Takaisin

Yskänlääkkeiden teho lasten akuutissa yskässä

Näytönastekatsaukset
Heli Jylkkä, Matti Korppi ja Johanna Immonen
12.6.2014

Näytön aste: A

Lasten yskänlääkkeet eivät helpota oireita lasten akuutissa yskässä ja saattavat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.

Vuonna 2012 päivitetyn Cochrane-katsauksen «Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (...»1, «Over‐the‐counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in community settings»1 tavoitteena oli arvioida itsehoitolääkkeiden vaikutuksia akuutissa, alle kolme viikkoa kestäneessä yskässä lapsilla ja aikuisilla. Mukaan otettiin lumekontrolloituja, satunnaistettuja tutkimuksia, jotka oli tehty avohoidon potilailla (26 tutkimusta; 4 037 potilasta). Kahdeksan tutkimusta oli tehty lapsipotilailla (n = 616). Tutkimusten lapset olivat 0,5–18-vuotiaita. Katsaukseen ei otettu tutkimuksia, joissa itsehoitolääkkeitä tutkittiin kroonisesta yskästä kärsivillä potilailla eikä tutkimuksia, joissa yskä johtui hengitystiesairaudesta (esimerkiksi astma, keuhkokuume ja tuberkuloosi) tai joissa yskä oli saatu aikaan keinotekoisesti terveillä vapaaehtoisilla (inhaloimalla kemikaaleja). Vastemuuttujina olivat yskään liittyvät vasteet (taajuus, vaikeus, yskösten määrä, oireiden helpottaminen). Lisäksi raportoitiin merkittävät haittavaikutukset. Katsauksessa ei tehty meta-analyysejä, koska jokaisen lääkkeen osalta tutkimusten määrä oli pieni, ja tutkimukset olivat keskenään kliinisesti heterogeenisia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvalloissa tehty tutkimus «Taylor JA, Novack AH, Almquist JR ym. Efficacy of ...»2 vertasi dekstrometorfaania tai kodeiinia lumeeseen ylähengitystieinfektioon liittyvässä yskässä (n = 57). Lapset saivat yhden annoksen kolmena peräkkäisenä iltana ennen nukkumaan menoa. Lasten vanhemmat vastasivat kyselyyn, jossa he arvioivat yskää yön aikana. Lapset olivat 1,5–18-vuotiaita (keski-ikä 4,7 vuotta). Dekstrometorfaani (2,1 vs 2,2; p = 0,41) tai kodeiini (2,2 vs 2,2; p = 0,70) ei ollut tehokkaampi kuin lume parantamaan yskän pisteytystä. Molemmat aktiiviset hoidot sisälsivät myös guaifenesiiniä. Haittavaikutuksina esiintyi lähinnä väsymystä, ripulia ja yliaktiivisuutta: lumeryhmässä 54 %:lla, dekstrometorfaaniryhmässä 32 %:lla (p = 0,2) ja kodeiiniryhmässä 29 %:lla (p = 0,8). Jälkikäteen tehty voimalaskenta osoitti, että tutkimuksella oli voimaa osoittaa 0,9 pisteen ero yskäpisteissä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa tutkimuksessa «Korppi M, Laurikainen K, Pietikäinen M ym. Antitus...»3 lapset satunnaistettiin dekstrometorfaaniryhmään, dekstrometorfaanin ja salbutamolin yhdistelmäryhmään ja lumeryhmään. Tutkimuksessa oli mukana 75 iältään 1–10-vuotiasta (keski-ikä 3,8 vuotta) lasta, joilla oli hengitystieinfektio ja jotka hoidettiin kotona. Lapset saivat lisäksi antibioottia, jos kliininen tilanne niin vaati. Tutkimukseen ei otettu lapsia, joilla oli sydän-, maksa- tai munuaissairaus eikä potilaita, joilla oli keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden tarve bronkiaalisen obstruktion vuoksi. Lääke annosteltiin kolmesti päivässä, ja vanhemmat pitivät strukturoitua oirepäiväkirjaa, johon kirjattiin sekä yskimisen tiheys että vaikeus erikseen yöllä ja päivällä.

Jokaisessa ryhmässä yskänpisteet paranivat 3 vuorokauden tutkimusjakson aikana: dekstrometorfaaniryhmässä 66 %:lla, dekstrometorfaanin ja salbutamolin yhdistelmäryhmässä 56 %:lla ja lumeryhmässä 73 %:lla, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Haittavaikutuksia kuten vapinaa, sydämentykytystä tai unettomuutta esiintyi 12,5 %:lla, 12,0 %:lla ja 3,8 %:lla. Tutkimuksessa ei raportoitu voimalaskentaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Korppi M, Laurikainen K, Pietikäinen M ym. Antitus...»3 vertailtiin dekstrometorfaania antihistamiiniin tai lumeeseen 2–18-vuotiailla lapsilla (n = 100), joilla oli ylähengitystieinfektiosta johtuva yskä. Lapset saivat lääkettä yhden annoksen illalla ennen nukkumaan menoa. Primaarisena vastemuuttujana oli yskän taajuus, jossa tapahtui sekä difenhydramiini- että dekstrometorfaaniryhmissä molemmissa vanhempien arvioimana keskimäärin 1,97 pisteen parantuminen ja lumeryhmässä keskimäärin 2,24 pisteen paraneminen (p = 0,56).

Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa lasten ja vanhempien unen laadussa, yskän haittaavuudessa eikä yskän vaikeusasteessa. Haittavaikutuksia, kuten unettomuutta, uneliaisuutta tai levottomuutta esiintyi 13/33 lapsella dekstrometorfaaniryhmässä, 9/33 lapsella difenhydramiiniryhmässä ja 9/33 lumeryhmässä, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa haittavaikutuksissa. Tutkimuksessa oli tehty voimalaskenta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa raportissa «Schaefer MK, Shehab N, Cohen AL ym. Adverse events...»4 selvitettiin, kuinka paljon yskä- ja flunssalääkkeiden haittavaikutukset aiheuttavat ensiapukäyntejä lapsilla. Yskä- ja flunssalääkkeisiin luettiin mukaan suun kautta otettavat lääkkeet, jotka olivat saatavissa reseptillä tai ilman (dekongestantit, antihistamiinit, antitussiivit ja ekspektorantit). Selvitys suoritettiin 63 yhdysvaltalaisella ensiapuasemalla alle 12-vuotiailla lapsilla vuosina 2004–2005. Vuosittain kävi yli 7 000 lasta ensiavussa yskä- ja nuhalääkkeiden haittavaikutuksien vuoksi, joka oli 5,7 % kaikista tämän ikäryhmän ensiapukäynneistä. Suurin osa haittavaikutuksia saaneista lapsista oli 2–5-vuotiaita (64 %). Ilman valvontaa otetut lääkkeet aiheuttivat 66 % ensiapukäynneistä. Oikein annostelluista yskä- ja flunssalääkkeistä aiheutuneet odottamattomat haittavaikutukset (esimerkiksi allerginen reaktio) olivat vähemmän yleisiä kuin muissa lääkeryhmissä (26 % vs 51 %). Merkittävästi suurempi osa ensiapukäynneistä johtui lääkitysvirheistä (esimerkiksi liian suuri annos) verrattuna muiden lääkeryhmien haittavaikutuksiin (8 % vs 1 %). Lapsista 37 %:lla yskä- ja flunssalääkkeistä aiheutuneet haitat oli dokumentoitu. Heistä 19 %:lla oli allergisia oireita (esimerkiksi kutina, nokkosrokko) ja 13 %:lla neurologisia oireita (esimerkiksi väsymys, huteraa kävelyä). Lapsista 93 % pääsi kotiin suoraan ensiavusta.

Kommentti: Cochrane-katsauksessa «Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (...»1 ei ollut mukana yhtään limaneritystä edistävien lääkkeiden tehoa lapsilla tutkivaa kliinistä kontrolloitua tutkimusta.

Yleiskommentti:

Yskän hoitoon käytettäviä lääkkeitä ovat keskushermostoon vaikuttavat, yskänärsytystä estävät lääkkeet (antitussiivit), limaneritystä edistävät lääkkeet (ekspektorantit), liman koostumukseen vaikuttavat lääkkeet (mukolyytit), turvotusta vähentävät lääkkeet (dekongestantit) ja ensimmäisen polven antihistamiinit «Ruuskanen O, Korppi M. Lasten yskänlääkkeiden myyn...»5 (Internet «http://www.aikakauskirjaduodecim.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=ysk%C3%A4nl%C3%A4%C3%A4kkeiden&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportle»1). Tutkimusten perusteella mitkään edellä mainituista yskänlääkkeistä eivät ole tehokkaita lasten akuutissa yskässä. Limaneritystä edistävien lääkkeiden tehosta ei ole lapsilla tehtyjä tutkimuksia. British Thoracic Society julkaisi vuonna 2008 Thorax-lehdessä lasten yskän tutkimista ja hoitoa koskevat suositukset «Shields MD, Bush A, Everard ML ym. BTS guidelines:...»6. Lasten yskää hoidetaan länsimaissa runsaasti yskänlääkkeillä, vaikka näyttöä niiden tehokkuudesta ei ole. Hoitosuositukset eivät suosittele käyttämään yskänlääkkeitä lapsilla. Suurimmalla osalla lapsista yskän taustalla on virusperäinen hengitystieinfektio, joka paranee 14 vuorokaudessa itsestään. Pienellä osalla lapsista yskä kestää 3–4 viikkoa. Yskänlääkkeet voivat aiheuttaa lapsille vakavia haittavaikutuksia. FDA (U.S. Food and Drug Administration) «Public Health Advisory: FDA recommends that over-t...»7 (Internet 2) suosittelee, että itsehoitoon tarkoitettuja yskänlääkkeitä ei annettaisi lainkaan alle 2-vuotiaille lapsille, koska yskänlääkkeillä saattaa olla vakavia haittavaikutuksia. Yli 2-vuotiaiden lasten kohdalla FDA kehottaa erityiseen varovaisuuteen yskänlääkkeiden käytössä.

Kirjallisuutta

  1. Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in ambulatory settings. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD001831 «PMID: 22895922»PubMed
  2. Taylor JA, Novack AH, Almquist JR ym. Efficacy of cough suppressants in children. J Pediatr 1993;122:799-802 «PMID: 8496765»PubMed
  3. Korppi M, Laurikainen K, Pietikäinen M ym. Antitussives in the treatment of acute transient cough in children. Acta Paediatr Scand 1991;80:969-71 «PMID: 1755308»PubMed
  4. Schaefer MK, Shehab N, Cohen AL ym. Adverse events from cough and cold medications in children. Pediatrics 2008;121:783-7 «PMID: 18227192»PubMed
  5. Ruuskanen O, Korppi M. Lasten yskänlääkkeiden myynti pitää lopettaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008;124:1689-90
  6. Shields MD, Bush A, Everard ML ym. BTS guidelines: Recommendations for the assessment and management of cough in children. Thorax 2008;63(Suppl 3):iii1-iii15 «PMID: 17905822»PubMed
  7. Public Health Advisory: FDA recommends that over-the-counter cough and cold products not be used for infants and children under 2 years of age. www.fda.gov