Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin , Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä
Lapsuudessa virtsatieinfektiot (VTI:t) ovat yleisimpiä alle 1-vuotiailla. Imeväisiän
jälkeen VTI:t ovat pääasiassa tyttöjen ja naisten sairauksia. Miehillä VTI:t yleistyvät
ikääntyessä.
Kystiittiin liittyy virtsaamispakkoa, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä
virtsatessa. Pyelonefriitti on kuumeinen yleisinfektio, johon voi liittyä selkä- tai
kylkikipua.
Virtsatieinfektiot aikuisilla
Diagnostiikka
18–65-vuotiailla aiemmin terveillä naisilla satunnainen kystiitti diagnosoidaan
oireiden perusteella, kun mitään seksitautiin tai gynekologiseen infektioon viittaavaa
ei ilmene.
Muilla kystiittiä ja aina pyelonefriittiä epäiltäessä diagnoosi perustuu oireisiin
ja oikein saadun virtsanäytteen bakteeriviljelyyn. Pikadiagnostiikkaa käytetään päivystysluonteiseen
selvittelyyn ennen virtsaviljelyn vastausta.
Miesten VTI:ssä on usein mukana prostatiitti tai epididymiitti, joten eturauhanen
ja kivespussin elimet tunnustellaan.
Oireetonta bakteriuriaa etsitään ja hoidetaan vain raskaana olevilta naisilta.
Seurantaviljely otetaan, jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, ja raskaana olevilta.
Miesten kuumeeton infektio voidaan hoitaa trimetopriimilla tai sulfa-trimetopriimilla (7(–10)
vrk).
Hyväkuntoinen pyelonefriittipotilas voidaan hoitaa kotona. Ensisijainen lääke on fluorokinoloni (naiset 5–7 vrk,
miehet 10–14 vrk).
Fluorokinoloniresistenssi on lisääntynyt, joten muista tarkistaa virtsaviljelyvastaus.
Muistuta mahdollisista haittavaikutuksista (jännevauriot, perifeerinen neuropatia
ja keskushermostosivuvaikutukset).
Ehkäisy
Mikrobilääke-estohoidon teho on rajallinen. Ensisijaisesti suositellaan lääkkeettömiä
estohoitoja tai paikallista estrogeenia (postmenopausaaliset naiset).
Nesteen nauttimisen lisäämisen hyödystä on vähäistä näyttöä.
Toistuvan kystiitin estohoitoa mikrobilääkityksellä (75 mg nitrofurantoiinia tai 100
mg trimetopriimia) harkitaan, kun todettuja infektioita on vähintään 3 vuodessa.
Varalle kirjoitettu lääkekuuri on vaihtoehto jatkuvalle estohoidolle.
Sukupuoliyhdyntään liittyvissä VTI:ssä yhdynnän jälkeinen kerta-annos on tehokas.
Jatkotutkimukset
Munuaisten kaikukuvaus on aiheellinen, jos akuutti pyelonefriitti uusiutuu tai ei
reagoi muutamassa vuorokaudessa hoitoon tai jos epäillään komplikaatiota tai virtsan
virtausestettä.
Miesten kuumeisessa VTI:ssä harkitaan herkästi urologin konsultaatiota.
Virtsatieinfektiot lapsilla
Diagnostiikka
Imeväisillä tyypillinen oire on kuume ilman paikallisoireita, ja isommilla lapsilla
oirekuvana on yleensä kystiitin oirekuva.
Keskeistä on oikea virtsanäytteen ottotekniikka.
Kouluikäisiltä keskisuihkunäytteen antaminen onnistuu usein.
Imeväisillä virtsa pyritään ottamaan kontaminaation välttämiseksi lentovirtsanäytteenä.
Jos lentovirtsanäytteen saaminen ei onnistu, käytetään ensisijaisesti näytetyynyä.
Yleisoireinen todennäköinen kystiitti (kuume, CRP-pitoisuus < 20) hoidetaan kuten
pyelonefriitti. Yleensä hoidon kesto on 7 vuorokautta.
Kystiitti hoidetaan samalla tavalla kuin aikuisten infektio.
Kuvantamistutkimukset
Ultraäänitutkimus pitää tehdä ainakin imeväisen virtsatieinfektion ja aina pyelonefriitin
jälkeen merkittävien rakennepoikkeavuuksien ja synnynnäisten munuaisten kehityshäiriöiden
toteamiseksi.
Muita tutkimuksia ei tarvita, jos ultraäänitutkimuksen löydös on normaali.
Rutiininomaisesta miktiokystografiasta on luovuttu.
Ehkäisy
Koululaisen toistuvien kystiittien estohoidon voi aloittaa avoterveydenhuollossa,
jos mikrobiologisesti varmistettuja, oireisia rakkotason infektioita on ollut puolen
vuoden aikana vähintään 3 ja ultraäänitutkimuksen löydös on ollut normaali.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit
ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys
ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen
yhdistys ry:n asettama työryhmä