Olkapään jännevaivat
Ota käyttöön
- Video: Olkapään kliininen tutkiminen «»1
- Video: Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifejä harjoitteita «»2
- Taulukko: Olkapään kliininen tutkiminen «Olkapään kliininen tutkiminen...»2
- Lisätietoa: Jännetestejä «Jännetestejä»1
- Lisätietoa: Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»2
- Lisätietoa: Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät «Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät»3
- Lisätietoa: Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet «Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet»4
- Lisätietoa: Ehkäiseviä menetelmiä olkapääsairauksien vähentämiseksi «Ehkäiseviä menetelmiä olkapääsairauksien vähentämiseksi»5
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sisältö
- Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaan liittyvä jännekipu (tendinopatia). Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen.
- Olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot työssä tai vapaa-aikana. Jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä.
- Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa tai rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä mahdollisia oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen.
- Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on röntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus.
- Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita.
- Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä. Tapaturmaperäisissä repeämissä sitä harkitaan heti alkuvaiheessa ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, ellei asianmukainen konservatiivinen hoito tuota tulosta.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Olkapään jännevaivat»1
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Olkapään jännevaivat yleistyvät iän myötä»2 ja ruotsiksi
Suosituksen tavoitteet ja rajaukset
- Suosituksen tavoitteena on
- yhdenmukaistaa olkapään jännevaivojen kliinistä ja radiologista diagnostiikkaa
- yhtenäistää konservatiivista hoitoa ja kirurgisen hoidon kriteereitä
- vähentää olkapään jännevaivoista aiheutuvaa haittaa ja työkyvyttömyyttä tehostamalla niiden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
- Suositus käsittelee olkapään jännevaivoja täysi-ikäisillä potilailla. Lisäksi jännevaivojen yhteydessä voidaan sivuta seuraavia asioita, mutta niitä ei varsinaisesti käsitellä: nivelrikko, jäätynyt olkapää, olkanivelen epävakaus (instabiliteetti), olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) vaivat, olkapään murtumat ja niiden jälkitilat, kasvaimet ja tulehdukselliset nivelsairaudet.
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhmänä ovat olkapään sairauksia ja vammoja hoitavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityissektorin työntekijät.
Määritelmiä
Olkapään anatomiaa
- Olkapään kiertäjäkalvosin (rotator cuff) on neljän lapaluun lihaksen – lavanaluslihaksen
(m. subscapularis), ylemmän lapalihaksen (m. supraspinatus), alemman lapalihaksen (m. infraspinatus) ja pienen liereälihaksen (m. teres minor) – jänteiden muodostama kokonaisuus, joka kiinnittyy olkaluun yläosaan, keskittää
sen lapaluun nivelmaljaan, tukevoittaa olkaniveltä ja osallistuu nivelen hallintaan
ja liikkeisiin nosto- ja kiertoliikkeissä. Ks. kuvat
- olkapään luurakenteet «Olkapään luurakenteet»1
- olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä «Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet edestä»2 ja
- olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa «Olkapään kiertäjäkalvosimen rakenteet takaa»3.
- Kiertäjäkalvosimen rakenteeseen ja toimintaan liittyy läheisesti hauislihaksen (m. biceps brachii) pitkän pään jänne. Sen yläosa kulkee olkanivelen sisällä ja kiinnittyy lapaluun nivelmaljan yläosaan. Hauislihaksen toiminta liittyy kyynärvarren supinaatioon ja kyynärnivelen koukistukseen. Jänteen tarkka merkitys olkapään toiminnan kannalta on epäselvä.
- Olkavarren liikkeiden aikana olkaluun pää liukuu lapaluun nivelmaljassa ja samalla kiertyy siten, että kiertäjäkalvosimen lisäksi olkaluun yläosan rakenteet (iso ja pieni olkakyhmy) ja olkalisäkkeen alainen limapussi mahtuvat olkalisäkkeen (akromion) ja korakoakromiaaliligamentin alle.
Jännevaivojen termejä
- Impingement-oireyhtymä, ahdas olka -oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä,
kipukaarioireyhtymä:
- m. supraspinatuksen jänteen ärsytys, johon mahdollisesti liittyy mekaaninen kontakti jänteen ja lapaluun välillä. Tilaan voi liittyä myös olkalisäkkeen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen bursiitti).
- Kiertäjäkalvosinjänteen kontaktilla olkalisäkkeeseen ei ole selvää syysuhdetta olkapään kipuun «McFarland EG, Maffulli N, Del Buono A ym. Impingem...»1, «Papadonikolakis A, McKenna M, Warme W ym. Publishe...»2. Edellä mainitut pinnettä, ahtautta, hankausta tms. ilmaisevat termit voivat siten olla olkapään kivuissa harhaanjohtavia.
- Kiertäjäkalvosinjänteiden kipuun voi liittyä lyhytaikainen aktiivinen tulehdus, inflammaatio (tendiniitti). Jännevaivat ovat kuitenkin usein kroonisia, ja radiologisissa tutkimuksissa nähdään tendinoosimuutoksia. Kliinisessä työssä näistä tulisi käyttää oiretta kuvaavaa nimitystä tendinopatia «Khan KM, Cook JL, Kannus P ym. Time to abandon the...»3, «Maffulli N, Khan KM, Puddu G. Overuse tendon condi...»4. Ks. taulukko «Jännevaivojen termejä ...»1.
- Olkapään jännekalkilla tarkoitetaan röntgenkuvassa erottuvan kalkin kertymistä jänteeseen tai sen ympärille. Ks. kuva «Kookas jännekalkki»4. Jännekalkki voi liittyä olkapään kipuun, mutta se voi olla myös täysin oireeton.
- Olkalisäkkeen alainen kipu:
- Koska kivun tarkempi lähde ja syy jäävät usein avoimiksi, termiä "olkalisäkkeen alainen kipu" voidaan käyttää yleisnimityksenä kattamaan kaikki seuraavat tilat: tendinopatia, impingement-oireyhtymä, ahdas olka -oireyhtymä, hankausoireyhtymä, pinneoireyhtymä, kipukaarioireyhtymä ja bursiitti.
"-iitti" | Kudoksen tulehdustila, histologisesti sisältää aktiiveja tulehdussoluja |
Tendiniitti | Jänteen tulehdus |
Tenosynoviitti | Jännetuppitulehdus Olkapäässä jännetuppi on vain hauiksen pitkän pään jänteellä |
Bursiitti | Limapussitulehdus
Olkapäässä useimmiten olkalisäkkeen tai hartialihaksen alaisen limapussin tulehdus (subakromiaalinen tai subdeltoideaalinen bursiitti) |
”-oosi” | osis (kreik.) = taudin vaihe, jonkin kehittyminen tai muodostuminen |
Tendinoosi | Jänteen degeneraatio-, rappeumamuutokset (ilman histologisia merkkejä aktiivista tulehduksesta)
Histologinen tai radiologinen diagnoosi Voi olla kliinisesti oireetonkin |
”-patia” | pathos (kreik.) = sairaus, tautitila (myös kärsimys, tuntemus) |
Tendinopatia | Jänteen oireinen sairaus
Kliininen diagnoosi |
Kiertäjäkalvosimen repeämän määritelmiä
- Repeämän taustalla voi olla rappeuma tai tapaturma.
- Rappeumaperäinen repeämä syntyy yleensä ilman tunnistettavaa syytä tai rasituksen, pienienergiaisen vamman tai raajan äkkiliikkeen yhteydessä.
- Tapaturmaperäisessä (traumaattisessa) repeämässä aiemmin hyväkuntoinen jänne repeää vammassa, jonka energia vastaa vähintään kaatumista seisomakorkeudelta hartian päälle tai ojennetun raajan varaan.
- Tapaturma voi aiheuttaa myös aiemmin rappeutuneeseen jänteeseen repeämän tai aiemman repeämän äkillisen suurenemisen, ja tuoda aiemmin oireettoman olkapään oireiseksi. Näin ollen tapaturmaperäisen repeämän sijaan voidaan puhua myös tapaturman jälkeen todetusta jännerepeämästä, koska aiemman rappeuman ja tuoreen tapaturman osuutta oireisiin ei voida tarkasti määrittää.
- Osittainen repeämä (osarepeämä, ei-läpäisevä repeämä):
- repeämä, joka ei ulotu koko jänteen paksuuden läpi, voi käsittää jänteen ylä- tai alapinnan
- Läpäisevä repeämä (läpirepeämä):
- koko jänteen paksuuden käsittävä repeämä, joka yhdistää nivelontelon ja olkalisäkkeen alaisen tilan toisiinsa
- Totaalinen repeämä:
- kyseessä olevan jänteen koko kiinnitysalueen (antero-posteriorisuunnassa) käsittävä läpäisevä repeämä
- Massiivinen repeämä:
- laaja, vähintään kahden kiertäjäkalvosinlihaksen jänteen kiinnittymisalueen kattava totaalinen repeämä «Zingg PO, Jost B, Sukthankar A ym. Clinical and st...»5
- Kiertäjäkalvosinartropatia:
- tilanne, johon liittyy massiivinen kiertäjäkalvosimen repeämä, olkaluun nouseminen vähitellen ylös olkalisäkkeen alapintaa kohti sekä olkanivelen nivelrikkomuutokset. Ks. kuva «Kiertäjäkalvosinartropatia»5.
- ICD-10-tautiluokitus «ICD-10-diagnoosiluettelo»6 ei kaikilta osin vastaa nykykäsitystä olkapään jännevaivojen etiologiasta, ja se sisältää osin ristiriitaisia ja päällekkäisiä diagnooseja, joita ei kliinisessä työssä voida erottaa toisistaan.
- Olkapään jännevaivojen hoitotuloksia mittamaan on kehitetty useita, sekä olkapäävaivoille spesifisiä että yleisiä kipua tai elämänlaatua kuvaavia mittareita. Ks. lisätietoa «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»2. Näitä käytetään lähinnä tutkimustyössä, mutta soveltuvilta osin ne ovat käyttökelpoisia myös kliinisessä työssä.
Esiintyvyys
- Olkapään jännevaivojen yleisyyttä kuvaavat luvut vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten jännevaiva on määritelty. Väestötutkimuksissa määrittely on yleensä tehty oireiden ja kliinisten löydösten perusteella, ilman kuvantamistutkimuksia.
- Terveys 2000 -tutkimuksessa edellisen kuukauden aikana olkapään vaivoja oli potenut kuudesosa miehistä ja lähes neljäsosa naisista «Viikari-Juntura E, Nykyri E, Takala EP. Shoulder p...»6, «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193318»1. Jännevaivoja oli noin 2 %:lla työikäisestä väestöstä «Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S ym. A pop...»7, «Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and...»8.
- Olkapään jännevaivojen esiintyvyyden muutoksista väestötasolla ei ole luotettavia tutkimuksia.
- Väestötutkimusten perusteella olkapään jännevaivojen määrä kasvaa iän myötä siten, että esiintyvyys alkaa selvästi kasvaa noin 40 ikävuoden jälkeen «Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings ...»9, «Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalenc...»10, «Yamaguchi K, Ditsios K, Middleton WD ym. The demog...»11. Jännevaivoja esiintyy naisilla hieman yleisemmin kuin miehillä, ja niitä ilmenee enemmän oikealla kuin vasemmalla «Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ ym. Natu...»12. 1990-luvun alussa Hollannissa yleislääkäreiden vastaanotolle ilmaantui noin 15 uutta olkapään jännevaivaa potevaa potilasta tuhatta henkeä kohti vuodessa «van der Windt DA, Koes BW, de Jong BA ym. Shoulder...»13.
- Kuvantamistutkimuksilla kiertäjäkalvosimen repeämiä on todettu oireisten potilaiden lisäksi jopa kolmanneksella oireettomista «Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings ...»9. Repeämien esiintyvyys kasvaa iän myötä. Läpäiseviä repeämiä on valikoimattomassa väestössä todettu oireettomissa olkapäissä noin neljänneksellä yli 60-vuotiaista ja puolella 80-vuotiaista «Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings ...»9 «Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalenc...»10, «Tashjian RZ. Epidemiology, natural history, and in...»14. Olkapään jännekalkkien esiintyvyys on suurimmillaan 30–60 vuoden iässä. Useimmiten kalkit sijaitsevat supraspinatuksessa tai subscapulariksessa. Olkakipuisilla potilailla niitä on todettu vajaalla 10 %:lla. Toisaalta jännekalkkeja on raportoitu yleisesti myös oireettomassa väestössä «Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of in...»15.
Etiologia, altistavat tekijät
- Jännevaivan (tendinopatia) syyt voidaan jakaa jänteen sisäisiin (intrinsic) ja ulkopuolisiin
(extrinsic) mekanismeihin «Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of...»16. Ks. kuva «Tendinopatian patogeneesi»6.
- Sisäisissä mekanismeissa keskeinen syy on jänteen rappeuma, jolloin mekaaninen vetokuormitus ylittää jänteen palautumiskykyä edistävät fysiologiset prosessit.
- Ulkopuolisissa mekanismeissa keskeinen syy on merkittävä vamma tai anatomisista tai biomekaanisista syistä johtuva olkalisäkkeen alaisen tilan ahtaus.
- Sisäiset ja ulkopuoliset tekijät voivat esiintyä yhdessä.
Jänteen sisäiset mekanismit
- Jänteen kestävyys riippuu sen sisäisestä rakenteesta, johon vaikuttavat kollageenisäikeet ja muut valkuaisaineet sekä jännesolut eli tenosyytit. Mekaaniset tekijät vaikuttavat kudoksen aineenvaihduntaan ja rakenteeseen. Kudos muovautuu siihen kohdistuvan mekaanisen kuormituksen mukaiseksi eli vahvistuu sopivalla kuormituksella ja heikkenee kuormituksen puuttuessa. Geneettiset tekijät ohjaavat aineenvaihduntaa ja korjausprosesseja kudosvaurion jälkeen. Tulehduksen yhteydessä nämä korjausprosessit voivat häiriytyä ja jänteen rakenne muuttua «Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of...»16.
- Jänteen rappeuma heikentää sen lujuutta ja vaurioiden paraneminen hidastuu.
- Ikääntymismuutosten ohella jänteen kestävyyteen vaikuttaa verenkierto. Supraspinatuksen jänteessä on lähellä kiinnityskohtaa alue, jossa verisuonitus on muuta jännettä vähäisempää. Niukka verenkierto ilmeisesti altistaa jänteen heikentymiselle ja hidastaa vaurioiden paranemista.
- Jänteen kalkkikertymän tarkka syy ja syntymekanismi sekä kehittyminen oireita aiheuttavaksi vaivaksi ovat tuntemattomia. Taustalla ajatellaan olevan vaskulaarisia tekijöitä, toistuvia traumoja tai tenosyyttien nekroosia ja solun sisäistä kalkin kertymistä «Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of in...»15 «Kachewar SG, Kulkarni DS. Calcific tendinitis of t...»17, «Speed CA, Hazleman BL. Calcific tendinitis of the ...»18.
Jänteen ulkopuoliset mekanismit
- Äkillinen suuri voima (kaatuminen, olkanivelen sijoiltaanmeno) tai pitkään jatkuva toistuva kuormitus voivat johtaa jänteen kudosvaurioon.
- Suoraksi ojennettu yläraaja muodostaa pitkän vipuvarren, joten pienikin kädessä kannateltava taakka tai pelkkä ojennetun yläraajan paino voi aiheuttaa suuren kuormituksen jännerakenteisiin «Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experime...»19. Terve jänne vaurioituu vain suuren kuormituksen seurauksena. Jänne voi vaurioitua pienemmästäkin kuormituksesta, jos jänteen kestävyys ja paranemistaipumus ovat heikentyneet.
- Jännevaiva voi liittyä myös nivelen yliliikkuvuuteen (hyperlaksiteetti) etenkin nuorilla.
- Toistuva ääriasennoissa tapahtuva kuormitus voi johtaa lapaluun nivelmaljan ja kiertäjäkalvosimen alapinnan väliseen mekaaniseen kontaktiin ja jänteen vaurioitumiseen (internal impingement). Tämä on tyypillistä tietyissä urheilulajeissa (esim. heittolajit, mailapelit ja uinti).
- Anatomiset ja biomekaaniset tekijät:
- Supraspinatuksen jänne saattaa joutua kontaktiin olkalisäkkeen ja korakoakromiaaliligamentin kanssa, kun jännerakenteet ja niiden kiinnityskohdat olkaluuhun (iso ja pieni olkakyhmy) liukuvat olkalisäkkeen alaisessa tilassa olkavarren nostoliikkeiden aikana.
- Lapaluun ja olkaluun yhteistä liikettä (lapa-olka- eli skapulohumeraalirytmi) häiritsevät tekijät voivat johtaa olkalisäkkeen alaisen tilan toiminnalliseen ahtautumiseen.
- Lapaa kiertävien lihasten vaillinainen toiminta, rintalihasten kireys, rintarangan kyfoosi ja huono liikkuvuus voivat muuttaa skapulohumeraalirytmiä ja aiheuttaa rakenteiden toiminnallista puristumista.
- Olkalisäkkeen muodon vaihtelu ja korakoakromiaaliligamenttiin liittyvä reaktiivinen luumuutos (osteofyytti) saattavat ahtauttaa olkalisäkkeen alaista tilaa. Olkalisäke-solisluunivelen (AC-nivel) nivelrikkoon voi liittyä tilaa ahtauttavia luisia muutoksia. Näiden löydösten syysuhde oireisiin on epäselvä.
Altistavat tekijät
- Jännevaivojen riskiä suurentavat olkapäätä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot. Näyttö näiden vaaratekijöiden yhteydestä jännevaivoihin (erityisesti työhön liittyvästi) on vahva «van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Association...»20. Myös yläraajojen tärinää sisältävällä työllä ja psykososiaalisilla tekijöillä voi olla yhteys olkapäävaivoihin «van der Molen HF, Foresti C, Daams JG ym. Work-rel...»21.
- Kuormitukselle (voima, toistuvuus, kesto) ei ole yksiselitteisiä työsuojelullisia raja-arvoja.
- Työn ohella harrastukset voivat kuormittaa olkapäätä.
- Yksilöllisistä vaaratekijöistä olkapään jännevaivojen riskiä suurentavat ikääntyminen, naissukupuoli, lihavuus, diabetes ja metabolinen oireyhtymä «Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and...»8, «Viikari-Juntura E, Shiri R, Solovieva S ym. Risk f...»22, «Roquelaure Y, Bodin J, Ha C ym. Personal, biomecha...»23, «Lukersmith S, Hopman K, Vine K ym. A new framing a...»24, «Sirén M, Viikari-Juntura E, Arokoski J ym. Occupat...»25, «http://rcs.med.unsw.edu.au/sites/default/files/rcs/page/RotatorCuffSyndromeGuidelines_TechnicalReport.pdf»2. Jänteitä heikentävät taudit, kuten tulehdukselliset reumasairaudet, todennäköisesti suurentavat jännevaivojen riskiä, mutta tutkimusnäyttö asiasta on vähäistä.
- Tupakointi heikentänee kiertäjäkalvosinta «Baumgarten KM, Gerlach D, Galatz LM ym. Cigarette ...»26, «Carbone S, Gumina S, Arceri V ym. The impact of pr...»27, ja diabetes ja kilpirauhasen sairaudet näyttävät altistavan jänteiden kalkkikertymille «Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of in...»15, «Harvie P, Pollard TC, Carr AJ. Calcific tendinitis...»28.
Kliininen kuva ja luonnollinen kulku
- Noin puolet uusista olkakivuista paranee 2–3 kuukauden aikana ilman erityisiä hoitoja. Jännevaivoihin liittyvät oireet ja löydökset vaihtelevat ajan myötä. Jopa 40 %:lla olkakipuisista oireet ovat kestäneet yli vuoden. Vaiva voi siis kroonistua, vaikka oireet usein aaltoilevat. Toisaalta pitkäkestoinenkin kipu voi lievittyä joko taudin luontaisen kulun tai hoidon ansiosta «Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ ym. Natu...»12, «van der Windt DA, Koes BW, de Jong BA ym. Shoulder...»13, «Cederqvist S, Flinkkilä T, Sormaala M ym. Non-surg...»29, «Bonde JP, Mikkelsen S, Andersen JH ym. Prognosis o...»30.
- Olkapään jännekalkkiin voi joskus liittyä äkillinen, erittäin kova, oireiltaan niveltulehdusta tai akuuttia kihtikohtausta muistuttava tilanne, joka yleensä helpottuu noin viikon kuluessa «Swannell AJ, Underwood FA, Dixon AS. Periarticular...»31.
- Kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä tapaturman tai jänteen rappeuman seurauksena. Näitä mekanismeja ei voida täysin erottaa toisistaan, koska rappeuman heikentämä jänne repeää herkemmin myös tapaturman yhteydessä «Fukuda H. Partial-thickness rotator cuff tears: a ...»32.
- Hoitolinjan valinnan kannalta on tarpeen erottaa, onko repeämän taustalla merkittävä tapaturma vai ei.
Tapaturmaperäiset repeämät
- Kiertäjäkalvosimen repeämä on todettavissa suurella osalla olkapäänsä tapaturmaisesti loukanneista, jotka eivät pysty loitontamaan aiemmin oireetonta yläraajaansa vaakatason yläpuolelle vamman jälkeen (kun röntgenkuvassa ei näy tapaturmaisia muutoksia) «Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cu...»34. Jännerepeämän mahdollisuus on siten aina huomioitava tapaturman jälkeen, ellei raajan nostokyky palaudu muutaman viikon kuluessa.
- Tapaturmaperäisen repeämän akuutit oireet ovat kipu ja raajan nosto- tai kiertoliikkeen heikkous tai puute «Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cu...»34.
- Läpäisevän, tapaturmaperäisen repeämän luonnollisesta kulusta ei ole kunnollisia tutkimuksia. Pienessä potilasjoukossa on todettu, että osa repeämistä kasvaa kooltaan seurannassa, mutta toisaalta nuorilla potilailla osa pienistä repeämistä voi umpeutua ja oireet voivat hävitä «Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolut...»33, «Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cu...»34.
Rappeumaperäiset jännevaivat
- Jänteen rappeuma voidaan ymmärtää jatkumoksi, jossa jänteen rappeumamuutokset (tendinoosi) voivat edetä oireiseksi jännekivuksi (tendinopatia) ja edelleen läpäiseväksi repeämäksi «Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of...»16.
- Rappeumaperäisen jännevaivan eri muotoja (tendinopatia tai repeämä) ei useinkaan voida erottaa toisistaan oireiden perusteella. Molempiin tiloihin voi ajoittain lisäksi liittyä olkalisäkkeen alaisen limapussin tulehdus (bursiitti).
- Oireet:
- Kiertäjäkalvosimen rappeumaperäinen tauti on usein oireeton, vaikka jänteessä olisi repeämäkin «Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings ...»9, «Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T ym. Factors i...»35, «Schibany N, Zehetgruber H, Kainberger F ym. Rotato...»36, «Moosmayer S, Smith HJ, Tariq R ym. Prevalence and ...»37, «Yamamoto A, Takagishi K, Osawa T ym. Prevalence an...»38.
- Oireilevan rappeumaperäisen jännevaivan tyyppioire on levossa tai rasituksessa (erityisesti
vaakatason yläpuolisissa liikkeissä) ilmenevä kipu. Kipu paikantuu usein olkapään
ulkosivulle ja olkavarren yläosan alueelle. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita
ovat myös aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen «Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T ym. Factors i...»35, «Mall NA, Kim HM, Keener JD ym. Symptomatic progres...»39. Rappeumaperäisen läpäisevän repeämän luonnollinen kulku:
- Rappeumaperäiset kiertäjäkalvosinjänteen repeämät eivät ilmeisesti korjaannu jänteen rakenteen osalta «Kartus J, Kartus C, Rostgård-Christensen L ym. Lon...»40, «Yamaguchi K, Tetro AM, Blam O ym. Natural history ...»41.
- Osalla repeämistä on taipumus kasvaa, ja osa oireettomista repeämistä muuttuu ajan mittaan oireisiksi «Moosmayer S, Smith HJ, Tariq R ym. Prevalence and ...»37, «Mall NA, Kim HM, Keener JD ym. Symptomatic progres...»39, «Yamaguchi K, Tetro AM, Blam O ym. Natural history ...»41, «Moosmayer S, Gärtner AV, Tariq R. The natural cour...»42, «Jung W, Lee S, Hoon Kim S. The natural course of a...»43, «Kwong CA, Ono Y, Carroll MJ ym. Full-Thickness Rot...»44, «Maman E, Harris C, White L ym. Outcome of nonopera...»45, «Safran O, Schroeder J, Bloom R ym. Natural history...»46, «Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolut...»47, «Moosmayer S, Tariq R, Stiris M ym. The natural his...»48.
- Repeämän koon kasvulla ja oireilun kehittymisellä ei ole suoraa syysuhdetta «Moosmayer S, Tariq R, Stiris M ym. The natural his...»48. Repeämän koko ei muutoinkaan suoraviivaisesti korreloi kivun voimakkuuden kanssa, ja oireiden kehittymiseen vaikuttavat ilmeisesti useat tekijät «Beaudreuil J, Bardin T, Orcel P ym. Natural histor...»49.
- Jänteen totaalisissa repeämissä lihas atrofioituu (lihasmassa vähenee; muutos voi olla palautuva) ja edelleen rasvoittuu (palautumaton ilmiö) «Lundgreen K, Lian OB, Engebretsen L ym. Lower musc...»50. Pitemmälle edetessään tämä heikentää toipumisennustetta, vaikka jänne korjattaisiin «Goutallier D, Postel JM, Lavau L ym. [Impact of fa...»51.
- Osalla kiertäjäkalvosinrepeämäpotilaista olkaluu siirtyy ylöspäin (superiorinen migraatio), mikä kaventaa olkaluun ja olkalisäkkeen välistä tilaa «Yamaguchi K, Sher JS, Andersen WK ym. Glenohumeral...»52, «Keener JD, Wei AS, Kim HM ym. Proximal humeral mig...»53. Tätä tapahtuu lähinnä isoissa repeämissä ja erityisesti tapauksissa, joissa repeämä ulottuu infraspinatuksen alueelle «Keener JD, Wei AS, Kim HM ym. Proximal humeral mig...»53. Olkaluu voi siirtyä olkalisäkkeen alapintaan saakka ja olkaniveleen voi kehittyä nivelrikkomuutoksia, jolloin puhutaan kiertäjäkalvosinartropatiasta «Neer CS 2nd, Craig EV, Fukuda H. Cuff-tear arthrop...»54. Ks. kuva «Kiertäjäkalvosinartropatia»5.
- Rappeumaperäisten läpäisevien kiertäjäkalvosinrepeämien oireet lievittyvät konservatiivisessa hoidossa vähintään tyydyttävästi 40–80 %:lla potilaista «Eljabu W, Klinger HM, von Knoch M. The natural his...»55, «Goldberg BA, Nowinski RJ, Matsen FA 3rd. Outcome o...»56, «Bokor DJ, Hawkins RJ, Huckell GH ym. Results of no...»57, «Hawkins RH, Dunlop R. Nonoperative treatment of ro...»58, «Itoi E, Tabata S. Conservative treatment of rotato...»59. Kliinisen päätöksenteon haasteena on tunnistaa tapaukset, joissa potilaat mahdollisesti hyötyvät leikkauksesta.
- Jännekalkin koon, muodon ja oireilun välillä ei ole selvää yhteyttä «Chiou HJ, Chou YH, Wu JJ ym. Evaluation of calcifi...»60, «Le Goff B, Berthelot JM, Guillot P ym. Assessment ...»61.
- Jännekalkki hajoaa ja oireet lievittyvät yleensä ajan myötä itsestään ilman mitään hoitotoimenpiteitä «Merolla G, Singh S, Paladini P ym. Calcific tendin...»62.
- Hauislihaksen pitkän pään jänne (biceps-jänne):
- Oireilun taustalla voi olla esimerkiksi tendinoosi, osittainen repeämä tai osittainen tai täydellinen sijoiltaanmeno jänteen normaalilta kulkureitiltä olkaluun yläosan uurteesta (sulcus) «Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps a...»63.
- Biceps-jänteen vaivojen diagnostiikassa ja hoidossa huomio on aina kiinnitettävä myös muihin olkapään rakenteisiin, koska hauisjänteen patologia on yleinen löydös kiertäjäkalvosimen repeämän yhteydessä ja sitä tavataan myös esimerkiksi nivelrikon ja olkanivelen epävakauden yhteydessä «Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps a...»63, «Busconi BB, DeAngelis N, Guerrero PE. The proximal...»64, «Chen CH, Hsu KY, Chen WJ ym. Incidence and severit...»65.
- Biceps-jänteen spontaani katkeaminen olkapäässä, jossa on kiertäjäkalvosinrepeämä, helpottaa usein olkapään kipua «Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps a...»63.
Ehkäisy
- Keskeinen jännevaivojen syntyyn vaikuttava tekijä on liian suuri mekaaninen kuormitus suhteessa jänteen kestokykyyn. Ks. suosituksen kohta Etiologia «A1»2. Oireisen vaurion (tendinopatia) syntyä, oireiden pahentumista ja niistä aiheutuvaa haittaa voidaan siten ehkäistä vähentämällä liiallista mekaanista kuormitusta ja vahvistamalla jänteen kestokykyä.
- Heikko kiertäjäkalvosimen lihaksisto ei kykene tukemaan olkaniveltä riittävästi, jolloin haitallinen kuormitus kasvaa. Hyvän lihasvoiman ja koordinaation ylläpito taas ehkäisee haitallista kuormitusta ja toisaalta vahvistaa rakenteita.
- Ehkäisy on usein mahdollista toteuttaa pienemmillä toimenpiteillä kuin olkapääsairauksien hoidot. Tasokas tutkimusnäyttö ehkäisyn vaikuttavuudesta kuitenkin puuttuu.
Haitallisen mekaanisen kuormituksen vähentäminen
- Toistuva suuri mekaaninen kuormitus voi johtaa jänteiden vaurioitumiseen. Pitkään jatkuva taakkojen käsittely, erityisesti kohotetuin suorin käsin kaukana vartalosta, lisää olkapäähän kohdistuvaa kuormitusta, jota voidaan vähentää ergonomisin keinoin (ks. Työterveyslääkärin käsikirja «»3 (vaatii käyttöoikeuden), «Takala E-P, Lehtelä J. Ergonomia. Terveysportti > ...»66).
- Olkapään vammoja syntyy erityisesti kaatumisissa ja tilanteissa, joissa ojennettuun yläraajaan kohdistuu riuhtaisu. Näitä vammoja voidaan ehkäistä huomioimalla tapaturmien vaarat työssä ja vapaa-aikana.
- Jännevaiva saattaa oireilla vain joissakin liikkeissä, kuten kipukaari-alueella (60–120°:n loitonnus). Monia työssä ja vapaa-aikana tarvittavia tehtäviä on mahdollista opetella tekemään siten, että kivuliaalta liikkeeltä vältytään. Työkalujen, -tekniikan ja -menetelmien muutokset sekä apuvälineet voivat olla avuksi. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työfysioterapeuttia tai toimintaterapeuttia. Työtä tulisi muokata siten, että haitallinen kuormitus vähenee tai poistuu. Ks. lisätietoa «Ehkäiseviä menetelmiä olkapääsairauksien vähentämiseksi»5.
- Yleisesti työ edistää terveyttä enemmän kuin siitä poissaolo (ks. Työterveyshuollon hyvät käytännöt «»4 (vaatii käyttöoikeuden), «Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Ty...»67).
- Oireet saattavat olla levon jälkeen työvuoron alussa poissa mutta ilmaantua useiden tuntien kuormituksen jälkeen. Työajan lyhentäminen on mahdollista esimerkiksi osasairauspäivärahan avulla «Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to...»68.
- Joihinkin urheilulajeihin liittyy suuria olkapäähän kohdistuvia voimia. Liikuntaan liittyviä vammautumisia voidaan ehkäistä huomioimalla niiden riski valmennuksessa ja liikunnan ohjauksessa.
Muita ehkäisyssä huomioitavia asioita
- Sopivasti annosteltu kuormitus lisää jänteiden kestävyyttä. Monipuolinen liikunta jo lapsena ja kasvuiässä luo siten perustan liikuntaelinten rakenteiden kestävyydelle. Liikunta lisää kudosten kestävyyttä myös aikuisilla ja hidastaa ikääntymisen myötä tapahtuvaa heikentymistä.
- Olkapään jännevaivoja ehkäisevän liikunnan tulee sisältää harjoitteita, joilla parannetaan hartian alueen liikkuvuutta ja kiertäjäkalvosimen ja lapaluun lihashallintaa.
- Diabetes ja lihavuus suurentavat jännevaivojen riskiä. Niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat terveelliset ravintotottumukset ja sairauden hyvä hoito.
- Tupakointi todennäköisesti suurentaa jännevaivojen riskiä, joten sen välttäminen vähentänee myös olkapään jännevaivoja.
- Nukkumista ja päivittäisiä toimia häiritsevä kipu johtaa olkapään käyttämättömyyteen sekä siihen liittyvään lihasten heikkenemiseen ja liikkeiden rajoituksiin. Varhain aloitettu riittävä kivun hoito ehkäisee kiputilan kroonistumista.
- Psyykkinen stressi pahentaa ja pitkittää kiputiloja. Olkasairauksia hoitavien tulee huomioida biologisen vaurion lisäksi kivun biopsykososiaalinen luonne eli kipuun vaikuttavat yksilön kokemukset ja yhteisön kulttuuri. Katastrofiajattelu tai kivun pelko voi johtaa potilasta välttämään vähäistäkin epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa, kuten hoidossa tarpeellisia kuntoutusliikkeitä. Potilasta tulisikin rohkaista tekemään pienestä kivusta huolimatta normaaleja toimiaan «George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for ...»69.
Diagnostiikka
Kliininen tutkiminen
- Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu, joka paikantuu olkapään tai olkavarren yläosan ulkosyrjän alueelle. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen.
- Akuutti kipu usein hankaloittaa heti vamman jälkeen tehtävää tutkimusta, joten usein on hyödyllistä toistaa kliininen tutkimus akuutin tilanteen rauhoituttua.
- Diagnostiikan kulmakivet ovat esitiedot ja kliiniset tutkimushavainnot. Periaatteet esitetään kuvassa «Kliinisen tutkimuksen ja diagnostiikan periaatteet»7.
- Esitiedot:
- Kerättäviä tietoja ovat ikä, perussairaudet, tupakointi, työnkuva, pääasiallinen oire ja sen esiintymisajankohdat, oireen alku (äkillinen vai pikku hiljaa alkanut), oiretta pahentavat ja helpottavat tekijät, toimintakyky (työ- ja vapaa-aikana) ja toteutetut hoidot.
- On tärkeää tunnistaa vakavat ja kiireellistä hoitoa vaativat sairaudet (varoitusmerkit) ja huomioida oireiden pitkittymisen riskitekijät.
- Ks. vuokaavio «Vuokaavio / olkapään jännevaivat»8 ja lisätietoa «Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät»3.
- Kliiniset tutkimushavainnot:
- Tarvittavia tutkimuksia ovat olkapään ja lapaluun inspektio, palpaatio, aktiivisten ja passiivisten liikelaajuuksien testaaminen sekä voimien ja nivelen stabiliteetin testaaminen ylävartalo paljaana. Ks. taulukko «Olkapään kliininen tutkiminen...»2, lisätietoa «Jännetestejä»1 ja videot «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden).
- Kliiniset jännetestit:
- Jännetesteillä pyritään todentamaan potilaan oireet kuormittamalla jännettä aktiivisten ja passiivisten liikkeiden aikana.
- Olkapään kliinisten testien osuvuus vaihtelee tutkimusmenetelmien, kohderyhmien ja vertailututkimusten mukaan. Yksittäisten testien ohella suositellaan testiyhdistelmiä, koska niillä päästäneen parempaan osuvuuteen diagnostiikassa. Positiivinen löydös useammassa kliinisessä testissä varmistaa kiertäjäkalvosimen jännevaiva -diagnoosia, mutta selkeää tieteellistä näyttöä minkään yksittäisen testiyhdistelmän paremmuudesta ei ole «Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE ym. Which physical e...»70, «Hermans J, Luime JJ, Meuffels DE ym. Does this pat...»71. Lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1 ja videoissa «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden) esitetään yleisemmin käytetyt ja luotettavimmat kliiniset testit.
- Diagnostiikassa voi olla apua puudutetestistä «Larson HM, O'Connor FG, Nirschl RP. Shoulder pain:...»72. Tilanne, jossa olkalisäkkeen alle pistetty puudutusaine parantaa olkanivelen liikkeitä ja voimaa, viittaa enemmän tendinopatiaan kuin jänteen repeämään. Vastaavasti tilanne, jossa puudutteella ei ole vaikutusta, viittaa joko jännerepeämään tai johonkin kokonaan muuhun, ei-jänneperäiseen vaivaan.
- Jännetestien tekemistä kuvataan tarkemmin lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1. Ks. myös videot «»1 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden).
- Diagnostiikkaa täydennetään tarvittaessa kuvantamistutkimuksilla.
- Jos olkavaiva pitkittyy kuukausia tai taustalla on tapaturma, olkanivelen röntgenkuvaus on tarpeen ensisijaisena kuvantamistutkimuksena.
- Kaularankaperäistä kipua epäiltäessä yläraajan neurologinen tutkimus ja mahdollisesti ENMG tai kaularangan magneettikuvaus voivat olla tarpeen (ks. erotusdiagnostiikka «A2»3).
Ylävartalo paljaana | Havainto tai testi | Tulkinta jännevaivassa |
---|---|---|
Testit kuvataan tarkemmin lisätietoaineistossa «Jännetestejä»1. | ||
Inspektio | Lihasten surkastuminen |
|
Kivun sijainti | Potilaan ilmoitus, palpaatio |
|
Liikelaajuus | Aktiivinen ja passiivinen | |
Loitonnus (astetta) |
|
|
Ulkokierto alhaalla (astetta etuasennon yli) |
|
|
Sisäkierto (nikamataso, johon peukalo ylettyy selän takana), kyky työntää käsi taakse irti selästä (lift off) |
|
|
Nosto etukautta (astetta) |
|
|
Voima | Loitonnus ilman vastusta ja vastustettuna |
|
Ulkokierto |
|
|
Sisäkierto (“lift off”- ja “press belly” -testit) |
|
Kuvantaminen
- Kuvantamisen tarve arvioidaan yksilöllisesti esitietojen ja tutkimushavaintojen perusteella.
- Kuvantamislöydös suhteutetaan aina oireisiin ja kliinisiin tutkimuslöydöksiin.
- Diagnostinen kuvantaminen sulkee pois muuta olkanivelen patologiaa (rustorenkaan ja nivelsiteiden vauriot, nivelrikko tai muu rustovaurio, neoplastiset tai verenkierrolliset luumuutokset ja luutrauma) ja ohjaa jännevaivan hoidon valintaa.
- Ensisijainen kuvantamistutkimus on olkapään röntgenkuvaus.
- Kiertäjäkalvosin ei näy röntgenkuvauksessa. Ks. kuva «Normaali olkapään röntgenkuva»9.
- Tutkimuksen tarkoituksena on näyttää merkittävät olka- ja olkalisäke-solisluunivelen rappeumamuutokset, sulkea pois muuta luupatologiaa ja löytää mahdollinen luinen avulsiofragmentti (esim. ison olkakyhmyn murtuma).
- Röntgenkuvaus paljastaa myös pehmytosakalkit. Ks. kuva «Kookas jännekalkki»4.
- Lisäksi se saattaa epäsuorasti viitata kiertäjäkalvosinpatologiaan paljastamalla reaktiiviset muutokset olkaluun päässä ja olkalisäkkeessä (akromion) tai jo nivelkuoppaansa nähden ylös nousseen olkaluun pään (olkalisäkkeen alainen tila madaltuu, massiivinen repeämä). Ks. kuvat «Voimakkaasti madaltunut olkalisäkkeen alainen tila»10 ja «Kiertäjäkalvosinartropatia»5.
- Kiertäjäkalvosimen repeämä voidaan suoraan osoittaa usealla eri kuvantamismenetelmällä.
Sopiva menetelmä voidaan valita paikallisesti sovittujen käytäntöjen ja saatavilla
olevien resurssien mukaan seuraavien perusperiaatteiden pohjalta:
- Kokeneen radiologin käsissä kaikukuvauksen (ultraäänitutkimus, UÄ) herkkyys (sensitiivisyys) ja tarkkuus (spesifisyys) ovat ilmeisesti hyviä kiertäjäkalvosimen repeämien toteamisessa «Smith TO, Back T, Toms AP ym. Diagnostic accuracy ...»73. Tutkimuksen osuvuus on läpäisevissä repeämissä hyvä, samaa luokkaa kuin magneettikuvauksen (MK) ja magneettiartrografian (MK-artrografia). Ei-läpäisevissäkin repeämissä kaikukuvauksen osuvuus on MK:n luokkaa. Ks. kuvat «Normaali supraspinatusjänne»11, «Tendinoottisen supraspinatusjänteen kiinnityskohdalla ulkopinnan repeämä»12 ja «Jänteen ulkopinnan repeämä»13.
- Kokemuksen ja harjaantumisen merkitys on kaikukuvauksessa suuri. Diagnostiikassa saavutettiin parempi osuvuus, jos tutkimuksen tekijänä oli tuki- ja liikuntaelinradiologi eikä kliinikko tai yleisradiologi «Smith TO, Back T, Toms AP ym. Diagnostic accuracy ...»73.
- Magneettikuvauksen ja ultraäänitutkimuksen tarkkuus ja herkkyys ovat kiertäjäkalvosimen repeämän tutkimisessa hyviä «Magneettikuvauksen ja kaikututkimuksen sekä spesifisyys että sensitiivisyys ovat hyviä kiertäjäkalvosimen repeämän tutkimisessa.»A. MK-artrografiassa nivelen sisään ruiskutettava kontrastiaine parantaa MK:n herkkyyttä ja tarkkuutta oleellisesti kuitenkin vain ei-läpäisevissä repeämissä «Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of ro...»74.
- Sekä MK että kaikukuvaus paljastavat jänteen tendinoosimuutokset myös silloin, kun repeämää ei vielä ole.
- MK-artrografia on kuitenkin monipuolisin tutkimusmenetelmistä: se näyttää kiertäjäkalvosinpatologian ohella hyvin myös luisen avulsion, tuoreen osittaisenkin lihasjänneliitoksen repeämän, rustorenkaan ja nivelsiteiden (labrum-ligamenttikompleksi) vammat, nivelen tulehdusmuutokset, luun ja pehmytosien kasvaimet sekä murtumat ja luuruhjeet esimerkiksi nivelen sijoiltaanmenon jäljiltä.
- Varjoainetehosteinen tietokonetomografia (TT-artrografia) on kiertäjäkalvosimen repeämän toteamisessa ilmeisesti lähes yhtä hyvä kuin MK-artrografia «Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of ro...»74, «Fritz J, Fishman EK, Small KM ym. MDCT arthrograph...»75.
- TT-artrografiaa voidaan käyttää kiertäjäkalvosimen repeämän diagnostiikassa MK-artrografian sijaan «Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of ro...»74, «Fritz J, Fishman EK, Small KM ym. MDCT arthrograph...»75, jos MK ei onnistu potilaan ahtaanpaikan kammon tai muun vasta-aiheen (kehonsisäinen hoitolaite tai vierasesine) vuoksi. Kokonaan granulomatoottisen kudoksen täyttämät krooniset läpäisevät repeämät saattavat TT-artrografiassa jäädä näkymättä, samoin jänteen sisäiset tai ulkopinnan repeämät, jotka puolestaan näkyvät MK-artrografiassa signaalimuutoksensa perusteella «Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of ro...»74.
Erotusdiagnostiikka
- Erotusdiagnostiikan tavoitteena on erottaa olkapään jännevaivat muista spesifisistä olkapääsairauksista ja tunnistaa vakavat, kiireellistä tutkimusta ja hoitoa edellyttävät sairaudet «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7.
- Olkaperäiset syyt:
- Olkanivelen löysyys ja epävakaus ovat tavallisia olkaoireen aiheuttajia nuorilla, ja ne voivat johtaa jännevaivaan.
- Keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla potilailla tavallisia olkakivun aiheuttajia jännevaivojen ohella ovat jäätynyt olkanivel, olkanivelen nivelrikko ja olkalisäke-solisluunivelen kiputilat «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7. Ne voivat esiintyä myös yhdessä jännevaivan kanssa.
- Jäätyneeseen olkapäähän ja olkanivelen nivelrikkoon liittyvät usein selvä olkanivelen liikerajoitus ja ääriasentoihin liittyvä kipu. Näihin tiloihin viittaavat esimerkiksi selvä passiivinen liikerajoitus (erityisesti kiertoliikkeissä) tai röntgenkuvassa näkyvät nivelrikkomuutokset (osteofyytit tai nivelraon kaventuma).
- Olkapään ulkopuoliset syyt:
- Kaularankaperäiseen kipuun liittyy usein kipua hartiassa ja kipusäteilyä olkavarren yläosaa pidemmälle. Tällöin on syytä tehdä yläraajan neurologinen tutkimus.
- Infektio-oireet, hellittämätön tai paheneva kova leposärky tai sairastettu pahanlaatuinen kasvain voivat viitata vakavaan sairauteen. Oireen syy selvitetään kiireellisesti tai päivystyksellisesti.
- Sydän- tai sappiperäiset kivut voivat tuntua myös olkapäässä.
Hoito
Hoidon tavoite ja periaatteet
- Hoidon tavoitteena on lievittää olkapään kipua ja palauttaa toiminta- ja työkyky tai pitää sitä yllä.
- Potilaan ominaisuudet huomioidaan (ikä ja toiminnalliset vaatimukset).
- Hoitolinjan ja kiireellisyyden arvioinnissa voidaan käyttää apuna taulukkoa «Hoitolinjan valinnan periaatteet olkapään jännevaivoissa ...»3 ja vuokaaviota «Vuokaavio / olkapään jännevaivat»8.
Jänteessä ei läpäisevää repeämää | Jänteessä läpäisevä repeämä | |
---|---|---|
Konservatiivinen hoito |
|
|
Ensisijaisesti konservatiivinen hoito |
|
|
Leikkaushoitoa harkittava |
|
Hoidon porrastus
- Oireeton jännesairaus ei vaadi omahoidon lisäksi muuta hoitoa.
- Konservatiivinen hoito toteutetaan ensisijaisesti perusterveyden- tai työterveyshuollossa.
- Konservatiivinen hoito voidaan toteuttaa myös fysioterapeutin suoravastaanotolla ilman edeltävää lääkärin käyntiä, jos potilaalla ei ole vakavaa tai kiireellistä hoitoa vaativaa sairautta.
- Anamneesi ja kliininen tutkimus riittävät useimmiten diagnoosin tekoon ja hoidon käynnistämiseen.
- Röntgenkuva, joka on otettu nykyisen vaivan aikana, tulee olla käytettävissä ennen potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon.
- Kaikukuvaus voi antaa käyttökelpoista lisäinformaatiota.
- Magneettikuvaus tehdään vain olkasairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin lähetteestä.
- Fysioterapialähetettä tulee harkita pitkittyneissä kiputiloissa (viimeistään oireiden kestettyä 4–6 viikkoa).
- Terapeuttisen harjoittelun pitää olla säännöllistä ja riittävän pitkäkestoista (yli 3 kuukautta) ennen kuin sen tuloksellisuutta voidaan arvioida.
- Kiireellinen lähete (kiireellisyys 8–30 vuorokautta) ortopedille tehdään, kun
kyseessä on
- tuore, traumaattinen kiertäjäkalvosimen repeämä (merkittävä trauma, passiivinen liike normaali mutta aktiivinen liike voimakkaasti rajoittunut).
- työkyvyttömyys, joka jatkuu asianmukaisesta pitkäkestoisesta (noin 3 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta.
- Ks. kohta Työkyvyn arviointi «A3»4.
- Ei-kiireellinen lähete (kiireellisyys yli 30 vuorokautta) ortopedille tai fysiatrille
tehdään,
- jos asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3–6 kuukautta) aktiivisesta
konservatiivisesta hoidosta huolimatta
- kipu ja aktiivisen liikkeenrajoitus eivät helpotu riittävästi.
- työ- ja toimintakyky ovat merkittävästi heikentyneet.
- jos asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3–6 kuukautta) aktiivisesta
konservatiivisesta hoidosta huolimatta
- Aktiivista konservatiivista hoitoa (fysioterapia mukaan luettuna) tulee jatkaa myös erikoissairaanhoitoon lähetetyillä potilailla konsultaatiota odotettaessa.
- Lähetettä ortopedille ei tehdä, jos potilas ei ole halukas leikkaushoitoon.
Lääkkeetön hoito
Omahoidon ohjaus
- Olkapääkivun hoito on alkuvaiheessa pääasiassa omahoitoa, jos vaaran merkkejä ei ole todettavissa. Ks. vuokaavio «Vuokaavio / olkapään jännevaivat»8 ja lisätietoa «Vaaran merkit ja olkavaivan pitkittymisen riskitekijät»3.
- Omahoidolla pyritään vaikuttamaan jännevaivaa ja oireita ylläpitäviin ja pahentaviin tekijöihin (ks. Etiologia «A1»2) ja siten auttamaan vaivan paranemista.
- Omahoidon aloittaminen ei edellytä kuvantamistutkimuksia, ellei kivun alkamiseen liity tapaturmaa.
- Omahoidon ohjauksella on vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn olkapääsairauksien hoidossa «Krischak G, Gebhard F, Reichel H ym. A prospective...»76.
- Omahoidon ohjaa lääkäri, fysioterapeutti tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Ohjauksen tarkoituksena on parantaa potilaan ymmärrystä olkavaivastaan ja etsiä konkreettisia keinoja vaivan lievittämiseksi.
- Ohjattavia keinoja ovat esimerkiksi kuormituksen säätely, liikehoidot, työasennon huomioiminen, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Kroonistuneessa olkapään kivuissa korostuvat henkilökohtaiset selviytymiskeinot ja oireiden hyväksyminen.
- Potilasta rohkaistaan käyttämään oireilevaa raajaa kivun sallimissa rajoissa.
Lämpö ja kylmä
- Sekä lämpö- että kylmähoitoa on käytetty olkapääkipujen hoidossa yleisesti.
- Kylmä lievittää kipua ja vähentää turvotusta ja inflammaatiota kudoksissa «Hubbard TJ, Denegar CR. Does Cryotherapy Improve O...»77.
- Kylmähoito 10 minuutin hoitojaksoina on tehokas keino akuutin kivun hoidossa. Hoito tulee toteuttaa useita kertoja päivässä akuutin tapaturman jälkeen «Mac Auley DC. Ice therapy: how good is the evidenc...»78. Olkapääleikkauksen jälkeen kylmähoito lievittää kipua erityisesti ensimmäisten 2 vuorokauden aikana, mutta se voi myöhemminkin edistää toipumista «Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ic...»79.
- Lämpöhoitoa voi kokeilla pitkittyneessä kivussa, sillä se lisää verisuonten laajenemista (vasodilataatio), lievittää lihaskireyttä ja nostaa kipukynnystä. Sen tehosta olkapään kivuissa kuitenkaan ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.
Akupunktuuri
- Akupunktuuri saattaa vähentää kipua lyhytaikaisesti olkapään jännevaivoissa «Yang G, Jung B, Kim MR ym. Acromioplasty rates in ...»80, «Rubio A, Mansfield M, Lewis J. Effectiveness of ac...»81, «Manheimer E, Cheng K, Linde K ym. Acupuncture for ...»82.
Lääkehoito
- Akuutin kivun hoito on tärkeää toimintakyvyn parantamiseksi ja kivun kroonistumisen ehkäisemiseksi.
- Tulehduskipulääkkeet lievittänevät olkapääkipua lyhytaikaisesti «Tulehduskipulääkkeet lievittänevät olkapääkipua lyhytaikaisesti.»B.
- Paikalliset kipuvoiteet lievittävät kipua sekä akuuteissa että kroonisissa kipuoireissa, mutta olkapäävaivoissa niitä ei ole juuri tutkittu. Paikallisten kipulääkkeiden systeemiset haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta paikallinen lievä ihoärsytys on tavallista «Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compen...»83, «Derry S, Moore RA, Rabbie R. Topical NSAIDs for ch...»84, «Moore RA, Tramèr MR, Carroll D ym. Quantitative sy...»85. Parasetamoli on ensisijainen kipulääke, jos potilaan kivut eivät ole voimakkaita. Parasetamolia tulee käyttää riittävän suurina annoksina.
- Tulehduskipulääkkeen valinnassa on otettava huomioon ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutusten sekä sydän- ja verisuonitapahtumien vaara ja lääkeallergiat.
- Opiaattien käyttöä ei suositella olkakivun hoitoon, koska ne aiheuttavat toleranssin kehittymistä ja riippuvuusongelmia.
- Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske ilmeisesti lievittää kipua paremmin kuin
puudute tai lumehoito lyhyessä seurannassa «Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske ilmeisesti lievittää kipua paremmin kuin puudute tai lumehoito lyhyessä seurannassa.»B.
- Vuoden seurannassa glukortikoidiruiskeella ei ole vaikutusta verrattuna siihen, ettei ruisketta anneta «Hopewell S, Keene DJ, Marian IR ym. Progressive ex...»86.
- Jokaista glukokortikoidista hyötynyttä potilasta kohden pitää hoitaa viisi potilasta (NNT 5). Toistetut pistokset eivät olleet tehokkaampia kuin yksittäinen pistos «Mohamadi A, Chan JJ, Claessen FM ym. Corticosteroi...»87.
- Glukokortikoidiruiske ei ilmeisesti ole suun kautta otettua kipulääkettä tai fysioterapiaa tehokkaampaa «Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and sa...»88.
- Ruiskeen haittavaikutuksista tendinopatioissa yleisimpiä ovat ihoatrofia (9 %) ja lisääntynyt kipu (8 %). Glukokortikoidiruiske saattaa heikentää kiertäjäkalvosimen mekaanista kestävyyttä, mutta jännerepeämät ovat harvinaisia «Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and sa...»88, «Puzzitiello RN, Patel BH, Forlenza EM ym. Adverse ...»89.
- Hyaluronaatista ei ilmeisesti ole hyötyä kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa «Hyaluronaatista ei ilmeisesti ole hyötyä kiertäjäkalvosimen sairaustiloissa.»B.
- Myöskään kiertäjäkalvosimen repeämän leikkauksen yhteydessä ruiskutetusta hyaluronaatista ei ollut hyötyä kivun helpotuksessa tai toimintakyvyn paranemisessa lumeeseen verrattuna «Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacrom...»90. Runsasverihiutaleisesta plasmasta ei liene hyötyä kiertäjäkalvosimen tendinopatian konservatiivisessa hoidossa «Runsasverihiutaleisesta plasmasta ei liene hyötyä kiertäjäkalvosimen tendinopatian konservatiivisessa hoidossa.»C.
Fysioterapia
Terapeuttinen harjoittelu
- Harjoitteluterapia lievittää oireita kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa «Harjoitteluterapia lievittää oireita kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa.»A.
- Terapeuttisen harjoittelun tavoitteena ovat pehmytkudosten paranemisprosessin edistäminen, mahdollisen tulehduksen ja kivun lievitys, olkapään, lapaluun tukilihasten ja keskivartalon lihasvoimien, asennon ja hallinnan parantaminen sekä olkanivelen normaalin liikkuvuuden palauttaminen.
- Lapaluun kinematiikka voi muuttua olkapään tendinopatiassa «Struyf F, Nijs J, Mollekens S ym. Scapular-focused...»91.
- Terapeuttisella harjoittelulla pyritään vaikuttamaan myös lapaluun asentoon ja hallintaan olkanivelen liikkeissä spesifisten harjoitteiden yhteydessä «Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effe...»92. Ks. myös videot Olkanivelen ja lapaluun tukilihasten spesifisiä harjoitteita «»2 (vaatii Lääkärin tietokantojen käyttöoikeuden).
- Terapeuttisessa harjoittelussa käytetään fysioterapeutin ohjaamana aktiivisia ja toiminnallisia menetelmiä. Perusperiaatteisiin kuuluvat riittävän pitkä hoitojakso ja harjoitteiden riittävä progressio yksilöllisesti «Naunton J, Street G, Littlewood C ym. Effectivenes...»93. Terapeuttinen harjoittelu voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä fysioterapeutin vastaanotolla harjoitussalilla tai potilaan lähiympäristössä «Terapeuttinen harjoittelu (suositus: Olkapään jännevaivat)»8.
- Potilasta rohkaistaan harjoittelemaan säännöllisesti itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan terapiajakson aikana ja sen jälkeen.
- Terapeuttinen harjoittelu lievittää kipua lyhyellä aikavälillä (6–12 viikkoa) ja parantaa toimintakykyä olkapään jännevaivoissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä (yli 12 viikkoa). Terapeuttisen harjoittelun positiivisesta vaikutuksesta myös voimaan ja elämänlaatuun on lisäksi kohtalainen näyttö lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä puolestaan todettiin niukka näyttö harjoittelun vaikutuksesta kipuun muttei elämänlaatuun «Hanratty CE, McVeigh JG, Kerr DP ym. The effective...»94.
- Harjoitteluterapia edistänee työkykyä ja töihin paluuta «Pieters L, Lewis J, Kuppens K ym. An Update of Sys...»95.
- Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuutta mahdollisesti lisää valittavien liikkeiden spesifisyys olkapään kiertäjäkalvosimen ja lapaluun tukilihasten osalta «Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effe...»92. Harjoitteiden suorittamisessa on hyvä huomioida jarruttavan (eksentrisen) lihastyön osuus.
Manuaalinen terapia
- Lisähyötyä harjoitteluterapiaan saatetaan saada erilaisista manuaalisista tekniikoista etenkin kuntoutuksen alkuvaiheessa. Niillä pyritään hoitamaan varsinkin olkapään takaosan rakenteiden ja pienen rintalihaksen (m. pectoralis minor) kireyksiä sekä rintarangan rajoittunutta liikkuvuutta «Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effe...»92.
Kinesioteippaus
- Elastisella kinesioteipillä pyritään vaikuttamaan yleisesti koettuun kipuun, hermo- ja lihastoimintaan ja potilaan kokemaan haittaan. Kinesioteippauksella saattaa terapeuttiseen harjoitteluun yhdistettynä olla positiivista, lyhytaikaista lisävaikutusta olkanivelen ja lapaluun kinematiikkaan ja kipuun «Simsek HH, Balki S, Keklik SS ym. Does Kinesio tap...»96.
Fysikaaliset laitehoidot
- Fysikaalisista laitehoidoista ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinsairauksissa «Fysikaalisista laitehoidoista ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinsairauksissa.»A.
- Ultraäänihoito ei ole lumehoitoa tehokkaampaa kivun helpotuksessa tai toimintakyvyn paranemisessa «Gebremariam L, Hay EM, van der Sande R ym. Subacro...»97.
- Muiden fysikaalisten hoitomuotojen (sähkö, laser) vaikuttavuudesta olkapään pinnepotilaille on julkaistu hyvin vähän satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia tai systemaattisia katsauksia «Calis HT, Berberoglu N, Calis M. Are ultrasound, l...»98. Mitään selvää näyttöä näiden hoitomuotojen hyödyllisyydestä ei ole.
- Suurienergiaisen sokkiaaltoterapian (ESWT) vaikutukset ovat vähäisiä kiertäjäkalvosimen tendinopatiassa, olipa jänteessä kalkkeutumia tai ei «Surace SJ, Deitch J, Johnston RV ym. Shock wave th...»99, «Kvalvaag E, Roe C, Engebretsen KB ym. One year res...»100.
- Elektroiontoforeesista (ionien kuljettaminen kohdekudokseen sähkövirran avulla) etikkahappoa käyttäen ei ole hyötyä niissäkään jännevaivoissa, joihin liittyy kalkkikertymä «Leduc BE, Caya J, Tremblay S ym. Treatment of calc...»101, «Perron M, Malouin F. Acetic acid iontophoresis and...»102. Jänteen neuloittamisella (dry needling) tarkoitetaan toimenpidettä, jossa jänteen tendinoosi paikannetaan ultraäänitutkimuksella ja vaurioitunut jännealue lävistetään paikallispuudutuksen jälkeen neulalla yleensä 40–50 kertaa. Toimenpiteen tehosta kiertäjäkalvosimen ongelmissa ei ole luotettavaa näyttöä «Rha DW, Park GY, Kim YK ym. Comparison of the ther...»103.
- Olkakalkin neuloittaminen ja neulahuuhtelu, sokkiaaltoterapia sekä artroskooppinen hoito lienevät samanveroisia kivun ja toimintakyvyn suhteen olkapään kalkkitendinopatiassa «Olkakalkin neuloittaminen ja neulahuuhtelu, sokkiaaltoterapia sekä artroskooppinen hoito lienevät samanveroisia kivun ja toimintakyvyn suhteen olkapään kalkkitendinopatiassa.»C.
Kirurginen hoito
- Fyysisesti aktiivisen potilaan tapaturmaperäinen kiertäjäkalvosinrepeämä, johon liittyy akuutti, merkittävä voiman heikkeneminen, joka ei parane akuutin kipuvaiheen rauhoituttua, on selkein leikkaushoidon aihe. Muissa tilanteissa konservatiivinen hoito on ensisijaista.
- Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa «Olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun verrattuna olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa.»A.
- Olkalisäkkeen avarrus ei ilmeisesti estä kiertäjäkalvosinrepeämän syntyä «Kartus J, Kartus C, Rostgård-Christensen L ym. Lon...»40, «Hyvönen P, Lohi S, Jalovaara P. Open acromioplasty...»104. Avarrusleikkauksen ja pelkän olkalisäkkeen alaisen puhdistusleikkauksen (bursektomia) tuloksissa ei ole todettu eroja «Henkus HE, de Witte PB, Nelissen RG ym. Bursectomy...»105, «Donigan JA, Wolf BR. Arthroscopic subacromial deco...»106.
- Kiertäjäkalvosimen läpäisevään repeämään liittyvää pitkäkestoista oiretta potevilla potilailla leikkaushoito yhdistettynä fysioterapiaan saattaa johtaa parempaan tulokseen kuin pelkkä fysioterapia «Kiertäjäkalvosimen läpäisevään repeämään liittyvää pitkäkestoista oiretta potevilla potilailla leikkaushoito yhdistettynä fysioterapiaan saattaa johtaa parempaan tulokseen kuin pelkkä fysioterapia.»C.
- Tapaturmaperäisen kiertäjäkalvosimen repeämän varhainen korjaus saattaa johtaa myöhäiskorjausta parempaan tulokseen «Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff...»107, «Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A compariso...»108, «Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influe...»109, «Patel V, Thomas C, Fort H ym. Early versus delayed...»110. Tapaturmaperäistä repeämää ei kuitenkaan voida luotettavasti erottaa kroonisesta rappeumaperäisestä repeämästä, johon liittyy oireiden äkillinen paheneminen.
- Kiertäjäkalvosinkorjausta voidaan harkita rappeumaperäisessäkin tilanteessa, jos kyse on vaikeasta kivusta tai toiminnan heikkenemisestä eikä konservatiivinen hoito riittävästi helpota oireita kohtuullisessa ajassa (3–6 kk).
- Kiertäjäkalvosinkorjaukselle ei voida määrittää yläikärajaa, koska leikkauksella voidaan parantaa ikääntyneidenkin potilaiden toimintakykyä «Fossati C, Stoppani C, Menon A ym. Arthroscopic ro...»111. Luotettava tutkimusnäyttö asiasta kuitenkin puuttuu.
- Kiertäjäkalvosinkorjauksen kliiniset tulokset ovat hyviä myös pitkällä aikavälillä, vaikka uudelleenrepeämiä esiintyykin «Heuberer PR, Smolen D, Pauzenberger L ym. Longitud...»112, «Randelli PS, Menon A, Nocerino E ym. Long-term Res...»113, «Plachel F, Siegert P, Rüttershoff K ym. Long-term ...»114.
- Työntekijän työtapaturmavakuutus on ilmeisesti yhteydessä tavallista heikommaksi koettuun toipumiseen kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen «Työntekijän työtapaturmavakuutus on ilmeisesti yhteydessä tavallista heikommaksi koettuun toipumiseen kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen .»B.
Kiertäjäkalvosimen korjauksen tekniikka
- Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksessa vapautetaan revennyt jänne kiinnikkeistä, verestetään jänteen kiinnittymisalue luuhun ja kiinnitetään jänne takaisin anatomiselle paikalleen.
- Artroskooppisen ja avoimen tekniikan tuloksissa ei ole eroa «Sakha S, Erdogan S, Shanmugaraj A ym. Update on al...»115, «Liu J, Fan L, Zhu Y ym. Comparison of clinical out...»116.
- Kiertäjäkalvosimen artroskooppinen korjausleikkaus yhden ankkuririvin menetelmällä ei kliinisiltä tuloksiltaan eroa kahden ankkuririvin menetelmästä «Ma HL, Chiang ER, Wu HT ym. Clinical outcome and i...»117, «Lapner PL, Sabri E, Rakhra K ym. A multicenter ran...»118, «Carbonel I, Martinez AA, Calvo A ym. Single-row ve...»119.
Korjauksen liitännäistoimenpiteet
- Toimenpiteeseen yhdistetyllä akromioplastialla ei saavuteta lisähyötyä kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen yhteydessä «Toimenpiteeseen yhdistetyllä akromioplastialla ei saavuteta lisähyötyä kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen yhteydessä.»A.
- Kiertäjäkalvosimen ulkoinen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä ei ilmeisesti tuota parempaa kliinistä lopputulosta kuin tavanomainen korjausleikkaus «Kiertäjäkalvosimen ulkoinen vahvistaminen korjausleikkauksen yhteydessä ei ilmeisesti tuota parempaa kliinistä lopputulosta kuin tavanomainen korjausleikkaus.»B.
- Olkalisäke-solisluunivelen nivelrikon vuoksi tehtävästä solisluun lateraalipään poistosta ei ole hyötyä kiertäjäkalvosinkorjauksen liitännäistoimenpiteenä «Wang J, Ma JX, Zhu SW ym. Does Distal Clavicle Res...»120, «Métais P, Gallinet D, Labattut L ym. Increased T2 ...»121.
- Rappeumaperäisen rustorenkaan vaurion kiinnittäminen ei ole aiheellista potilaalla, jolla ei ole olkanivelen epävakautta.
- Kiertäjäkalvosimen repeämien leikkauksen yhteydessä annetun runsasverihiutaleisen plasman (PRP) tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä «Moraes VY, Lenza M, Tamaoki MJ ym. Platelet-rich t...»122.
- Hauislihaksen pitkän pään jänne (biceps-jänne):
- Biceps-jänne voidaan tarvittaessa vapauttaa kiinnityskohdastaan (tenotomia) tai kiinnittää kulkureitilleen olkaluun etuosaan (tenodeesi).
- Molemmilla edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa parannusta potilastyytyväisyydessä ja toiminnallisten mittareiden tuloksissa, myös kiertäjäkalvosinkorjauksen yhteydessä. Tenotomiaan liittyy useammin hauislihaksen muodonmuutos ("Kippari-Kallen lihas"), mutta selvää eroa toimenpiteiden toiminnallisissa tuloksissa ei ole «Watson ST, Robbins CB, Bedi A ym. Comparison of Ou...»123, «Liu H, Song X, Liu P ym. Clinical Outcomes of Arth...»124, «Zhou P, Liu J, Deng X ym. Biceps tenotomy versus t...»125, «Fang JH, Dai XS, Yu XN ym. Lesions of the Long Hea...»126, «Castricini R, Familiari F, De Gori M ym. Tenodesis...»127.
- Isoissa korjauskelvottomissa kiertäjäkalvosinrepeämissä, joihin liittyy biceps-jänteen patologiaa, sekä tenotomia että tenodeesi saattavat helpottaa oireita «Boileau P, Baqué F, Valerio L ym. Isolated arthros...»128, «Walch G, Edwards TB, Boulahia A ym. Arthroscopic t...»129.
Massiiviset kiertäjäkalvosinrepeämät
- Kiertäjäkalvosinrepeämän korjausleikkaukseen ei kannattane ryhtyä, jos
- MK:ssa näkyy, että revenneen jänteen pää on vetäytynyt lapaluun nivelmaljan tasolle tai revenneen jänteen lihaksessa on selvä rasva-atrofia (> 2 Goutallierin luokituksessa) «Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM ym. Acromio...»130.
- röntgenkuvassa havaitaan merkittävästi kaventunut olkalisäkkeen alainen tila (olkaluun pää on noussut lähelle olkalisäkettä). Ks. kuva «Voimakkaasti madaltunut olkalisäkkeen alainen tila»10. Löydös viittaa laajaan, korjauskelvottomaan repeämään «Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM ym. Acromio...»130, «McCreesh KM, Crotty JM, Lewis JS. Acromiohumeral d...»164.
- röntgentutkimuksessa olkanivelessä todetaan merkittävä nivelrikko «Kircher J, Morhard M, Magosch P ym. How much are r...»131, «Kukkonen J, Joukainen A, Lehtinen J ym. The effect...»132.
- Pitkäkestoisella aktiivista kuntoutusta sisältävällä konservatiivisella hoidolla on mahdollista parantaa toiminnallisuutta massiivisissa kiertäjäkalvosinrepeämissä «Shepet KH, Liechti DJ, Kuhn JE. Nonoperative treat...»133.
- Korjauskelvottomassa kiertäjäkalvosimen repeämässä, jossa pitkäkestoinen konservatiivinen hoito ei ole auttanut, käänteistekonivelellä voidaan saavuttaa hyvä kivunlievitys ja parantaa toiminnallisuutta «Mulieri P, Dunning P, Klein S ym. Reverse shoulder...»134, «Boileau P, Gonzalez JF, Chuinard C ym. Reverse tot...»135. Iäkkäillä myös pitkäaikaistulokset ovat hyvät «Bacle G, Nové-Josserand L, Garaud P ym. Long-Term ...»136. Alle 60-vuotiailla, erityisesti miehillä, komplikaatioriskit ovat huomattavat, minkä vuoksi käänteistekoniveleen tulee suhtautua nuoremman väestön osalta kriittisesti «Ernstbrunner L, Suter A, Catanzaro S ym. Reverse T...»137, «Viswanath A, Bale S, Trail I. Reverse total should...»138.
- Vaikeaoireisessa tilanteessa voidaan harkita myös repeämän osittaista korjausta «Berth A, Neumann W, Awiszus F ym. Massive rotator ...»139, «Iagulli ND, Field LD, Hobgood ER ym. Comparison of...»140 tai olkapään alueen jännesiirrettä, mutta luotettavaa näyttöä näiden tehosta ei ole «Gerber C, Rahm SA, Catanzaro S ym. Latissimus dors...»141, «Kovacevic D, Suriani RJ Jr, Grawe BM ym. Managemen...»142.
Kuntoutus leikkauksen jälkeen
- Kuntoutukseen pitää panostaa jo ennen leikkausta, koska hyvä lihaskunto ja liikkuvuus ennen leikkausta edistävät toipumista.
- Leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa olkapään toimintakyky, liikelaajuus ja lihasvoima vaarantamatta korjatun jänteen paranemista.
- Kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkaus:
- Olkapään kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen raaja tuetaan kantositeeseen 3–4 viikoksi.
- Aktiiviset nostoliikkeet aloitetaan yleensä 6 viikon kohdalla. Liikelaajuusharjoitteet ovat tuolloin ensisijaisia, ja kuormitusta lisätään asteittain. Aggressiivinen mobilisaatio ei ilmeisesti paranna olan leikkauksen jälkeistä liikkuvuutta «Longo UG, Risi Ambrogioni L, Berton A ym. Conserva...»143.
- Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeinen immobilisaatio tai ohjattu mobilisaatio ei ilmeisesti paranna lopputulosta kivutta tapahtuvaan etenevään vapaaseen itseharjoitteluun verrattuna «Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeinen ohjattu immobilisaatio tai ohjattu mobilisaatio ei ilmeisesti paranna lopputulosta kivutta tapahtuvaan etenevään vapaaseen itseharjoitteluun verrattuna.»B.
- Kyky ajaa turvallisesti autoa on selvästi heikentynyt kantositeen käytön aikana. Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauksen jälkeen ajokyvyn on todettu heikentyneen ainakin 6 viikon ajan ja tilanteen on todettu palautuneen ennalleen 12 viikkoon mennessä leikkauksesta «Hasan S, McGee A, Weinberg M ym. Change in Driving...»144, «DiSilvestro KJ, Santoro AJ, Tjoumakaris FP ym. Whe...»145, «Rawal A, Chehata A, Horberry T ym. Defining the up...»146. Lääkärin tulee kertoa ja ohjeistaa nämä asiat potilaalle.
Erityisryhmät
Alaraajahalvaantuneet
- Alaraajahalvaantuneilla, jotka tarvitsevat yläraajoja liikkumiseen, on huonompi olkapäiden toimintakyky ja enemmän olkapääkipuja ja kiertäjäkalvosimen repeämiä kuin ikä- ja sukupuolivakioiduilla, normaalisti liikkuvilla «Akbar M, Balean G, Brunner M ym. Prevalence of rot...»147. Tämä on todennäköisesti seurausta paitsi pyörätuolikelauksen aiheuttamasta rasituksesta myös toistuvasta yläasentoihin kurottelusta jokapäiväisessä elämässä «M. Alm, H. Saraste, C. Norrbrink, Shoulder pain in...»148.
- Olkapäävaivojen ehkäisyssä tulee huomioida sekä olkapään kuntoutus että tarvittavat apuvälineet ja elinympäristön muokkaus toistuvien ylöspäin kurotteluiden vähentämiseksi.
- Kiertäjäkalvosimen repeämän korjaus voi johtaa hyvään lopputulokseen, mutta leikkauspäätös tulisi tehdä moniammatillisen hoitoryhmän toimesta «Fattal C, Coulet B, Gelis A ym. Rotator cuff surge...»149 ja leikkauksen jälkeisiin rajoituksiin ja kuntoutukseen sitoutuminen on oleellista «Popowitz RL, Zvijac JE, Uribe JW ym. Rotator cuff ...»150.
Reumaatikot
- Reumaatikoilla on suurentunut olkapään jännevaivojen riski, mutta tulehdusta estävien lääkkeiden on todettu pienentävän riskiä «Wang W-T, Huang S-W, Liou T-H, Lin H-W. Patients w...»151.
- Reumaatikoilla kiertäjäkalvosimen repeämässä kuntoutushoito on ensisijaista, koska tulehdusprosessi usein heikentää kudosten laatua. Repeämän leikkaushoidollakin voidaan saavuttaa hyviä tuloksia «Lim SJ, Sun JH, Kekatpure AL ym. Rotator cuff surg...»152.
- Käänteistekonivel on hoitovaihtoehto reumaatikoilla massiivisissa kiertäjäkalvosinrepeämissä «Holcomb JO, Hebert DJ, Mighell MA ym. Reverse shou...»153.
Lihavuus
- Lihavuus saattaa altistaa kiertäjäkalvosimen tendinopatialle ja repeämälle «Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and...»8, «Gumina S, Candela V, Passaretti D ym. The associat...»154, «Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH ym. Associations...»155. Lihavuuden vaikutuksesta kiertäjäkalvosimen repeämän korjauksen toiminnalliseen tulokseen on ristiriitaista tietoa «Warrender WJ, Brown OL, Abboud JA. Outcomes of art...»156, «Namdari S, Baldwin K, Glaser D ym. Does obesity af...»165. Lihavuus altistaa komplikaatioille kiertäjäkalvosinrepeämän korjauksen jälkeen «Kashanchi KI, Nazemi AK, Komatsu DE ym. Level of o...»157.
Tupakointi
- Tupakointi suurentaa kiertäjäkalvosimen repeämän riskiä todennäköisesti siksi, että se vähentää jänteen kiinnityskohdan verenkiertoa «Baumgarten KM, Gerlach D, Galatz LM ym. Cigarette ...»26.
- Tupakoinnin määrällä ja kiertäjäkalvosimen repeämän koon välillä on myös todettu yhteys «Carbone S, Gumina S, Arceri V ym. The impact of pr...»27. Tupakointi heikentää kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaustulosta «Kukkonen J, Kauko T, Virolainen P ym. Smoking and ...»158, «Santiago-Torres J, Flanigan DC, Butler RB ym. The ...»159.
Toiminta- ja työkyky sekä kuntoutus
Toiminta- ja työkyky
Toimintakyvyn arviointi
- Toimintakyvyn lääketieteellinen arviointi perustuu potilaan omaan arvioon toimintakyvystään, kliinisen tutkimuksen tuloksiin ja tarvittaessa toimintakyvyn tarkempiin arviointeihin ja mittauksiin.
- Vaikeissa toiminta- ja työkykyongelmissa ja niihin liittyvässä toimintakyvyn laaja-alaisessa arvioinnissa voidaan käyttää pohjana WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF) «Roe Y, Soberg HL, Bautz-Holter E ym. A systematic ...»160, «http://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus»3. Luokitus huomioi toiminnallisen terveydentilan arvioinnissa paitsi ruumiinrakenteen ja kehon toiminnot, myös suoritukset ja osallistumisen sekä ympäristöolosuhteet ja yksilön ominaisuudet.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Terveysportissa ja TOIMIA-tietokannassa suosituksen aikuisen toimintakyvyn itsearvioinnista kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja kuntoutumisen seurannassa «»5 (vaatii käyttöoikeuden). Suositus sisältää kolme vaihtoehtoista yleisen toimintakyvyn mittaria (WHODAS 2.0, EuroHIS-8, PROMIS-10). Yleisen toimintakyvyn mittarin lisäksi tulee käyttää olkanivelen toimintakyvyn mittareita «Olkavaivojen mittareita ja yleisiä oirekyselyjä»2.
Työkyvyn arviointi
- Olkapään jännevaiva ei välttämättä ole sairauspoissaolon aihe. Työkyvyn arviossa huomioidaan ammatti, työn sisältö ja sen muokkausmahdollisuudet sekä jäljellä oleva työkyky. Tavoitteena on, että potilas pystyisi tekemään työtä olkavaivastaan huolimatta «Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet»4. Arviointi on tarpeen, jos toimintakyky ei ole palautunut noin kuuden viikon kohdalla.
- Työkyky arvioidaan jokaisella vastaanottokäynnillä. Jos vaivan arvioidaan kestävän useita viikkoja, työkyky tulisi arvioida työterveyshuollon ja hoitavan lääkärin yhteistyönä. Pitkittyvissä tapauksissa tehdään kuntoutussuunnitelma «Stay-at-Work and Return-to-Work Process Improvemen...»161. Ks. Terveysportin tietokanta Työterveyshuollon hyvät käytännöt, artikkeli Työhön paluun tuki «»4 (vaatii käyttöoikeuden). Psykososiaaliset tekijät arvioidaan osana työkykyä. Matala koulutustaso, huonoksi koettu terveydentila ja aikaisempi olkapääkipu ennustavat kivun pitkittymistä ja potilaan jäämistä työelämän ulkopuolelle leikkauksen jälkeen «Svendsen SW, Frost P, Jensen LD. Time trends in su...»162, «Erotusdiagnostiikka (olkapää)»7.
Sairauspoissaolon pituuden arviointi
- Sairauspoissaolon tarpeen arvioinnista on julkaistu Käypä hoito -suositus «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»4. Suosituksessa on yleiset perusteet, joilla sairauspoissaoloja arvioidaan. Tavoitteena on yhtenäistää sairauspoissaolon pituuksia eri sairausryhmissä. Periaatteena on edistää toipumista ja kuntoutumista, hyödyntää jäljellä olevaa toiminta- ja työkykyä ja välttää sairastuneen passivoimista.
- Sairauspoissaoloa tulee akuutin tendinopatiakivun vuoksi kirjoittaa korkeintaan 1–2 viikoksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Olkapäähän työssä kohdistuva kuormitus huomioidaan sairausloman pituuden arvioinnissa.
- Osasairauspäivärahan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Ks. Käypä hoito -suositus Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»5 ja näytönastekatsaus «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B Osasairausvapaa työhön paluun tukena liikuntaelinsairauksissa.
- Kelan sairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että viimeistään ennen 90. sairauspäivärahapäivän täyttymistä työterveyslääkäri laatii arvion jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista palata työhön. Ks. Kelan artikkeli Kun työkyvyttömyys pitkittyy «https://www.kela.fi/tyonantajat-kun-sairaus-pitkittyy?inheritRedirect=true»4.
- Työhön paluu kiertäjäkalvosimen repeämän korjausleikkauksen jälkeen:
- Työkyvyn palautuminen fyysisesti raskaaseen työhön (sisältää nostelua, kantamista, kurkottamista yms.) kestää tavallisesti vähintään 3 kuukautta.
- Sairauspoissaoloa kirjoitetaan erikoissairaanhoidosta käsin kuitenkin lyhyemmäksi ajaksi, esimerkiksi 4–6 viikoksi. Tänä aikana työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa siten, että huomioidaan toimintakyvyn rajoitukset ja työn vaatimukset. Työterveyslääkäri tuntee työpaikan korvaavan työn mallin, mahdollisuudet mukautettuun työhön ja uudelleensijoitukseen sekä osa-aikaisen työn vaihtoehdot.
- Työkyvyn arvioimista varten kirurgin tulee antaa ohjeet siitä, milloin olkapäähän sallitaan täydet liikelaajuudet ja voiman käyttö, ja mahdollisista erityisrajoitteista. Jos esimerkiksi käytetyn leikkaustekniikan tai merkittävän jännerappeuman takia on syytä rajoittaa maksimaalista voimankäyttöä pysyvästi, on se myös kirjattava.
- Leikannut kirurgi siis määrittää työkyvyttömyyden ehdot, joiden puitteissa työterveyshuolto yhdessä potilaan ja tarvittaessa työnantajan kanssa tekee yksilöllisen työhön paluun suunnitelman.
- On huomioitava, että leikatun olkapään tila voi kuntoutuksen myötä parantua pitkällä aikavälillä niin, että lopullinen tulos työkyvyn yms. osalta voidaan nähdä vasta noin vuoden kuluttua leikkauksesta.
Työhön paluun tuki
- Työterveyshuollon yleisimmin käyttämät keinot sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisemiseksi ja työhön paluun tukemiseksi ovat työterveysneuvottelu, selvitys mahdollisuuksista mukauttaa työtä (työjärjestely, työaikajärjestelyt ja työkokeilu) ja potilaan seuranta. Työterveyshuollon ja työnantajan varhainen yhteydenotto työtekijään voi lisätä työhön paluun todennäköisyyttä «Franche RL, Baril R, Shaw W ym. Workplace-based re...»163. Suuren intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna pienen intensiteetin harjoitteluun «Korkean intensiteetin kohdennettu harjoittelu saattaa nopeuttaa töihin paluuta verrattuna matalan intensiteetin harjoitteluun.»C.
- Työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt yhteensä kuukauden joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa. Työterveyshuollon taas tulee ilmoituksen saatuaan selvittää työntekijän työkykyisyys.
- Tarvittaessa selvitetään työnantajan ja työterveyshuollon kesken mahdollisuudet työn sisällön ja työympäristön muutoksiin, jotta potilas pystyy toimintakykynsä heikkenemisestä huolimatta tekemään työtä. Työtehtäviä tulisi voida vaihdella, ja niiden tekemiseen tulisi tarvittaessa antaa lisäaikaa.
- Työfysioterapeutin työpaikkakäyntiä voidaan hyödyntää työhön paluun suunnittelussa ja työn alkaessa «Työkyvyn ja työhön paluun tukitoimet»4.
- Osasairauspäiväraha mahdollistaa työhön paluun 40–60 %:n työajaksi aikaisintaan 1 + 9 päivän sairausloman jälkeen.
Ammattitaudit ja työtapaturmat
- Olkapään rappeumaperäisiä jännevaivoja ei korvata ammattitauteina. Ks. Finlex, Työtapaturma- ja ammattitautilaki «https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459»5.
- Vakuutusyhtiöt voivat olla korvausvelvollisia työtapaturmissa, joissa jännevaurio johtuu olkanivelen sijoiltaanmenosta, riippumaan jäämisestä putoamisen yhteydessä, kaatumisesta suoraan olkapään päälle tai ojennetun yläraajan varaan tai voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan näitä vastaavasta vahinkotapahtumasta.
- Normaalin työliikkeen yhteydessä ilmaantunutta kiertäjäkalvosimen repeämää ei korvata tapaturmavakuutuksesta, sillä fysiologisessa liikkeessä ilmaantuvaa jänteen repeämää pidetään yleisesti rappeuman aiheuttamana.
Kuntoutus
- Olkapään vaivojen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen periaatteet ovat samat kuin muissakin tuki- ja liikuntaelinvaivoissa.
- Ks. suosituksen kohta Fysioterapia «A4»5.
- Kuntoutuksen tavoitteet ja kuntoutustoimet dokumentoidaan kuntoutussuunnitelmaan.
Lääkinnällinen kuntoutus
- Terveydenhuoltolaki (29 §) määrittelee ne palvelut, jotka kuuluvat lääkinnälliseen kuntoutukseen ja joita julkisen terveydenhuollon tulee järjestää. Julkisen terveydenhuollon tulee pääsääntöisesti järjestää erilaiset avoterapiat, laitoskuntoutukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, kuntoutustutkimukset ja sopeutumisvalmennukset. Joissakin tapauksissa lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen kuuluu akuutin sairaanhoidon vaiheen jälkeen Kelalle (Kelan järjestämä harkinnanvarainen ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus).
- Tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa, kuten olkapään jännevaivoissa, lääkinnällisen
kuntoutuksen toimenpiteinä tulevat kyseeseen
- avokuntoutus (terapia) kunnallisen järjestelmän kautta tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.
- Kelan järjestämä avo- tai laitosmuotoinen kuntoutuskurssi, jos katsotaan, että tarvitaan moniammatillista aktivoivaa ryhmäkuntoutusta ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa selviytymistä työssä, kotona ja muissa arjen toimissa.
- Kelan järjestämä yksilöllinen kuntoutusjakso, jos katsotaan, että tarvitaan moniammatillista ja tiivistä kuntoutusta, eikä ryhmämuotoinen kuntoutus ole riittävä esimerkiksi laaja-alaisen oirekokonaisuuden vuoksi.
Ammatillinen kuntoutus
- Ammatillista kuntoutusta tarvitaan, elleivät hoito ja lääkinnällinen kuntoutus palauta työkykyä omaan työhön. Ammatillinen kuntoutus voidaan käynnistää rinnakkain lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa, jos se on tarkoituksenmukaista.
- Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena ovat kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen sekä työkyvyttömyyden estäminen. Tavoitteena ovat työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsyn mahdollistaminen.
- Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset ja opetustoimi.
- Työeläkelaitoksilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ja pitkään (noin 5 vuotta) työskennelleiden ammatillisessa kuntoutuksessa.
- Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. Vakuutuslaitokset vastaavat ammatillisesta kuntoutuksesta tapaturmissa ja ammattitaudeissa.
- Kela järjestää työkyvyn tukemiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta niille, joiden työhistoria ei ole riittävän pitkä työeläkelaitosten järjestämisvastuun piiriin kuulumiseksi tai joiden työelämäkytkös on katkennut. Ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää, jos asianmukaisesti todettu sairaus on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, kuten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, koulutus, ammatti ja muut vastaavat tekijät. Ammatillisena kuntoutuksena voi tulla kyseeseen esimerkiksi kuntoutustutkimus, työkokeilu tai uudelleen koulutus.
- Ammatillisen erityisopetuksen tarpeesta huolehtii opetustoimi.
- Ammatillinen kuntoutussuunnitelma laaditaan hoitavan tahon suositusten mukaan B-lausunnolla. Lausunnossa kuvataan jäljellä olevaa työkykyä ja työkyvyn joko määräaikaisia tai pysyviä rajoituksia. Ennakkopäätös kuntoutuksesta tulisi hakea ennen kuin sairauspäivärahakauden ensisijaisuusaika päättyy tai silloin, kun suunnitelma työhön paluusta on valmiina. Yleensä ehdotetaan työkokeilua entiseen työhön, koulutusta tai työhön valmennusta uuteen ammattiin.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä
Olkapään jännevaivat -suosituksen historiatiedot «Olkapään jännevaivat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9
Puheenjohtaja:
Vesa Lepola, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri; Pihlajalinna, Tampere
Kokoava kirjoittaja:
Juha Paloneva, LT, dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, johtajaylilääkäri, kirurgian professori; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Itä-Suomen yliopisto
Jäsenet:
Marja-Liisa Huuskonen, LL, vastuualuejohtaja; TYKS:n medisiininen toimialue, työlääketiede ja liikennelääketiede
Mauri Kallinen, LT, dosentti, professori, ylilääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö
Jaro Karppinen, LT, dosentti, professori, kuntoutusjohtaja; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, fysiatria
Kimmo Mattila, LT, dosentti, osastonylilääkäri; Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, TYKS, radiologia
Ville Mattila, LT, dosentti, ylilääkäri, kirurgian, erityisesti ortopedian ja traumatologian professori Tampereen yliopisto ja TAYS:n TULES-vastuualue, ortopedia; (Käypä hoito -toimittaja)
Jukka Raittinen, LL, terveyskeskuslääkäri; Seinäjoen kaupunki
Jari Rautiainen, OMT-fysioterapeutti, Suomen Fysioterapeutit ry:n myöntämä TULE-erikoisasiantuntija; Terveystalo, Jyväskylä
Esa-Pekka Takala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Ville Äärimaa, LT, dosentti, toimialuejohtaja; TYKS, TULES-toimialue, ortopedia
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 12.4.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.
Marja-Liisa Huuskonen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Boehringer Ingelheim, Lundbeck, MSD, Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys Ry, hallitus; Lounais-Suomen Työpaikkalääkärit, hallitus; Turun Lääkärit ry, hallitus. Ohjaushankkeet: THL, kysely- ja konseptointihanke; Poliisihallitus, Traficom lomakeuudistushanke; UNA, lisälomakehanke; Ennalta ehkäisevä päihdetyöryhmä.
Mauri Kallinen:Sivutoimet: Lääkinnällisen kuntoutuksen professori (määräaikainen, osa-aikainen 10 % työpanos), Oulun yliopisto; Johtaja, Lääkinnällisen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -hanke (Sosiaali- ja terveysministeriö). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: KaikuCare-kuntoutuskäsineen kehitystyö (CareUs Oy-yritys) ja pilottitutkimuksen suunnittelu (ilman palkkiota). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys ry (KUTKE ry), hallituksen varajäsen; Kuntoutus-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja; Valvira, pysyvä asiantuntija. Ohjaushankkeet: Kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -hanke (oppaan luominen), sosiaali- ja terveysministeriö, vv. 2020–2022; Kuntoutuksen tietopohja-hanke (THL, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) vv. 2019–2020. Muut sidonnaisuudet: Nordea-osakesalkku, jossa hajautettuja sijoituksia suomalaisiin yrityksiin (myös eri lääkealan yrityksiin).
Jaro Karppinen: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Työterveyslaitos. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Scientific Advisory Board Member; Pfizer Movedoc, kouluttaja. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Academy of Rehabilitation Medicine, jäsen; WHO:n External Review Group jäsen. Ohjaushankkeet: Palkon tules-jaoston jäsen; STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen ohjautumisen kriteerit hankkeen työikäisten ryhmän puheenjohtaja.
Vesa Lepola: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pysyvä asiantuntija, LIIPO (Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta).
Kimmo Mattila: Sivutoimet: Yksityislääkäri, Terveystalo Pulssi, Turku. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Päivystys- ja traumaradiologit, hallitus. Aiemmin Suomen Tuki- ja liikuntaelinradiologit hall. PJ, jäsen. Muut sidonnaisuudet: MediShare Oy, HPJ, Terveystalo Oy, osakkeenomistaja.
Ville Mattila: Sivutoimet: ylilääkäri, Tays Tules-va; tekonivelkirurgi, tekonivelsairaala Coxa; KH-toimittaja, Duodecim; asiantuntijalääkäri, keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Muut sidonnaisuudet: tutkimusrahoitus Suomen Akatemia, valtion tutkimusrahoitus, Sigrid Juselius, HY
Juha Paloneva: Sivutoimet: kirurgian professori, Itä-Suomen yliopisto. Tutkimusrahoitus: Suomen akatemia ja Valtion tutkimusrahoitus. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Arthrone. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen olkakirurgisen yhdistyksen puheenjohtaja, Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiön hallituksen jäsen. Ohjaushankkeet: Lausunnonantaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille osoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon lausuntopyyntöihin. Muut sidonnaisuudet: Keski-Suomen keskussairaalan tukisäätiön hallituksen jäsen.
Jukka Raittinen: Ei sidonnaisuuksia.
Jari Rautiainen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: JAMK, Savonia AMK, TAMK, Somty.
Esa-Pekka Takala: Tutkimusrahoitus: Henkilökohtainen apuraha tieteelliseen työhön A&O Seppäsen säätiöltä; Tutkimushankkeita, joissa rahoittajana Työsuojelurahasto. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Työterveyslaitos. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Työterveyslaitos.
Ville Äärimaa: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: asiantuntija, Potilasvahinkolautakunta ja Valvira.
Kirjallisuusviite
Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- McFarland EG, Maffulli N, Del Buono A ym. Impingement is not impingement: the case for calling it "Rotator Cuff Disease". Muscles Ligaments Tendons J 2013;3:196-200 «PMID: 24367779»PubMed
- Papadonikolakis A, McKenna M, Warme W ym. Published evidence relevant to the diagnosis of impingement syndrome of the shoulder. J Bone Joint Surg Am 2011;93:1827-32 «PMID: 22005869»PubMed
- Khan KM, Cook JL, Kannus P ym. Time to abandon the "tendinitis" myth. BMJ 2002;324:626-7 «PMID: 11895810»PubMed
- Maffulli N, Khan KM, Puddu G. Overuse tendon conditions: time to change a confusing terminology. Arthroscopy 1998;14:840-3 «PMID: 9848596»PubMed
- Zingg PO, Jost B, Sukthankar A ym. Clinical and structural outcomes of nonoperative management of massive rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:1928-34 «PMID: 17768188»PubMed
- Viikari-Juntura E, Nykyri E, Takala EP. Shoulder pain and chronic shoulder syndrome. Kirjassa: Kaila-Kangas L (toim.) Musculoskeletal disorders and diseases in Finland, Results of the Health 2000 Survey. Publications of the National Public Health Institute, B 25/2007:23-6
- Miranda H, Viikari-Juntura E, Heistaro S ym. A population study on differences in the determinants of a specific shoulder disorder versus nonspecific shoulder pain without clinical findings. Am J Epidemiol 2005;161:847-55 «PMID: 15840617»PubMed
- Rechardt M, Shiri R, Karppinen J ym. Lifestyle and metabolic factors in relation to shoulder pain and rotator cuff tendinitis: a population-based study. BMC Musculoskelet Disord 2010;11:165 «PMID: 20646281»PubMed
- Sher JS, Uribe JW, Posada A ym. Abnormal findings on magnetic resonance images of asymptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 1995;77:10-5 «PMID: 7822341»PubMed
- Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalence of rotator cuff tears in asymptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 1999;8:296-9 «PMID: 10471998»PubMed
- Yamaguchi K, Ditsios K, Middleton WD ym. The demographic and morphological features of rotator cuff disease. A comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 2006;88:1699-704 «PMID: 16882890»PubMed
- Silverstein BA, Viikari-Juntura E, Fan ZJ ym. Natural course of nontraumatic rotator cuff tendinitis and shoulder symptoms in a working population. Scand J Work Environ Health 2006;32:99-108 «PMID: 16680380»PubMed
- van der Windt DA, Koes BW, de Jong BA ym. Shoulder disorders in general practice: incidence, patient characteristics, and management. Ann Rheum Dis 1995;54:959-64 «PMID: 8546527»PubMed
- Tashjian RZ. Epidemiology, natural history, and indications for treatment of rotator cuff tears. Clin Sports Med 2012;31:589-604 «PMID: 23040548»PubMed
- Oliva F, Via AG, Maffulli N. Physiopathology of intratendinous calcific deposition. BMC Med 2012;10:95 «PMID: 22917025»PubMed
- Seitz AL, McClure PW, Finucane S ym. Mechanisms of rotator cuff tendinopathy: intrinsic, extrinsic, or both? Clin Biomech (Bristol, Avon) 2011;26:1-12 «PMID: 20846766»PubMed
- Kachewar SG, Kulkarni DS. Calcific tendinitis of the rotator cuff: a review. J Clin Diagn Res 2013;7:1482-5 «PMID: 23998102»PubMed
- Speed CA, Hazleman BL. Calcific tendinitis of the shoulder. N Engl J Med 1999;340:1582-4 «PMID: 10332023»PubMed
- Apreleva M, Parsons IM 4th, Warner JJ ym. Experimental investigation of reaction forces at the glenohumeral joint during active abduction. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:409-17 «PMID: 11075325»PubMed
- van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders of the shoulder--a systematic review of the literature. Scand J Work Environ Health 2010;36:189-201 «PMID: 20094690»PubMed
- van der Molen HF, Foresti C, Daams JG ym. Work-related risk factors for specific shoulder disorders: a systematic review and meta-analysis. Occup Environ Med 2017;74:745-755 «PMID: 28756414»PubMed
- Viikari-Juntura E, Shiri R, Solovieva S ym. Risk factors of atherosclerosis and shoulder pain--is there an association? A systematic review. Eur J Pain 2008;12:412-26 «PMID: 17892959»PubMed
- Roquelaure Y, Bodin J, Ha C ym. Personal, biomechanical, and psychosocial risk factors for rotator cuff syndrome in a working population. Scand J Work Environ Health 2011;37:502-11 «PMID: 21706122»PubMed
- Lukersmith S, Hopman K, Vine K ym. A new framing approach in guideline development to manage different sources of knowledge. J Eval Clin Pract 2017;23:66-72 «PMID: 27198591»PubMed
- Sirén M, Viikari-Juntura E, Arokoski J ym. Occupational and non-occupational risk factors of sickness absence due to a shoulder lesion. Occup Environ Med 2020;77:393-401 «PMID: 32188633»PubMed
- Baumgarten KM, Gerlach D, Galatz LM ym. Cigarette smoking increases the risk for rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2010;468:1534-41 «PMID: 19283436»PubMed
- Carbone S, Gumina S, Arceri V ym. The impact of preoperative smoking habit on rotator cuff tear: cigarette smoking influences rotator cuff tear sizes. J Shoulder Elbow Surg 2012;21:56-60 «PMID: 21524922»PubMed
- Harvie P, Pollard TC, Carr AJ. Calcific tendinitis: natural history and association with endocrine disorders. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:169-73 «PMID: 17188907»PubMed
- Cederqvist S, Flinkkilä T, Sormaala M ym. Non-surgical and surgical treatments for rotator cuff disease: a pragmatic randomised clinical trial with 2-year follow-up after initial rehabilitation. Ann Rheum Dis 2020;: «PMID: 33272959»PubMed
- Bonde JP, Mikkelsen S, Andersen JH ym. Prognosis of shoulder tendonitis in repetitive work: a follow up study in a cohort of Danish industrial and service workers. Occup Environ Med 2003;60:E8 «PMID: 12937204»PubMed
- Swannell AJ, Underwood FA, Dixon AS. Periarticular calcific deposits mimicking acute arthritis. Ann Rheum Dis 1970;29:380-5 «PMID: 4916767»PubMed
- Fukuda H. Partial-thickness rotator cuff tears: a modern view on Codman's classic. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:163-8 «PMID: 10810700»PubMed
- Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolution of nonoperatively treated symptomatic isolated full-thickness supraspinatus tears. J Bone Joint Surg Am 2012;94:801-8 «PMID: 22552669»PubMed
- Sørensen AK, Bak K, Krarup AL ym. Acute rotator cuff tear: do we miss the early diagnosis? A prospective study showing a high incidence of rotator cuff tears after shoulder trauma. J Shoulder Elbow Surg 2007;16:174-80 «PMID: 17169582»PubMed
- Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T ym. Factors involved in the presence of symptoms associated with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic rotator cuff tears in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:1133-7 «PMID: 21454096»PubMed
- Schibany N, Zehetgruber H, Kainberger F ym. Rotator cuff tears in asymptomatic individuals: a clinical and ultrasonographic screening study. Eur J Radiol 2004;51:263-8 «PMID: 15294335»PubMed
- Moosmayer S, Smith HJ, Tariq R ym. Prevalence and characteristics of asymptomatic tears of the rotator cuff: an ultrasonographic and clinical study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:196-200 «PMID: 19190053»PubMed
- Yamamoto A, Takagishi K, Osawa T ym. Prevalence and risk factors of a rotator cuff tear in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:116-20 «PMID: 19540777»PubMed
- Mall NA, Kim HM, Keener JD ym. Symptomatic progression of asymptomatic rotator cuff tears: a prospective study of clinical and sonographic variables. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2623-33 «PMID: 21084574»PubMed
- Kartus J, Kartus C, Rostgård-Christensen L ym. Long-term clinical and ultrasound evaluation after arthroscopic acromioplasty in patients with partial rotator cuff tears. Arthroscopy 2006;22:44-9 «PMID: 16399460»PubMed
- Yamaguchi K, Tetro AM, Blam O ym. Natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a longitudinal analysis of asymptomatic tears detected sonographically. J Shoulder Elbow Surg 2001;10:199-203 «PMID: 11408898»PubMed
- Moosmayer S, Gärtner AV, Tariq R. The natural course of nonoperatively treated rotator cuff tears: an 8.8-year follow-up of tear anatomy and clinical outcome in 49 patients. J Shoulder Elbow Surg 2017;26:627-634 «PMID: 28089257»PubMed
- Jung W, Lee S, Hoon Kim S. The natural course of and risk factors for tear progression in conservatively treated full-thickness rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2020;29:1168-1176 «PMID: 32044254»PubMed
- Kwong CA, Ono Y, Carroll MJ ym. Full-Thickness Rotator Cuff Tears: What Is the Rate of Tear Progression? A Systematic Review. Arthroscopy 2019;35:228-234 «PMID: 30472019»PubMed
- Maman E, Harris C, White L ym. Outcome of nonoperative treatment of symptomatic rotator cuff tears monitored by magnetic resonance imaging. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1898-906 «PMID: 19651947»PubMed
- Safran O, Schroeder J, Bloom R ym. Natural history of nonoperatively treated symptomatic rotator cuff tears in patients 60 years old or younger. Am J Sports Med 2011;39:710-4 «PMID: 21310940»PubMed
- Fucentese SF, von Roll AL, Pfirrmann CW ym. Evolution of nonoperatively treated symptomatic isolated full-thickness supraspinatus tears. J Bone Joint Surg Am 2012;94:801-8 «PMID: 22552669»PubMed
- Moosmayer S, Tariq R, Stiris M ym. The natural history of asymptomatic rotator cuff tears: a three-year follow-up of fifty cases. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1249-55 «PMID: 23864172»PubMed
- Beaudreuil J, Bardin T, Orcel P ym. Natural history or outcome with conservative treatment of degenerative rotator cuff tears. Joint Bone Spine 2007;74:527-9 «PMID: 18036863»PubMed
- Lundgreen K, Lian OB, Engebretsen L ym. Lower muscle regenerative potential in full-thickness supraspinatus tears compared to partial-thickness tears. Acta Orthop 2013;84:565-70 «PMID: 24171689»PubMed
- Goutallier D, Postel JM, Lavau L ym. [Impact of fatty degeneration of the suparspinatus and infraspinatus msucles on the prognosis of surgical repair of the rotator cuff]. Rev Chir Orthop Reparatrice Appar Mot 1999;85:668-76 «PMID: 10612130»PubMed
- Yamaguchi K, Sher JS, Andersen WK ym. Glenohumeral motion in patients with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 2000;9:6-11 «PMID: 10717855»PubMed
- Keener JD, Wei AS, Kim HM ym. Proximal humeral migration in shoulders with symptomatic and asymptomatic rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2009;91:1405-13 «PMID: 19487518»PubMed
- Neer CS 2nd, Craig EV, Fukuda H. Cuff-tear arthropathy. J Bone Joint Surg Am 1983;65:1232-44 «PMID: 6654936»PubMed
- Eljabu W, Klinger HM, von Knoch M. The natural history of rotator cuff tears: a systematic review. Arch Orthop Trauma Surg 2015;135:1055-61 «PMID: 25944157»PubMed
- Goldberg BA, Nowinski RJ, Matsen FA 3rd. Outcome of nonoperative management of full-thickness rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2001;:99-107 «PMID: 11154011»PubMed
- Bokor DJ, Hawkins RJ, Huckell GH ym. Results of nonoperative management of full-thickness tears of the rotator cuff. Clin Orthop Relat Res 1993;:103-10 «PMID: 8358901»PubMed
- Hawkins RH, Dunlop R. Nonoperative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1995;:178-88 «PMID: 7497666»PubMed
- Itoi E, Tabata S. Conservative treatment of rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 1992;:165-73 «PMID: 1735208»PubMed
- Chiou HJ, Chou YH, Wu JJ ym. Evaluation of calcific tendonitis of the rotator cuff: role of color Doppler ultrasonography. J Ultrasound Med 2002;21:289-95; quiz 296-7 «PMID: 11883540»PubMed
- Le Goff B, Berthelot JM, Guillot P ym. Assessment of calcific tendonitis of rotator cuff by ultrasonography: comparison between symptomatic and asymptomatic shoulders. Joint Bone Spine 2010;77:258-63 «PMID: 20434387»PubMed
- Merolla G, Singh S, Paladini P ym. Calcific tendinitis of the rotator cuff: state of the art in diagnosis and treatment. J Orthop Traumatol 2016;17:7-14 «PMID: 26163832»PubMed
- Szabó I, Boileau P, Walch G. The proximal biceps as a pain generator and results of tenotomy. Sports Med Arthrosc Rev 2008;16:180-6 «PMID: 18703979»PubMed
- Busconi BB, DeAngelis N, Guerrero PE. The proximal biceps tendon: tricks and pearls. Sports Med Arthrosc Rev 2008;16:187-94 «PMID: 18703980»PubMed
- Chen CH, Hsu KY, Chen WJ ym. Incidence and severity of biceps long head tendon lesion in patients with complete rotator cuff tears. J Trauma 2005;58:1189-93 «PMID: 15995469»PubMed
- Takala E-P, Lehtelä J. Ergonomia. Terveysportti > Työterveyslääkärin käsikirja > Fysiatria > Fysiatrian perusteet > Ergonomia (fys00004)
- Liira J, Juvonen-Posti P, Viikari-Juntura E ym. Työhön paluun tuki. Terveysportti > Työterveys ja kuntoutus > Työterveyshuollon hyvät käytännöt (ttk00111)
- Viikari-Juntura E, Kausto J, Shiri R ym. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2012;38:134-43 «PMID: 22033811»PubMed
- George SZ, Wallace MR, Wright TW ym. Evidence for a biopsychosocial influence on shoulder pain: pain catastrophizing and catechol-O-methyltransferase (COMT) diplotype predict clinical pain ratings. Pain 2008;136:53-61 «PMID: 17686583»PubMed
- Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE ym. Which physical examination tests provide clinicians with the most value when examining the shoulder? Update of a systematic review with meta-analysis of individual tests. Br J Sports Med 2012;46:964-78 «PMID: 22773322»PubMed
- Hermans J, Luime JJ, Meuffels DE ym. Does this patient with shoulder pain have rotator cuff disease?: The Rational Clinical Examination systematic review. JAMA 2013;310:837-47 «PMID: 23982370»PubMed
- Larson HM, O'Connor FG, Nirschl RP. Shoulder pain: the role of diagnostic injections. Am Fam Physician 1996;53:1637-47 «PMID: 8623691»PubMed
- Smith TO, Back T, Toms AP ym. Diagnostic accuracy of ultrasound for rotator cuff tears in adults: a systematic review and meta-analysis. Clin Radiol 2011;66:1036-48 «PMID: 21737069»PubMed
- Omoumi P, Bafort AC, Dubuc JE ym. Evaluation of rotator cuff tendon tears: comparison of multidetector CT arthrography and 1.5-T MR arthrography. Radiology 2012;264:812-22 «PMID: 22919041»PubMed
- Fritz J, Fishman EK, Small KM ym. MDCT arthrography of the shoulder with datasets of isotropic resolution: indications, technique, and applications. AJR Am J Roentgenol 2012;198:635-46 «PMID: 22358004»PubMed
- Krischak G, Gebhard F, Reichel H ym. A prospective randomized controlled trial comparing occupational therapy with home-based exercises in conservative treatment of rotator cuff tears. J Shoulder Elbow Surg 2013;22:1173-9 «PMID: 23523073»PubMed
- Hubbard TJ, Denegar CR. Does Cryotherapy Improve Outcomes With Soft Tissue Injury? J Athl Train 2004;39:278-279 «PMID: 15496998»PubMed
- Mac Auley DC. Ice therapy: how good is the evidence? Int J Sports Med 2001;22:379-84 PMID: 11510876
- Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ice in the treatment of acute soft-tissue injury: a systematic review of randomized controlled trials. Am J Sports Med 2004;32:251-61 «PMID: 14754753»PubMed
- Yang G, Jung B, Kim MR ym. Acromioplasty rates in patients with shoulder disorders with and without acupuncture treatment: a retrospective propensity score-matched cohort study. Acupunct Med 2020;38:255-263 «PMID: 32310005»PubMed
- Rubio A, Mansfield M, Lewis J. Effectiveness of acupuncture in the treatment of shoulder pain: A systematic review of published randomised clinical trials. Physiotherapy UK 2017. Birmingham, UK 10 - 11 Nov 2017
- Manheimer E, Cheng K, Linde K ym. Acupuncture for peripheral joint osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001977 «PMID: 20091527»PubMed
- Holtby R, Razmjou H. Impact of work-related compensation claims on surgical outcome of patients with rotator cuff related pathologies: a matched case-control study. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:452-60 «PMID: 19766021»PubMed
- Derry S, Moore RA, Rabbie R. Topical NSAIDs for chronic musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD007400 «PMID: 22972108»PubMed
- Moore RA, Tramèr MR, Carroll D ym. Quantitative systematic review of topically applied non-steroidal anti-inflammatory drugs. BMJ 1998;316:333-8 «PMID: 9487165»PubMed
- Hopewell S, Keene DJ, Marian IR ym. Progressive exercise compared with best practice advice, with or without corticosteroid injection, for the treatment of patients with rotator cuff disorders (GRASP): a multicentre, pragmatic, 2 × 2 factorial, randomised controlled trial. Lancet 2021;398:416-428 «PMID: 34265255»PubMed
- Mohamadi A, Chan JJ, Claessen FM ym. Corticosteroid Injections Give Small and Transient Pain Relief in Rotator Cuff Tendinosis: A Meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2017;475:232-243 «PMID: 27469590»PubMed
- Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Efficacy and safety of corticosteroid injections and other injections for management of tendinopathy: a systematic review of randomised controlled trials. Lancet 2010;376:1751-67 «PMID: 20970844»PubMed
- Puzzitiello RN, Patel BH, Forlenza EM ym. Adverse Impact of Corticosteroids on Rotator Cuff Tendon Health and Repair: A Systematic Review of Basic Science Studies. Arthrosc Sports Med Rehabil 2020;2:e161-e169 «PMID: 32368753»PubMed
- Oh CH, Oh JH, Kim SH ym. Effectiveness of subacromial anti-adhesive agent injection after arthroscopic rotator cuff repair: prospective randomized comparison study. Clin Orthop Surg 2011;3:55-61 «PMID: 21369479»PubMed
- Struyf F, Nijs J, Mollekens S ym. Scapular-focused treatment in patients with shoulder impingement syndrome: a randomized clinical trial. Clin Rheumatol 2013;32:73-85 «PMID: 23053685»PubMed
- Holmgren T, Björnsson Hallgren H, Öberg B ym. Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients with subacromial impingement syndrome: randomised controlled study. BMJ 2012;344:e787 «PMID: 22349588»PubMed
- Naunton J, Street G, Littlewood C ym. Effectiveness of progressive and resisted and non-progressive or non-resisted exercise in rotator cuff related shoulder pain: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Rehabil 2020;34:1198-1216 «PMID: 32571081»PubMed
- Hanratty CE, McVeigh JG, Kerr DP ym. The effectiveness of physiotherapy exercises in subacromial impingement syndrome: a systematic review and meta-analysis. Semin Arthritis Rheum 2012;42:297-316 «PMID: 22607807»PubMed
- Pieters L, Lewis J, Kuppens K ym. An Update of Systematic Reviews Examining the Effectiveness of Conservative Physical Therapy Interventions for Subacromial Shoulder Pain. J Orthop Sports Phys Ther 2020;50:131-141 «PMID: 31726927»PubMed
- Simsek HH, Balki S, Keklik SS ym. Does Kinesio taping in addition to exercise therapy improve the outcomes in subacromial impingement syndrome? A randomized, double-blind, controlled clinical trial. Acta Orthop Traumatol Turc 2013;47:104-10 «PMID: 23619543»PubMed
- Gebremariam L, Hay EM, van der Sande R ym. Subacromial impingement syndrome--effectiveness of physiotherapy and manual therapy. Br J Sports Med 2014;48:1202-8 «PMID: 24217037»PubMed
- Calis HT, Berberoglu N, Calis M. Are ultrasound, laser and exercise superior to each other in the treatment of subacromial impingement syndrome? A randomized clinical trial. Eur J Phys Rehabil Med 2011;47:375-80 «PMID: 21946399»PubMed
- Surace SJ, Deitch J, Johnston RV ym. Shock wave therapy for rotator cuff disease with or without calcification. Cochrane Database Syst Rev 2020;3:CD008962 «PMID: 32128761»PubMed
- Kvalvaag E, Roe C, Engebretsen KB ym. One year results of a randomized controlled trial on radial Extracorporeal Shock Wave Treatment, with predictors of pain, disability and return to work in patients with subacromial pain syndrome. Eur J Phys Rehabil Med 2018;54:341-350 «PMID: 28655271»PubMed
- Leduc BE, Caya J, Tremblay S ym. Treatment of calcifying tendinitis of the shoulder by acetic acid iontophoresis: a double-blind randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1523-7 «PMID: 14586921»PubMed
- Perron M, Malouin F. Acetic acid iontophoresis and ultrasound for the treatment of calcifying tendinitis of the shoulder: a randomized control trial. Arch Phys Med Rehabil 1997;78:379-84 «PMID: 9111457»PubMed
- Rha DW, Park GY, Kim YK ym. Comparison of the therapeutic effects of ultrasound-guided platelet-rich plasma injection and dry needling in rotator cuff disease: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:113-22 «PMID: 23035005»PubMed
- Hyvönen P, Lohi S, Jalovaara P. Open acromioplasty does not prevent the progression of an impingement syndrome to a tear. Nine-year follow-up of 96 cases. J Bone Joint Surg Br 1998;80:813-6 «PMID: 9768891»PubMed
- Henkus HE, de Witte PB, Nelissen RG ym. Bursectomy compared with acromioplasty in the management of subacromial impingement syndrome: a prospective randomised study. J Bone Joint Surg Br 2009;91:504-10 «PMID: 19336812»PubMed
- Donigan JA, Wolf BR. Arthroscopic subacromial decompression: acromioplasty versus bursectomy alone--does it really matter? A systematic review. Iowa Orthop J 2011;31:121-6 «PMID: 22096430»PubMed
- Petersen SA, Murphy TP. The timing of rotator cuff repair for the restoration of function. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:62-8 «PMID: 20675154»PubMed
- Hantes ME, Karidakis GK, Vlychou M ym. A comparison of early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2011;19:1766-70 «PMID: 21258779»PubMed
- Björnsson HC, Norlin R, Johansson K ym. The influence of age, delay of repair, and tendon involvement in acute rotator cuff tears: structural and clinical outcomes after repair of 42 shoulders. Acta Orthop 2011;82:187-92 «PMID: 21434791»PubMed
- Patel V, Thomas C, Fort H ym. Early versus delayed repair of traumatic rotator cuff tears. Does timing matter on outcomes? Eur J Orthop Surg Traumatol 2022;32:269-277 «PMID: 33811525»PubMed
- Fossati C, Stoppani C, Menon A ym. Arthroscopic rotator cuff repair in patients over 70 years of age: a systematic review. J Orthop Traumatol 2021;22:3 «PMID: 33599856»PubMed
- Heuberer PR, Smolen D, Pauzenberger L ym. Longitudinal Long-term Magnetic Resonance Imaging and Clinical Follow-up After Single-Row Arthroscopic Rotator Cuff Repair: Clinical Superiority of Structural Tendon Integrity. Am J Sports Med 2017;45:1283-1288 «PMID: 28272899»PubMed
- Randelli PS, Menon A, Nocerino E ym. Long-term Results of Arthroscopic Rotator Cuff Repair: Initial Tear Size Matters: A Prospective Study on Clinical and Radiological Results at a Minimum Follow-up of 10 Years. Am J Sports Med 2019;47:2659-2669 «PMID: 31411899»PubMed
- Plachel F, Siegert P, Rüttershoff K ym. Long-term Results of Arthroscopic Rotator Cuff Repair: A Follow-up Study Comparing Single-Row Versus Double-Row Fixation Techniques. Am J Sports Med 2020;48:1568-1574 «PMID: 32391732»PubMed
- Sakha S, Erdogan S, Shanmugaraj A ym. Update on all-arthroscopic vs. mini-open rotator cuff repair: A systematic review and meta-analysis. J Orthop 2021;24:254-263 «PMID: 33867750»PubMed
- Liu J, Fan L, Zhu Y ym. Comparison of clinical outcomes in all-arthroscopic versus mini-open repair of rotator cuff tears: A randomized clinical trial. Medicine (Baltimore) 2017;96:e6322 «PMID: 28296750»PubMed
- Ma HL, Chiang ER, Wu HT ym. Clinical outcome and imaging of arthroscopic single-row and double-row rotator cuff repair: a prospective randomized trial. Arthroscopy 2012;28:16-24 «PMID: 21982391»PubMed
- Lapner PL, Sabri E, Rakhra K ym. A multicenter randomized controlled trial comparing single-row with double-row fixation in arthroscopic rotator cuff repair. J Bone Joint Surg Am 2012;94:1249-57 «PMID: 22810395»PubMed
- Carbonel I, Martinez AA, Calvo A ym. Single-row versus double-row arthroscopic repair in the treatment of rotator cuff tears: a prospective randomized clinical study. Int Orthop 2012;36:1877-83 «PMID: 22584619»PubMed
- Wang J, Ma JX, Zhu SW ym. Does Distal Clavicle Resection Decrease Pain or Improve Shoulder Function in Patients With Acromioclavicular Joint Arthritis and Rotator Cuff Tears? A Meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2018;476:2402-2414 «PMID: 30334833»PubMed
- Métais P, Gallinet D, Labattut L ym. Increased T2 signal intensity in the distal clavicle does not justify acromioclavicular resection arthroplasty during rotator cuff repair. Orthop Traumatol Surg Res 2020;106:S217-S222 «PMID: 32943381»PubMed
- Moraes VY, Lenza M, Tamaoki MJ ym. Platelet-rich therapies for musculoskeletal soft tissue injuries. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD010071 «PMID: 24363098»PubMed
- Watson ST, Robbins CB, Bedi A ym. Comparison of Outcomes 1 Year After Rotator Cuff Repair With and Without Concomitant Biceps Surgery. Arthroscopy 2017;33:1928-1936 «PMID: 28822640»PubMed
- Liu H, Song X, Liu P ym. Clinical Outcomes of Arthroscopic Tenodesis Versus Tenotomy for Long Head of the Biceps Tendon Lesions: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Clinical Trials and Cohort Studies. Orthop J Sports Med 2021;9:2325967121993805 «PMID: 33997057»PubMed
- Zhou P, Liu J, Deng X ym. Biceps tenotomy versus tenodesis for lesions of the long head of the biceps tendon: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Medicine (Baltimore) 2021;100:e23993 «PMID: 33545991»PubMed
- Fang JH, Dai XS, Yu XN ym. Lesions of the Long Head of the Biceps Tendon Concomitant with Rotator Cuff Tears: Tenotomy or Subpectoral Mini-open Tenodesis? A Comparative Short to Mid-term Follow-up Study. Orthop Surg 2019;11:857-863 «PMID: 31532924»PubMed
- Castricini R, Familiari F, De Gori M ym. Tenodesis is not superior to tenotomy in the treatment of the long head of biceps tendon lesions. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2018;26:169-175 «PMID: 28623414»PubMed
- Boileau P, Baqué F, Valerio L ym. Isolated arthroscopic biceps tenotomy or tenodesis improves symptoms in patients with massive irreparable rotator cuff tears. J Bone Joint Surg Am 2007;89:747-57 «PMID: 17403796»PubMed
- Walch G, Edwards TB, Boulahia A ym. Arthroscopic tenotomy of the long head of the biceps in the treatment of rotator cuff tears: clinical and radiographic results of 307 cases. J Shoulder Elbow Surg 2005;14:238-46 «PMID: 15889020»PubMed
- Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM ym. Acromio humeral distance less than six millimeter: its meaning in full-thickness rotator cuff tear. Orthop Traumatol Surg Res 2011;97:246-51 «PMID: 21459063»PubMed
- Kircher J, Morhard M, Magosch P ym. How much are radiological parameters related to clinical symptoms and function in osteoarthritis of the shoulder? Int Orthop 2010;34:677-81 «PMID: 19652970»PubMed
- Kukkonen J, Joukainen A, Lehtinen J ym. The effect of glenohumeral osteoarthritis on the outcome of isolated operatively treated supraspinatus tears. J Orthop Sci 2013;18:405-9 «PMID: 23512014»PubMed
- Shepet KH, Liechti DJ, Kuhn JE. Nonoperative treatment of chronic, massive irreparable rotator cuff tears: a systematic review with synthesis of a standardized rehabilitation protocol. J Shoulder Elbow Surg 2021;30:1431-1444 «PMID: 33276163»PubMed
- Mulieri P, Dunning P, Klein S ym. Reverse shoulder arthroplasty for the treatment of irreparable rotator cuff tear without glenohumeral arthritis. J Bone Joint Surg Am 2010;92:2544-56 «PMID: 21048173»PubMed
- Boileau P, Gonzalez JF, Chuinard C ym. Reverse total shoulder arthroplasty after failed rotator cuff surgery. J Shoulder Elbow Surg 2009;18:600-6 «PMID: 19481959»PubMed
- Bacle G, Nové-Josserand L, Garaud P ym. Long-Term Outcomes of Reverse Total Shoulder Arthroplasty: A Follow-up of a Previous Study. J Bone Joint Surg Am 2017;99:454-461 «PMID: 28291177»PubMed
- Ernstbrunner L, Suter A, Catanzaro S ym. Reverse Total Shoulder Arthroplasty for Massive, Irreparable Rotator Cuff Tears Before the Age of 60 Years: Long-Term Results. J Bone Joint Surg Am 2017;99:1721-1729 «PMID: 29040126»PubMed
- Viswanath A, Bale S, Trail I. Reverse total shoulder arthroplasty for irreparable rotator cuff tears without arthritis: A systematic review. J Clin Orthop Trauma 2021;17:267-272 «PMID: 33936948»PubMed
- Berth A, Neumann W, Awiszus F ym. Massive rotator cuff tears: functional outcome after debridement or arthroscopic partial repair. J Orthop Traumatol 2010;11:13-20 «PMID: 20198404»PubMed
- Iagulli ND, Field LD, Hobgood ER ym. Comparison of partial versus complete arthroscopic repair of massive rotator cuff tears. Am J Sports Med 2012;40:1022-6 «PMID: 22415210»PubMed
- Gerber C, Rahm SA, Catanzaro S ym. Latissimus dorsi tendon transfer for treatment of irreparable posterosuperior rotator cuff tears: long-term results at a minimum follow-up of ten years. J Bone Joint Surg Am 2013;95:1920-6 «PMID: 24196461»PubMed
- Kovacevic D, Suriani RJ Jr, Grawe BM ym. Management of irreparable massive rotator cuff tears: a systematic review and meta-analysis of patient-reported outcomes, reoperation rates, and treatment response. J Shoulder Elbow Surg 2020;29:2459-2475 «PMID: 32763381»PubMed
- Longo UG, Risi Ambrogioni L, Berton A ym. Conservative versus accelerated rehabilitation after rotator cuff repair: a systematic review and meta-analysis. BMC Musculoskelet Disord 2021;22:637 «PMID: 34303366»PubMed
- Hasan S, McGee A, Weinberg M ym. Change in Driving Performance following Arthroscopic Shoulder Surgery. Int J Sports Med 2016;37:748-53 «PMID: 27487432»PubMed
- DiSilvestro KJ, Santoro AJ, Tjoumakaris FP ym. When Can I Drive After Orthopaedic Surgery? A Systematic Review. Clin Orthop Relat Res 2016;474:2557-2570 «PMID: 27492688»PubMed
- Rawal A, Chehata A, Horberry T ym. Defining the upper extremity range of motion for safe automobile driving. Clin Biomech (Bristol, Avon) 2018;54:78-85 «PMID: 29571031»PubMed
- Akbar M, Balean G, Brunner M ym. Prevalence of rotator cuff tear in paraplegic patients compared with controls. J Bone Joint Surg Am 2010;92:23-30 «PMID: 20048092»PubMed
- M. Alm, H. Saraste, C. Norrbrink, Shoulder pain in persons with thoracic spinal cord injury: prevalence and characteristics, J Re×habil Med, 40 (2008), pp. 277-283
- Fattal C, Coulet B, Gelis A ym. Rotator cuff surgery in persons with spinal cord injury: relevance of a multidisciplinary approach. J Shoulder Elbow Surg 2014;23:1263-71 «PMID: 24739795»PubMed
- Popowitz RL, Zvijac JE, Uribe JW ym. Rotator cuff repair in spinal cord injury patients. J Shoulder Elbow Surg 2003;12:327-32 «PMID: 12934024»PubMed
- Wang W-T, Huang S-W, Liou T-H, Lin H-W. Patients with Rheumatoid Arthritis Were Associated with a Risk of Rotator Cuff Diseases. J Clin Med. 2019 Feb; 8(2): 129.
- Lim SJ, Sun JH, Kekatpure AL ym. Rotator cuff surgery in patients with rheumatoid arthritis: clinical outcome comparable to age, sex and tear size matched non-rheumatoid patients. Ann R Coll Surg Engl 2017;99:579-583 «PMID: 28853601»PubMed
- Holcomb JO, Hebert DJ, Mighell MA ym. Reverse shoulder arthroplasty in patients with rheumatoid arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2010;19:1076-84 «PMID: 20363159»PubMed
- Gumina S, Candela V, Passaretti D ym. The association between body fat and rotator cuff tear: the influence on rotator cuff tear sizes. J Shoulder Elbow Surg 2014;23:1669-74 «PMID: 24906904»PubMed
- Wendelboe AM, Hegmann KT, Gren LH ym. Associations between body-mass index and surgery for rotator cuff tendinitis. J Bone Joint Surg Am 2004;86:743-7 «PMID: 15069138»PubMed
- Warrender WJ, Brown OL, Abboud JA. Outcomes of arthroscopic rotator cuff repairs in obese patients. J Shoulder Elbow Surg 2011;20:961-7 «PMID: 21324416»PubMed
- Kashanchi KI, Nazemi AK, Komatsu DE ym. Level of obesity is directly associated with complications following arthroscopic rotator cuff repair. J Shoulder Elbow Surg 2021;30:1581-1587 «PMID: 33536124»PubMed
- Kukkonen J, Kauko T, Virolainen P ym. Smoking and operative treatment of rotator cuff tear. Scand J Med Sci Sports 2014;24:400-3 «PMID: 23206267»PubMed
- Santiago-Torres J, Flanigan DC, Butler RB ym. The effect of smoking on rotator cuff and glenoid labrum surgery: a systematic review. Am J Sports Med 2015;43:745-51 «PMID: 24859982»PubMed
- Roe Y, Soberg HL, Bautz-Holter E ym. A systematic review of measures of shoulder pain and functioning using the International classification of functioning, disability and health (ICF). BMC Musculoskelet Disord 2013;14:73 «PMID: 23445557»PubMed
- Stay-at-Work and Return-to-Work Process Improvement Committee.. Preventing needless work disability by helping people stay employed. J Occup Environ Med 2006;48:972-87 «PMID: 16966965»PubMed
- Svendsen SW, Frost P, Jensen LD. Time trends in surgery for non-traumatic shoulder disorders and postoperative risk of permanent work disability: a nationwide cohort study. Scand J Rheumatol 2012;41:59-65 «PMID: 22103333»PubMed
- Franche RL, Baril R, Shaw W ym. Workplace-based return-to-work interventions: optimizing the role of stakeholders in implementation and research. J Occup Rehabil 2005;15:525-42 «PMID: 16254753»PubMed
- McCreesh KM, Crotty JM, Lewis JS. Acromiohumeral distance measurement in rotator cuff tendinopathy: is there a reliable, clinically applicable method? A systematic review. Br J Sports Med 2015;49:298-305 «PMID: 25690908»PubMed
- Namdari S, Baldwin K, Glaser D ym. Does obesity affect early outcome of rotator cuff repair? J Shoulder Elbow Surg 2010;19:1250-5 «PMID: 20609600»PubMed