiin tai vuorotyöhön, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Tarja Saaresranta. Nyt päivitetyn uniapnean Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on parantaa sairauden tunnistamista, hoitoa sekä ennaltaehkäisyä. Uniapnean hoito tukee työkykyä Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös normaalipainoiset uniapneaa sairastavat, korostaa Käypä hoito -suositus. Elämäntapahoito kuuluu keskeisenä osana jokaisen uniapneapotilaan hoitoon ja kuntoutukseen. – Tupakoinnin lopettaminen tai painon pudotus saattavat riittää korjaamaan erityisesti lievän uniapnean, kertoo Saaresranta. Säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän uniapnean oireita, vaikka paino ei putoaisikaan, hän jatkaa. Terveelliset elintavat vähentävät myös sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), joka pitää ylähengitystiet auki unen aikana. Muita hoitokeinoja ovat uniapneakisko, asentohoito eli selällään nukkumisen estäminen tai kirurgiset toimenpiteet. – CPAP-hoidon on todettu vähentävän uniapneapotilaiden päiväväsymystä ja korjaavan muun muassa uniapneasta johtuvia muistin ja tarkkaavuuden ongelmia. Tämä kohentaa potilaan työkykyä ja vähentää poissaoloja, kertoo Saaresranta hoidon hyödyistä. Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen >>
|
 | Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017 Kutsu seminaariin: Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja 23.11.2017Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -yksikön Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätösseminaariin Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja torstaina 23.11.2017 klo 11–16.30 Folkhälsanin Ossian-saliin (Topeliuksenkatu 20, 00250 Helsinki). Seminaari on kohdennettu terveydenhuollon organisaatioiden esimiestehtävissä työskenteleville sekä kehittämistehtävissä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin key note -luennoitsijoita ovat professori Michel Wensing Heidelbergin yliopistosta Saksasta ja professori Marja Mikkelsson Tampereen yliopistosta. Seminaari on osallistujille maksuton, ja sisältää lounaan ja kahvitarjoilun. Huomaathan, että seminaarista peritään 50 € peruutusmaksu, mikäli ilmoittautumista ei ole peruutettu ollenkaan. Tämän vuoksi ilmoittautumislomakkeella pyydetään ilmoittamaan laskutustiedot. Lue lisää seminaarista, tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
|
 | Eteisvärinän Käypä hoito -suositus päivitetty Eteisvärinän Käypä hoito -suositus päivitettyEteisvärinän Käypä hoito -suosituksen päivitys on ilmestynyt. Merkittävimmät uudistukset koskevat tukosten estoon käytettävän antikoagulanttihoidon tarpeen arviointia ja toteutusta. Tukosvaaran arvioinnissa käytettävää CHA2DS2VASc-riskipisteytystä on tarkennettu, koska on ilmennyt, että naissukupuolen merkitys tukosten kannalta on oletettua vähäisempi. |
 | Kutsu seminaariin: ADHD:n Käypä hoito -suositus 12.10.2017 Kutsu seminaariin: ADHD:n Käypä hoito -suositus 12.10.2017ADHD-liitto, HUS ja Käypä hoito järjestävät seminaarin ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta torstaina 12.10.2017 klo 10.00–16.30. Seminaari pidetään HYKS Psykiatriakeskuksen Auditorium Christian Sibelius -salissa Helsingissä. Seminaari on kohdennettu erityisesti niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat ADHD:ta sairastavia. Tavoitteena on, että seminaariin osallistuneet tuntevat ADHD:n Käypä hoito -suosituksen ja osaavat soveltaa sitä eri ikäryhmien diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa. Seminaari on osallistujille maksuton ja sisältää kahvitarjoilun. Lounas on omakustanteinen. HUOM! Valitettavasti tapahtuma on täynnä. Voit jättää yhteystietosi, niin lisäämme nimesi jonotuslistalle. |
 | Suositus kortikosteroidihoidosta ennenaikaisen synnytyksen uhatessa poistettu Suositus kortikosteroidihoidosta ennenaikaisen synnytyksen uhatessa poistettuDuodecimin verkostovaliokunta on päättänyt, että Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suosituksen ylläpidosta luovutaan. Ydinsanoma aiheesta sisältyy ennenaikaista synnytystä käsittelevään Käypä hoito -suositukseen. Suositus on poistettu julkaisusta Käypä hoito -sivustolta ja Terveysportista Lääkärin tietokannoista tiistaina 6.6.2017. |
 | ADHD:n Käypä hoito -suositusta on täydennetty aikuisten ADHD:n hoidolla ADHD:n Käypä hoito -suositusta on täydennetty aikuisten ADHD:n hoidollaAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Sen tyypillisiä oireita ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä impulsiivisuus. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa. Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Oireiden aktiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan vähentää ADHD:hen liittyviä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantaa elämänlaatua. Juuri päivitetyn Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Käypä hoito -suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Oireyhtymään liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida. Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia, joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea. – Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski vähenee, kuvailee Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi. Diagnoosi voidaan tehdä lapselle, nuorelle tai aikuiselle Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa tulisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta. Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. – Koko perheen toimintakykyä ja jaksamista tulee aktiivisesti tukea, korostaa Puustjärvi. Ohjeita tähän on koottu myös Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkeliin "Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta". ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita. Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito -suosituksessa. Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut. – Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki. Siksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti. Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu. – Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito -työryhmän jäsen Maarit Virta. Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa. Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen. Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa "Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi".
|
 | Hammasperäiset äkilliset infektiot pitää hoitaa viipymättä Hammasperäiset äkilliset infektiot pitää hoitaa viipymättäHammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suositus on päivitetty ja siinä korostetaan ajoissa hoitoon hakeutumisen ja hoitoon pääsyn merkitystä hammasperäisten infektioiden hoidossa. Jos potilaalla on vakavan infektion oireita, tai infektiokomplikaatioille altistava perussairaus tai lääkitys, hänet tulee ohjata hoitoon päivystystapauksena. Mikrobilääkehoito on aina toissijainen, eikä se korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa. Huolellinen päivittäinen omahoito, säännöllinen hammashoito ja suun alueen infektioiden tehokas hoitaminen ovat tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä. Bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille on maailmanlaajuisesti heikentynyt merkittävästi. Onkin tärkeää suosia kerta-annosprofylaksia ja kohdentaa profylaksi sekä mikrobilääkehoidot riskipotilaille ja tilanteisiin, joissa paikallinen infektio on vakava tai suussa on useita infektiofokuksia tai jos toimenpide on laaja ja pitkäkestoinen. |
 | Konsensuskokous nyt katsottavissa videotallenteina Konsensuskokous nyt katsottavissa videotallenteina
Konsensuskokouksessa käsiteltyä konsensuslausumaa työstettiin viidessä eri työpajassa yli 150 asiantuntijan voimin. Kukin työpaja käsitteli aihealuetta omasta näkökulmastaan: Kansalaiset ja eriarvoisuus, Liikunta, Ravitsemus, Tupakka ja alkoholi sekä Sairauslähtöisyys. Konsensuskokous on nyt katsottavissa videotallenteina sekä yksittäisinä puheenvuoroina että kokonaisuudessaan. |
 | Tutustu TULES-vaivojen yleiseen hoitomalliin Tutustu TULES-vaivojen yleiseen hoitomalliinKäyvän hoidon ja Kelan Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen aikana on laadittu yleinen hoitomalli TULES-vaivojen hoitoon. Malli laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Siinä esitetään olkapää- ja alaselkäkivun hoitoketjut sekä lyhytaikaisessa että pitkään jatkuvassa kivussa sekä ohjataan lisätietoon.
|
 | Psoriaasin hoidossa pyritään entistä parempaan hoitotasapainoon Psoriaasin hoidossa pyritään entistä parempaan hoitotasapainoonPsoriaasi (iho ja nivelet) -suositus on päivitetty. Päivitys keskittyi erityisesti sisäisen lääkehoidon ja nivelpsoriaasin hoidon uuden tutkimusnäytön kokoamiseen. Uutena aiheena suosituksessa käsitellään lasten nivelpsoriaasia. Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää potilaan työ- ja toimintakyky. Hoito valitaan aina yksilöllisesti ja onnistunut hoito vaatii potilaan sitoutumista. Ihopsoriaasissa biologisen hoidon tavoitteena on vähintään hyvä hoitovaste (PASI-75-vaste), mutta mielellään erinomainen hoitovaste (PASI-90-vaste). Erinomaisen hoitovasteen saavuttaneilla potilailla on merkittävästi parempi elämänlaatu kuin PASI-75-vasteen saavuttaneilla. Tuoreessa nivelpsoriaasissa remissioon pyrkivä hoito saattaa merkittävästi parantaa nivelten tilaa. |
 | Vältä viisaasti -suositukset kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnosoinnista julkaistu Vältä viisaasti -suositukset kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnosoinnista julkaistuKaksisuuntaista mielialahäiriötä ei tule diagnosoida pelkän MDQ-oirekartoituslomakkeen perusteella. MDQ-lomaketta voidaan käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden kartoituksessa, mutta se on epätarkka diagnostisessa käytössä, todetaan juuri julkaistussa Vältä viisaasti -suosituksessa. Suomalaisessa aineistossa alle 40 % MDQ-kartoituksessa positiivisen tuloksen saaneista varmistui perusteellisemmassa tutkimuksessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaviksi. Jos perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon potilaalla on esiintynyt lisääntyneen aktiivisuuden kausia tai masennukseen annettu hoito tehoaa huonosti, MDQ-oirekartoituslomakkeen käyttö on suositeltavaa. Jos MDQ-kyselyn tulos on positiivinen, potilaan tilanne selvitetään huolellisesti perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa MDQ-oirekartoitus kuuluu jokaisen masennuspotilaan arviointiin. Positiivinen MDQ-löydös merkitsee vasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä. Diagnoosi edellyttää perusteellista tutkimusta ja diagnostista arviota. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidosta on myös julkaistu kaksi Vältä viisaasti -suositusta. Tutustu suosituksiin >> Lue lisää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta ja diagnostiikasta Käypä hoito -suosituksesta >> |
