Systemoituun katsaukseen ja meta-analyysiin «Fueki K, Baba K. Shortened dental arch and prosthe...»2 haettiin MEDLINEstä ja Cochrane kirjastosta vuosina 1980–2016 julkaistut tutkimukset, joissa vertailtiin SDA-konseptin (shortened dental arch-konseptin) ja irrotettavan osaproteesin tai implanttikantoisen kiinteän proteesin vaikutusta elämänlaatuun. Katsaukseen mukaan valitut 3 tutkimusta käsittelivät väli- ja poskihammaslueen hampaiden korvaamista. Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli kyselylomakkein selvitetty suun terveyteen liittyvä elämälaatu (OHRQoL). Tutkimuksista laskettiin standardoitu painotettu keskiarvojen ero (SWMD) hoitojen välillä. Katsaukseen otettiin mukaan kaksi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta ja yksi ei-RCT-tutkimus, joissa oli yhteensä 516 tutkittavaa. Kaikki tutkimukset käyttivät OHIP-elämänlaatumittaria. SDA-konseptin ja irrotettavan osaproteesihoidon välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa 6 kk (SWMD 0,24, 95 % LV -0,17–0,66) eikä 12 kk (SWMD 0,40, 95 % LV -0,21–1,01) jälkeen. Yksi ei-satunnaistettu tutkimus raportoi elämänlaadun parantuneen implanttikantoisilla kiinteillä proteeseilla, mutta pienestä potilasmäärästä johtuen tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (SWMD 6 kk kohdalla -0,59 ja 12 kk kuluttua -0,67 ja 95 % LV:t vastaavasti -1,5–0,33 ja -1,55–0,21).
Poikkileikkaustutkimuksena toteutetun kliinisen ja kyselytutkimuksen «Armellini DB, Heydecke G, Witter DJ ym. Effect of ...»1 tarkoituksena oli arvioida suun terveyteen liittyvää elämänlaatua potilailla, joilla puuttuvat hampaat (lyhentynyt hammaskaari) oli hoidettu irrotettavalla proteesilla tai jätetty hoitamatta. Potilaat kerättiin kahdesta yliopistosta (Michiganin ja Baltimoren yliopistot). Potilaita oli 160 (82 miestä ja 78 naista) ja heidän keski-ikänsä oli 54 ± 18 vuotta.
Potilaiden tuli olla vähintään 18-vuotiaita ja heidän tuli täyttää täydellisesti annetut kyselylomakkeet. Potilaat jaettiin viiteen ryhmään:
Kliinisessä tutkimuksessa rekisteröitiin olemassa olevat hampaat, puuttuvat hampaat, jotka oli korvattu irrotettavalla proteesilla, sekä purentaparien lukumäärä. Suun terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin OHIP-49-kyselyllä (Oral Health Impact Profile) ja SF-36-kyselyllä (Medical Outcomes Study; Short-Form Health Survey) kliinisen tutkimuksen yhteydessä. Suun terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin perusteella potilaat hyötyivät irrotettavasta proteesista lyhentyneen hammaskaaren hoidossa, jos myös etuhampaita oli korvattu proteesilla. Mikäli vain takahampaita oli korvattu, ei hyötyä havaittu.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
«Armellini DB, Heydecke G, Witter DJ ym. Effect of ...»1: Ryhmät jäivät aika pieniksi, koska vertailtavia ryhmiä oli monta.
«Fueki K, Baba K. Shortened dental arch and prosthe...»2: Hampaiston kuntouttaminen joko SDA-konseptia noudattaen (10 yhteenpurevaa hammasparia) tai irrotettavaa osaproteesia käyttäen paransi suun terveyteen liittyvää elämänlaatua molemmissa katsauksen sisällytetyissä RCT-tutkimuksissa «Wolfart S, Müller F, Gerß J ym. The randomized sho...»3, «McKenna G, Allen PF, O'Mahony D ym. The impact of ...»4 tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevästi. Toinen tutkimuksista «McKenna G, Allen PF, O'Mahony D ym. The impact of ...»4 raportoi SDA-konseptilla hoidetuilla tilastollisesti merkitsevästi paremman suun terveyteen liittyvän elämänlaadun, mutta kuitenkin molemmissa ryhmissä kliinisesti suurempi merkittävyys tuloksissa oli alku- ja seurantatilanteiden välillä. Molemmissa tutkimuksissa tutkijoiden johtopäätös oli, että toiminnallinen purenta saavutetaan SDA-konseptin mukaisella hoidolla eikä poskihampaiden korvaaminen irtoproteeseilla ole tarpeen. Poispudonneiden määrä oli merkittävä kaikissa tutkimuksissa, seuranta-analyyseihin osallistui 270 potilasta.
Systemoitu katsaus, jonka tulokset esitettiin narratiivisesti «Khan S, Musekiwa A, Chikte UM ym. Differences in f...»5 totesi, että SDA-konsepti vaikuttaa lupaavalta purentatoiminnan, potilaan tyytyväisyyden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Systemaattisista katsauksista tehdyssä yhteenvedossa «Khan SB, Chikte UM, Omar R. An Overview of Systema...»6 todettiin, että mukaan otetuista 9:stä systemaattisesta katsauksesta 7:ssä pidettiin SDA-konseptia toiminnallisesti hyvänä, vaikkakin joissain katsauksissa todettiin myös korkealaatuisten lisätutkimusten tarve.