Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
17.1.2024

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Keuhkokuumeella eli pneumonialla tarkoitetaan keuhkokudoksen infektiota.
  • Keuhkokuumetta on epäiltävä, jos potilaalla on kuumetta sekä alahengitystieinfektion oireet (yskä ja hengenahdistus, kuume tai rintakipu) ja sairaus on vaikuttanut yleiskuntoon, sairaus on kehittynyt nopeasti tai oireet ovat vaikeutuneet uudestaan tai jos potilaalla on lisäriskitekijöitä, kuten korkea ikä tai muita sairauksia. Vanhuksilla keuhkokuumeen ainoana merkkinä voi olla sekavuus.
  • Keskeistä on tunnistaa keuhkokuumepotilaat alahengitystieinfektio-oireisten potilaiden joukosta.
  • Hoitavan lääkärin on mahdollista tunnistaa keuhkokuumetta sairastavat potilaat taudinkuvan ja keuhkoauskultaation perusteella.
  • Hoitavan lääkärin kliininen arvio yhdistettynä CRP-arvoon on hyvin usein riittävä keuhkokuumediagnoosin tekemiseen. Keuhkokuumeen diagnostisia CRP-pitoisuuden raja-arvoja ei kuitenkaan voida asettaa.
  • Silloin kun keuhkokuumediagnostiikassa käytetään keuhkokuvaa, tulee pyrkiä ottamaan pystykuva, mikäli potilaan vointi sen sallii.
  • Mikrobilääkehoito kohdistetaan keuhkokuumeeseen ja tapauksiin, joissa on vahva epäily keuhkokuumeesta.
  • Keuhkokuumeen ensisijainen mikrobilääkehoito on amoksisilliini.
  • Mikrobilääkehoidon kesto on vähintään 5 vuorokautta, ja ennen mikrobilääkityksen lopettamista potilaan tulee olla 2–3 vuorokautta kuumeeton.
  • Valtaosa keuhkokuumeista voidaan hoitaa turvallisesti kotona. Suosituksessa annetaan suuntaa antavia ohjeita osastohoidon tarpeesta.
  • Mikrobilääkettä ei aina tarvitse antaa suonensisäisesti, vaikka potilasta hoidetaankin osastolla.
  • Keuhkokuumeen hoitopaikan valintaan vaikuttaa taudin vaikeusaste. Vaikeusastetta voidaan arvioida DS-CRB-65-työkalulla, jossa huomioidaan potilaan liitännäissairaudet, happisaturaatio, tajunnantaso, hengitystaajuus, verenpaine ja ikä.
  • Keuhkojen rutiinimaista seurantaröntgenkuvausta ei tarvita, jos potilas on alle 50-vuotias, perusterve, tupakoimaton ja paranee hyvin.
  • Yli 50-vuotiaille ja kaikenikäisille tupakoiville keuhkokuumeen sairastaneille potilaille suositellaan keuhkojen seurantaröntgenkuvausta 6–12 viikon kuluttua.

Määritelmät ja aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on auttaa
    • tunnistamaan alahengitystieinfektio-oireisten aikuisten joukosta potilaat, joilla on keuhkokuume
    • rajaamaan mikrobilääkehoito keuhkokuumetta tai todennäköistä keuhkokuumetta sairastaville ja ohjaamaan mikrobilääkehoidon valintaa ja kestoa
    • tunnistamaan keuhkokuumeen vaikeusaste ja valitsemaan oikea hoitopaikka
    • tunnistamaan keuhkokuumeen mahdollisia komplikaatioita.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Potilasnäkökulmia

  • Muita hengitystieinfektioita kuin bakteerikeuhkokuumetta sairastaneiden potilaiden näkökulmia on tutkittu tieteellisissä tutkimuksissa. Tutkimuksissa on havaittu, että
    • potilaat kokevat tärkeäksi, että hengitystieinfektioiden hoidossa hoitopäätöksestä ja sen perusteluista keskustellaan potilaan kanssa. Näin voidaan parhaiten välttää tarpeettomia mikrobilääkehoitoja virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa «Hazard A, Debin M, Hervé C, ym. Implementation of ...»6.
    • sillä, mitä termiä lääkäri käyttää viruksen aiheuttamasta alahengitystieinfektiosta, on merkitystä. Lääkärin käyttämä termi "bronkiitti" (bronchitis) voi vahvistaa potilaan käsitystä siitä, että hänen tilansa vaatii (tarpeetonta) mikrobilääkehoitoa verrattuna tilanteeseen, jossa lääkäri käyttää oirekokonaisuudesta termiä "flunssa" tai "hengitystieinfektio" (chest cold) «Hickner J. 6 steps to take when a patient insists ...»7.
  • Potilaan huolet ja odotukset huomioon ottavasta työotteesta ja jaetusta päätöksenteosta on siten hyötyä myös alahengitystieinfektioita sairastavien potilaiden hoidossa.

Ilmaantuvuus

Kuolleisuus

  • Kotona alkaneeseen keuhkokuumeeseen sairastuneiden kuolleisuus suurenee voimakkaasti ikääntymisen myötä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 15–59-vuotiailla kuolleisuus oli 0,6 %, 60–74-vuotiailla 6 % ja 75 vuotta täyttäneillä 17 % «Jokinen C, Heiskanen L, Juvonen H, ym. Incidence o...»16.
  • Kuolleisuutta lisäävät iän lisäksi perussairaudet, kuten syöpäsairaudet, sydämen vajaatoiminta, aivoinfarkti ja -verenvuoto, munuaissairaudet, diabetes ja mielenterveyden häiriöt «Luna CM, Palma I, Niederman MS, ym. The Impact of ...»17.
  • Kuolleisuus riippuu myös keuhkokuumeen vaikeusasteesta ja siitä, mitä keuhkokuumeeseen sairastuneiden osajoukkoa tarkastellaan (avohoitoinen, osastohoitoa tai tehohoitoa vaativa keuhkokuume).

Riskitekijät

Etiologia

Rokotteet keuhkokuumeen ehkäisyssä

Diagnostiikka

Oireet, löydökset ja kliininen arviointi

Radiologinen diagnostiikka

Mikrobiologinen diagnostiikka

  • Mikrobiologisista näytteistä on avoterveydenhuollossa harvoin hyötyä keuhkokuumetta sairastavan potilaan taudinmäärityksessä tai hoidon suunnittelussa. Koska empiirinen hoito kattaa hyvin tavalliset taudinaiheuttajat, mikrobiologista diagnostiikka suositellaan vain vakavaoireisille potilaille.
  • Osassa keuhkokuumeista aiheuttaja voidaan tunnistaa veriviljelyn avulla: arviolta 25 % pneumokokkikeuhkokuumeista on veriviljelypositiivisia «Veri- ja yskösviljely keuhkokuumeen aiheuttajan tunnistamisessa»3. Veriviljely suositellaan otettavaksi kaikilta potilailta, joilla on voimakkaat oireet ja joiden yleistila on heikentynyt merkittävästi tai joilla on vakavan taudin riskitekijöitä (esim. diabetes, päihteiden käyttö, immuunipuutos).
  • Hyvin otetusta ja nopeasti tutkittavaksi saadusta alahengitystieperäisestä näytteestä voidaan viljelyllä havaita tavalliset patogeeniset bakteerit ja tutkia niiden mikrobilääkeherkkyys, ellei potilas ole saanut edeltävää mikrobilääkehoitoa. Kunnollisen yskösnäytteen saaminen on kuitenkin usein teknisesti vaikeaa, mikä rajoittaa ysköksen bakteeriviljelyn kliinistä käyttökelpoisuutta «Veri- ja yskösviljely keuhkokuumeen aiheuttajan tunnistamisessa»3.
  • Keuhkokuume voidaan joskus varmistaa pneumokokin aiheuttamaksi käyttämällä virtsan pneumokokkiantigeenitutkimusta, jonka positiivinen tulos on aikuisilla varsin luotettava «Pneumokokin pikatesti»4. Herkkyys lienee korkeintaan 75 %, joten negatiivinen tulos ei sulje pois pneumokokki-infektiota «Sinclair A, Xie X, Teltscher M, ym. Systematic rev...»30.
  • Legionellan mahdollisuus tulisi huomioida erityisesti ulkomaanmatkan jälkeen ja tehohoitoa vaativissa kotisyntyisissä keuhkokuumeissa tai jos tiedossa on altistus legionellojen kasvua suosivalle vesijärjestelmälle tai kompostimullalle. Legionellainfektion todennäköisyyttä lisääviä löydöksiä ovat hyponatremia, kuume ja ripuli. Diagnostiikkaan voidaan käyttää virtsan legionella-antigeenitutkimusta, joka useimmiten tunnistaa vain Legionella pneumophilan yleisimmän tautia aiheuttavan seroryhmän 1. Muita legionelloja on mahdollista todeta alahengitystienäytteestä tehtävillä nukleiinihappo (PCR) -testeillä sekä erityistilanteessa legionellaviljelyllä «Ricketts KD, Yadav R, Joseph CA, ym. Travel-associ...»31, «Legionellakeuhkokuumeen laboratoriodiagnostiikka»5. Ylähengitystienäytteestä tehtynä myös nukleiinihappotestien herkkyys on huono.
  • Mycoplasma pneumoniae ja Chlamydophila pneumoniae voidaan todeta nukleiinihappotekniikalla hengitystieperäisestä näytteestä. Diagnoosin hitauden vuoksi serologia soveltuu huonosti hoidon ohjaamiseen, mutta tuloksella voi olla epidemiologista merkitystä «Sharma L, Losier A, Tolbert T, ym. Atypical Pneumo...»32.
  • Nukleiinihappotestit ovat ensisijaisia myös virusten osoittamiseen. COVID-19-pandemian aikana yleistyi käytäntö testata hengitystieoireiden vuoksi sairaalaan otettavat potilaat nopealla nukleiinihappotestillä, joka kattaa SARS-2-koronaviruksen, influenssa A- ja B-viruksen sekä mahdollisesti RS-viruksen. Tavoitteena on erityisesti estää virusten leviäminen hoitoyksiköissä, mutta tulos voi myös vaikuttaa potilaan hoitoon. Viruksen toteaminen hengitystienäytteestä ei kuitenkaan sulje pois keuhkokuumeen bakteerietiologiaa.
  • Keuhkokuumeen mikrobietiologian selvittämiseen on nykyään saatavilla kattavia nukleiinihapon osoitukseen perustuvia menetelmiä, joilla voidaan osoittaa useita (> 20) hengitystieinfektioita aiheuttavia bakteereja ja viruksia alahengitystienäytteestä alle kahdessa tunnissa. Ylähengitystienäytteestä herkkyys on huonompi mutta S. pneumoniaen tai H. influenzaen suhteen positiivinen tulos on luotettava. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä siitä, että nukleiiinihappotestipaneeleja käyttämällä pystyttäisiin vähentämään, lyhentämään tai kohdentamaan potilaan saamaa mikrobilääkehoitoa tai vaikuttamaan sairaalahoidon kestoon tai kustannuksiin. Nukleiinihappotestipaneelien käyttö tulisi suunnata sellaisiin vakaviin sairaalahoitoa vaativiin keuhkokuumeisiin, joissa hoidon tulee kattaa myös epätyypilliset aiheuttajat «Nopeat multiplex-PCR-paneelit keuhkokuumeen diagnostiikassa ja hoidon ohjauksessa»6.
  • HIV-testi (HIV-AgAb) on suositeltavaa tehdä ainakin sairaalahoitoon joutuneille keuhkokuumepotilaille, koska HIV-infektio suurentaa keuhkokuumeen riskiä «Sogaard OS, Lohse N, Gerstoft J, ym. Hospitalizati...»33.

Erotusdiagnostiikka

Taulukko 1. Keuhkokuumeen radiologisessa erotusdiagnostiikassa ja huonosti paranevassa keuhkokuumeessa* huomioitavia sairauksia tai löydöksiä
Aiemmat keuhkomuutokset
Allerginen alveoliitti
* Atelektaasi
* Diffuusi alveolivaurio
Eosinofiilinen keuhkokuume
* Interstitiaaliset keuhkosairaudet ja idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) sekä niiden akuutit pahenemisvaiheet
Kasvain
Keuhkoinfarkti
Keuhkotuberkuloosi
* Organisoituva keuhkokuume
Sydämen vajaatoiminta
Vaskuliitti

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arvio ja sairastuneen hoitopaikan valinta

Hoito

Oireenmukainen hoito

Mikrobilääkehoito

Taulukko 2. Kotisyntyisen keuhkokuumeen suun kautta otettavat mikrobilääkkeet
Lääke Annos Näytön aste Huomioitavaa
1) Amoksisilliiniin voidaan lisäksi liittää makrolidi tai doksisykliini. Tällöin potilasta on informoitava riittävästi, jotta varmistetaan molempien mikrobilääkkeiden samanaikainen käyttö.
Ensisijainen
Amoksisilliini 750 mg – 1 g x 3 «Amoksisilliini on tehokas pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen hoitona.»A Ei kata keuhkoklamydiaa eikä mykoplasmaa. Liitä tarvittaessa makrolidi tai doksisykliini.1)
Toissijainen penisilliiniallergiselle ja vaihtoehtoinen lievässä tai keskivaikeassa keuhkokuumeessa, kun halutaan kattaa keuhkoklamydia ja mykoplasma
Doksisykliini 100 mg x 2 «Doksisykliinin teho keuhkokuumeen hoidossa lienee kohtalainen.»C Ei ainoana lääkkeenä vaikeaoireisessa keuhkokuumeessa.
Pneumokokin lisääntynyt resistenssi rajoittaa käyttöä.
Jatkuvassa vuodelevossa olevat potilaat ovat alttiita doksisykliinin ruokatorvihaitoille.
Harkitaan, jos potilas on saanut muuta mikrobilääkehoitoa kolmen edellisen kuukauden aikana tai oleskellut ulkomailla tai hänellä on vaikea perussairaus.
Moksifloksasiini 400 mg x 1 «Moksifloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.»A Lisää resistenssiä useille bakteerilajeille.
Levofloksasiini 500 mg x (1– 2) tai 750 mg x 1 «Levofloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa kotona ja sairaalassa hoidettavilla potilailla.»A Lisää resistenssiä useille bakteerilajeille.

Kotisyntyisen keuhkokuumeen hoito osastolla

Taulukko 3. Kotisyntyisen keuhkokuumeen suonensisäisen mikrobilääkehoidon aloitusvaihtoehdot osastohoitoa tarvitsevalla keuhkokuumepotilaalla
Lääke Annos Näytön aste Huomioitavaa
1) Voidaan antaa yhdessä oraalisen makrolidin tai doksisykliinin kanssa keuhkoklamydian ja mykoplasman kattamiseksi.
Ensisijaiset
Kefuroksiimi1) 1,5 g x 3–4 i.v. «Kefuroksiimi näyttää olevan tehokas suonensisäisesti annosteltuna.»B Tehoaa keuhkokuumeen lisäksi moniin muihin vakaviin infektioihin.
G-penisilliini1) 2–4 MU x 6 «Riittävän tiuhaan, vähintään neljästi vuorokaudessa annostellulla G-penisilliinillä voidaan edelleen hoitaa pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta.»D Hyväkuntoiselle työikäiselle, jolla on lohkokeuhkokuume eikä vaikeita sairauksia.
G-penisilliini voidaan vaihtaa kefuroksiimin tilalle pneumokokin varmistuttua keuhkokuumeen aiheuttajaksi.
Toissijaiset jos allergia estää kefuroksiimin tai G-penisilliinin käytön.
Moksifloksasiini 400 mg x 1 i.v. «Moksifloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.»A Imeytyy hyvin suun kautta. Oraaliseen lääkitykseen siirrytään heti, kun se on mahdollista.
Levofloksasiini 500 mg x 2 tai 750 mg x 1 i.v. «Levofloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa kotona ja sairaalassa hoidettavilla potilailla.»A Imeytyy hyvin suun kautta. Oraaliseen lääkitykseen siirrytään heti, kun se on mahdollista.

Mikrobilääkehoidon kesto

Komplikaatiot ja seuranta

Keuhkopussin neste- ja märkäkertymä

Keuhkojen seurantaröntgenkuvaus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suosituksen historiatiedot «Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10

Puheenjohtaja:

Juha Auvinen, professori, yleislääketieteen erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kokoava kirjoittaja:

Ilona Mikkola, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri; Lapin hyvinvointialue ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Käypä hoito -toimittaja

Jäsenet:

Maija Halme, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Sydän- ja keuhkokeskus, Keuhkosairauksien klinikka, Helsingin yliopisto

Reetta Huttunen, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pirkanmaan hyvinvointialue, Tays, infektioyksikkö

Airi Jartti, dosentti, radiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Diagnostiikan osaamiskeskus, Kuvantamisen vastuualue, OYS

Katariina Kainulainen, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Infektiosairauksien klinikka

Riitta-Liisa Patovirta, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pohjois-Savon hyvinvointialue, Keuhkosairauksien klinikka, Medisiininen keskus, KYS

Kaisu Rantakokko-Jalava, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Tyks Laboratoriot, Kliininen mikrobiologia

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 17.1.2024 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Juha Auvinen: Sivutoimet: terveyskeskuslääkäri; Oulunkaaren kuntayhtymä ja Oulun seudun yhteispäivystys, PPSHP, kuntoutuslääkäri; Rokua kuntoutus. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM palveluvalikoimaneuvosto, jäsen; Nordic Federation of General Practice, member of executive board; Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen puheenjohtaja; Suomen yleislääketieteen säätiö, hallituksen jäsen; Pohjolan lääkäripäivät, johtoryhmän puheenjohtaja; Suomalainen lääkäriseura Duodecim, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Pihlajalinna Oulu, työterveyshuollon sairasvastaanottotyö.

Maija Halme: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Reetta Huttunen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: THL:n tuhkarokkoasiantuntijaryhmä; Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mikrobilääkekäytön työryhmän puheenjohtaja.

Airi Jartti: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: GSK Oy, Boehringer Ingelheim Oy, Divicom Oy luentopalkkiot. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Radiologiyhdistys, hallituksen jäsen.

Katariina Kainulainen: Sivutoimet: Matkailijan terveysoppaan päätoimittaja; konsultoiva lääkäri SOS International; vakuutusyhtiöiden palvelukeskus.

Ilona Mikkola: Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; laatukouluttaja, Conmedic Oy; yleislääkäri, Mehiläinen Oy.Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Lääkäriliitto, Suomen yleislääkärit. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Yleislääkärilehden tieteellinen toimituskunta, jäsen; Lääkäreiden eettinen foorumi, jäsen; Suomen yleislääketieteen yhdistys, varapuheenjohtaja; Duodecimin valtuuskunta, jäsen.

Riitta-Liisa Patovirta:Tutkimusrahoitus: Astrazeneca - OBERON (COPD) -lääketutkimus. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: GSK-asiantuntijaluentoja RS-virus, Nordic Infu Care -Finnish Abvisory Board meeting for Arikayce Liposomal. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Kongressimatka ERS 2022, OrionPharma. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Filha: Valtakunnallisen tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmän jäsen.

Kaisu Rantakokko-Jalava: Sivutoimet: Labquality oy, kierrosasiantuntija, moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset, vuodesta 2014. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Pfizerin Advisory Board 2023. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: NordicAST board, jäsen vuodesta 2014, tieteellinen sihteeri vuodesta 2019.

Kirjallisuusviite

Aikuisten kotisyntyinen bakteerikeuhkokuume. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Alahengitystieinfektiot (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 21.9.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 21.9.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Sivuontelotulehdus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 21.9.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  4. Nielutulehdus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 21.9.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 21.9.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. Hazard A, Debin M, Hervé C, ym. Implementation of a top five list to identify medical overuse in general practice according to patients' viewpoint in 2019 in France. BMC Fam Pract 2021;22(1):134 «PMID: 34172006»PubMed
  7. Hickner J. 6 steps to take when a patient insists on that antibiotic. J Fam Pract 2016;65(12):862 «PMID: 28149969»PubMed
  8. Holma P, Pesonen P, Mustonen O, ym. 52-year follow-up of a birth cohort reveals a high pneumonia incidence among young men. ERJ Open Res 2022;8(2): «PMID: 35769422»PubMed
  9. van der Meer V, Neven AK, van den Broek PJ, ym. Diagnostic value of C reactive protein in infections of the lower respiratory tract: systematic review. BMJ 2005;331(7507):26 «PMID: 15979984»PubMed
  10. Melbye H, Straume B, Brox J. Laboratory tests for pneumonia in general practice: the diagnostic values depend on the duration of illness. Scand J Prim Health Care 1992;10(3):234-40 «PMID: 1410956»PubMed
  11. Hopstaken RM, Muris JW, Knottnerus JA, ym. Contributions of symptoms, signs, erythrocyte sedimentation rate, and C-reactive protein to a diagnosis of pneumonia in acute lower respiratory tract infection. Br J Gen Pract 2003;53(490):358-64 «PMID: 12830562»PubMed
  12. Flanders SA, Stein J, Shochat G, ym. Performance of a bedside C-reactive protein test in the diagnosis of community-acquired pneumonia in adults with acute cough. Am J Med 2004;116(8):529-35 «PMID: 15063814»PubMed
  13. Halme M. Alahengitystieinfektiot. Kirjassa: Keuhkosairaudet. Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Brander P, Halme M, Kinnula V (toim.) Kustannus Oy Duodecim, 1. painos, Helsinki 2013:155
  14. Jokinen C. Incidence and microbial aetiology of pneumonia in the population of four municipalities in Eastern Finland. Alkuperäistutkimukset 2/1991, Kuopion Yliopisto 1991
  15. van Vugt SF, Broekhuizen BD, Lammens C, ym. Use of serum C reactive protein and procalcitonin concentrations in addition to symptoms and signs to predict pneumonia in patients presenting to primary care with acute cough: diagnostic study. BMJ 2013;346():f2450 «PMID: 23633005»PubMed
  16. Jokinen C, Heiskanen L, Juvonen H, ym. Incidence of community-acquired pneumonia in the population of four municipalities in eastern Finland. Am J Epidemiol 1993;137(9):977-88 «PMID: 8317455»PubMed
  17. Luna CM, Palma I, Niederman MS, ym. The Impact of Age and Comorbidities on the Mortality of Patients of Different Age Groups Admitted with Community-acquired Pneumonia. Ann Am Thorac Soc 2016;13(9):1519-26 «PMID: 27398827»PubMed
  18. Torres A, Peetermans WE, Viegi G, ym. Risk factors for community-acquired pneumonia in adults in Europe: a literature review. Thorax 2013;68(11):1057-65 «PMID: 24130229»PubMed
  19. Meijvis SC, Cornips MC, Voorn GP, ym. Microbial evaluation of proton-pump inhibitors and the risk of pneumonia. Eur Respir J 2011;38(5):1165-72 «PMID: 21478217»PubMed
  20. Nguyen PA, Islam M, Galvin CJ, ym. Meta-analysis of proton pump inhibitors induced risk of community-acquired pneumonia. Int J Qual Health Care 2020;32(5):292-299 «PMID: 32436582»PubMed
  21. Suissa S, Patenaude V, Lapi F, ym. Inhaled corticosteroids in COPD and the risk of serious pneumonia. Thorax 2013;68(11):1029-36 «PMID: 24130228»PubMed
  22. Shoar S, Musher DM. Etiology of community-acquired pneumonia in adults: a systematic review. Pneumonia (Nathan) 2020;12():11 «PMID: 33024653»PubMed
  23. Kauppinen MT, Saikku P, Kujala P, ym. Clinical picture of community-acquired Chlamydia pneumoniae pneumonia requiring hospital treatment: a comparison between chlamydial and pneumococcal pneumonia. Thorax 1996;51(2):185-9 «PMID: 8711653»PubMed
  24. Virkki R, Juven T, Rikalainen H, ym. Differentiation of bacterial and viral pneumonia in children. Thorax 2002;57(5):438-41 «PMID: 11978922»PubMed
  25. Ruuskanen O, Lahti E, Jennings LC, ym. Viral pneumonia. Lancet 2011;377(9773):1264-75 «PMID: 21435708»PubMed
  26. Cunha BA. The atypical pneumonias: clinical diagnosis and importance. Clin Microbiol Infect 2006;12 Suppl 3():12-24 «PMID: 16669925»PubMed
  27. Hedlund JU, Ortqvist AB, Kalin M, ym. Risk of pneumonia in patients previously treated in hospital for pneumonia. Lancet 1992;340(8816):396-7 «PMID: 1353558»PubMed
  28. Koivula I, Sten M, Mäkelä PH. Risk factors for pneumonia in the elderly. Am J Med 1994;96(4):313-20 «PMID: 8166149»PubMed
  29. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä, Hyvä käytäntö -konsensussuositus - Duodecim (terveysportti.fi) «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00024/search/Perusterveydenhuollon%20avovastaanottotoiminnan»8
  30. Sinclair A, Xie X, Teltscher M, ym. Systematic review and meta-analysis of a urine-based pneumococcal antigen test for diagnosis of community-acquired pneumonia caused by Streptococcus pneumoniae. J Clin Microbiol 2013;51(7):2303-10 «PMID: 23678060»PubMed
  31. Ricketts KD, Yadav R, Joseph CA, ym. Travel-associated Legionnaires disease in Europe: 2006. Euro Surveill 2008;13(29): «PMID: 18761922»PubMed
  32. Sharma L, Losier A, Tolbert T, ym. Atypical Pneumonia: Updates on Legionella, Chlamydophila, and Mycoplasma Pneumonia. Clin Chest Med 2017;38(1):45-58 «PMID: 28159161»PubMed
  33. Sogaard OS, Lohse N, Gerstoft J, ym. Hospitalization for pneumonia among individuals with and without HIV infection, 1995-2007: a Danish population-based, nationwide cohort study. Clin Infect Dis 2008;47(10):1345-53 «PMID: 18834317»PubMed
  34. Lim WS, van der Eerden MM, Laing R, ym. Defining community acquired pneumonia severity on presentation to hospital: an international derivation and validation study. Thorax 2003;58(5):377-82 «PMID: 12728155»PubMed
  35. Capelastegui A, España PP, Quintana JM, ym. Validation of a predictive rule for the management of community-acquired pneumonia. Eur Respir J 2006;27(1):151-7 «PMID: 16387948»PubMed
  36. Buising KL, Thursky KA, Black JF, ym. Identifying severe community-acquired pneumonia in the emergency department: a simple clinical prediction tool. Emerg Med Australas 2007;19(5):418-26 «PMID: 17919214»PubMed
  37. Marrie TJ, Shariatzadeh MR. Community-acquired pneumonia requiring admission to an intensive care unit: a descriptive study. Medicine (Baltimore) 2007;86(2):103-111 «PMID: 17435590»PubMed
  38. Charles PG, Wolfe R, Whitby M, ym. SMART-COP: a tool for predicting the need for intensive respiratory or vasopressor support in community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;47(3):375-84 «PMID: 18558884»PubMed
  39. Paul IM, Beiler J, McMonagle A, ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161(12):1140-6 «PMID: 18056558»PubMed
  40. Braman SS. Chronic cough due to acute bronchitis: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006;129(1 Suppl):95S-103S «PMID: 16428698»PubMed
  41. Fischer J, Dethlefsen U. Efficacy of cineole in patients suffering from acute bronchitis: a placebo-controlled double-blind trial. Cough 2013;9(1):25 «PMID: 24261680»PubMed
  42. Oduwole O, Meremikwu MM, Oyo-Ita A, ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007094 «PMID: 22419319»PubMed
  43. Becker LA, Hom J, Villasis-Keever M, ym. Beta2-agonists for acute cough or a clinical diagnosis of acute bronchitis. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(9):CD001726 «PMID: 26333656»PubMed
  44. Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in ambulatory settings. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD001831 «PMID: 22895922»PubMed
  45. Johnstone KJ, Chang AB, Fong KM, ym. Inhaled corticosteroids for subacute and chronic cough in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(3):CD009305 «PMID: 23543575»PubMed
  46. Fang GD, Fine M, Orloff J, ym. New and emerging etiologies for community-acquired pneumonia with implications for therapy. A prospective multicenter study of 359 cases. Medicine (Baltimore) 1990;69(5):307-16 «PMID: 2205784»PubMed
  47. Farr BM, Kaiser DL, Harrison BD, ym. Prediction of microbial aetiology at admission to hospital for pneumonia from the presenting clinical features. British Thoracic Society Pneumonia Research Subcommittee. Thorax 1989;44(12):1031-5 «PMID: 2515602»PubMed
  48. Marrie TJ, Peeling RW, Fine MJ, ym. Ambulatory patients with community-acquired pneumonia: the frequency of atypical agents and clinical course. Am J Med 1996;101(5):508-15 «PMID: 8948274»PubMed
  49. Van Kerkhoven D, Peetermans WE, Verbist L, ym. Breakthrough pneumococcal bacteraemia in patients treated with clarithromycin or oral beta-lactams. J Antimicrob Chemother 2003;51(3):691-6 «PMID: 12615872»PubMed
  50. Metlay JP, Waterer GW, Long AC, ym. Diagnosis and Treatment of Adults with Community-acquired Pneumonia. An Official Clinical Practice Guideline of the American Thoracic Society and Infectious Diseases Society of America. Am J Respir Crit Care Med 2019;200(7):e45-e67 «PMID: 31573350»PubMed
  51. Rantala, M, Hakanen A, Jalava J ym. Pneumokokkien makrolidiresistenssi lisääntyy nopeasti. Suom Lääkäril 2004;59:2265-7
  52. Koivula I, Korppi M, Kärkkäinen U ym. Vakavat pneumokokki-infektiot ja epäonnistunut makrolidihoito. Suom Lääkäril 2004;21-22:2262-4
  53. Kelley MA, Weber DJ, Gilligan P, ym. Breakthrough pneumococcal bacteremia in patients being treated with azithromycin and clarithromycin. Clin Infect Dis 2000;31(4):1008-11 «PMID: 11049784»PubMed
  54. Lonks JR, Garau J, Gomez L, ym. Failure of macrolide antibiotic treatment in patients with bacteremia due to erythromycin-resistant Streptococcus pneumoniae. Clin Infect Dis 2002;35(5):556-64 «PMID: 12173129»PubMed
  55. Sader HS, Jacobs MR, Fritsche TR. Review of the spectrum and potency of orally administered cephalosporins and amoxicillin/clavulanate. Diagn Microbiol Infect Dis 2007;57(3 Suppl):5S-12S «PMID: 17292577»PubMed
  56. Elliott B, Chang BJ, Golledge CL, ym. Clostridium difficile-associated diarrhoea. Intern Med J 2007;37(8):561-8 «PMID: 17640189»PubMed
  57. Gasink LB, Fishman NO, Weiner MG, ym. Fluoroquinolone-resistant Pseudomonas aeruginosa: assessment of risk factors and clinical impact. Am J Med 2006;119(6):526.e19-25 «PMID: 16750968»PubMed
  58. Rodríguez-Baño J, Navarro MD, Romero L, ym. Epidemiology and clinical features of infections caused by extended-spectrum beta-lactamase-producing Escherichia coli in nonhospitalized patients. J Clin Microbiol 2004;42(3):1089-94 «PMID: 15004058»PubMed
  59. MacDougall C, Powell JP, Johnson CK, ym. Hospital and community fluoroquinolone use and resistance in Staphylococcus aureus and Escherichia coli in 17 US hospitals. Clin Infect Dis 2005;41(4):435-40 «PMID: 16028149»PubMed
  60. British Thoracic Society Standards of Care Committee. BTS Guidelines for the Management of Community Acquired Pneumonia in Adults. Thorax 2001;56 Suppl 4(Suppl 4):IV1-64 «PMID: 11713364»PubMed
  61. Ramirez J, Aliberti S, Mirsaeidi M, ym. Acute myocardial infarction in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;47(2):182-7 «PMID: 18533841»PubMed
  62. Jasti H, Mortensen EM, Obrosky DS, ym. Causes and risk factors for rehospitalization of patients hospitalized with community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;46(4):550-6 «PMID: 18194099»PubMed
  63. Addala DN, Bedawi EO, Rahman NM. Parapneumonic Effusion and Empyema. Clin Chest Med 2021;42(4):637-647 «PMID: 34774171»PubMed
  64. Bedawi EO, Ricciardi S, Hassan M, ym. ERS/ESTS statement on the management of pleural infection in adults. Eur Respir J 2023;61(2): «PMID: 36229045»PubMed
  65. Rosón B, Carratalà J, Fernández-Sabé N, ym. Causes and factors associated with early failure in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. Arch Intern Med 2004;164(5):502-8 «PMID: 15006826»PubMed
  66. Tang KL, Eurich DT, Minhas-Sandhu JK, ym. Incidence, correlates, and chest radiographic yield of new lung cancer diagnosis in 3398 patients with pneumonia. Arch Intern Med 2011;171(13):1193-8 «PMID: 21518934»PubMed
  67. Bruns AH, Oosterheert JJ, El Moussaoui R, ym. Pneumonia recovery: discrepancies in perspectives of the radiologist, physician and patient. J Gen Intern Med 2010;25(3):203-6 «PMID: 19967464»PubMed
  68. Bruns AH, Oosterheert JJ, Prokop M, ym. Patterns of resolution of chest radiograph abnormalities in adults hospitalized with severe community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2007;45(8):983-91 «PMID: 17879912»PubMed
  69. El Solh AA, Aquilina AT, Gunen H, ym. Radiographic resolution of community-acquired bacterial pneumonia in the elderly. J Am Geriatr Soc 2004;52(2):224-9 «PMID: 14728631»PubMed

A

Amoksisilliini keuhkokuumeen hoidossa

Amoksisilliini on tehokas pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen hoitona.

A

Keuhkojen röntgenkuvan tulkinnan luotettavuus keuhkokuumeen diagnosoinnissa

Keuhkojen röntgenkuvan tulkitsijoiden yksimielisyys löydöksestä vaihtelee.

A

Keuhkokuumeen oireet suhteessa keuhkokuumediagnoosiin

Kuumeettomuus, normaali hengitystaajuus, normaali pulssi ja normaali keuhkojen auskultaatiolöydös sulkevat pois hyvin keuhkokuumeen mahdollisuuden. Hoitava lääkäri voi tunnistaa keuhkokuumetta sairastavat potilaat hyvin taudinkuvan ja keuhkoauskultaation perusteella.

A

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arvioiminen ja hoitopaikan valinta

Keuhkokuumeeseen sairastunut voidaan hoitaa kotona, jos hänellä ei ole vaikeaan taudinkuvaan viittaavia löydöksiä.

A

Keuhkokuvan osuvuus keuhkokuumeen diagnosoinnissa, referenssinä keuhkojen TT-tutkimus

Normaali keuhkokuva ei sulje keuhkokuumetta täysin varmasti pois. Toisaalta osa keuhkokuumeeksi tulkittavista varjostumista johtuu muista sairauksista kuin keuhkokuumeesta.

A

Komplisoitunut parapneumoninen effuusio ja empyeema kotisyntyisen keuhkokuumeen komplikaationa

Komplisoituneen parapneumonisen effuusion ja empyeeman riskitekijöitä ovat krooninen alkoholinkäyttö ja suonensisäisten huumeiden käyttö. Laboratoriokokeissa riskitekijöitä ovat seerumin albumiinipitoisuus < 30 g/l, CRP > 100 mg/l, trombosyyttipitoisuus > 400 x 109/l ja seerumin natriumpitoisuus < 130 mmol/l.

A

Levofloksasiini kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa

Levofloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa kotona ja sairaalassa hoidettavilla potilailla.

A

Levofloksasiini sairaalassa hoidettavan keuhkokuumeen hoidossa

Levofloksasilliini on tehokas sairaalahoitoisen keuhkokuumeen hoidossa.

A

Mikrobilääkehoito ja alahengitystieinfektion oireet

Kun alahengitystieoireisella potilaalla ei ole keuhkokuumeeseen viittaavia oireita tai löydöksiä, mikrobilääkehoidolla ei ole vaikutusta toipumiseen ja sillä on vain vähäinen vaikutus oireiden kestoon. Mikrobilääkehoitoon liittyy haittavaikutuksia.

A

Moksifloksasiini kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa

Moksifloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.

A

Suurentunut CRP-pitoisuus ja keuhkokuumeen todennäköisyys

CRP-pitoisuuden määrittäminen potilaan taustatietojen, taudinkuvan ja lääkärin kliinisen tutkimuksen lisänä auttaa keuhkokuumeen tunnistamisessa.

B

Antibioottihoidon kesto aikuisten avohoitoperäisessä keuhkokuumeessa

Vähintään viiden vuorokauden mittainen antibioottihoito on ilmeisesti tehokas ja turvallinen aikuisten kotisyntyisessä keuhkokuumeessa edellyttäen, että hoitovaste on saatu nopeasti.

B

Keuhkosyöpä keuhkokuumeen taustalla

Yli 50-vuotiaille ja tupakoiville potilaille suositellaan keuhkojen seurantaröntgenkuvausta 6–12 viikon kuluttua.

B

Kotisyntyisen keuhkokuumeen hoitovasteen arviointi

Kotisyntyisen osastohoitoisen keuhkokuumeen hoidossa on arvioitava hoitovaste viimeistään 3 vuorokauden kuluttua hoidon aloituksesta ja huomioitava varhaisen hoidon epäonnistumisen mahdollisuus.

B

Mikrobilääkitys keuhkokuumeessa

Lääkkeen riittävästä tehosta ja annostelusta pneumokokkia vastaan tulee varmistua lääkkeen empiirisessä valinnassa.

B

Pleuraeffuusion näkyminen keuhkojen röntgenkuvassa

Pleuraeffuusio ei aina näy keuhkojen röntgenkuvassa. Keuhkokuumeen komplikaatioepäilyissä onkin aihetta herkästi tehdä jatkotutkimuksia (pleurojen ultraäänitutkimus, keuhkojen TT-tutkimus).

B

Suonensisäinen kefuroksiimi keuhkokuumeen hoidossa

Kefuroksiimi näyttää olevan tehokas suonensisäisesti annosteltuna.

C

Doksisykliini keuhkokuumeen hoidossa

Doksisykliinin teho keuhkokuumeen hoidossa lienee kohtalainen.

C

Makuuasennossa otetun keuhkojen röntgenkuvan luotettavuus keuhkokuumeen diagnostiikassa

Makuuasennossa otettu keuhkojen röntgenkuva on ilmeisesti varsin epäherkkä menetelmä sekä keuhkokuumeen havaitsemisessa että sulkemisessa pois.

C

Mykoplasman ja keuhkoklamydian kattamisen tarve avohoidossa syntyneen keuhkokuumeen empiirisessä antibioottihoidossa

Mykoplasmaa ja keuhkoklamydiaa ei tarvitse alkuvaiheessa huomioida lääkkeen valinnassa, kun kyse on kotona hoidettavasta lievästä aikuisen keuhkokuumeesta, sillä tutkimusnäyttö niihin tehoavan lääkityksen tarpeellisuudesta on ristiriitaista.

D

Suonensisäinen G-penisilliini keuhkokuumeen hoidossa

Riittävän tiuhaan, vähintään neljästi vuorokaudessa annostellulla G-penisilliinillä voidaan edelleen hoitaa pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia