Takaisin

Kuvantaminen epäspesifissä akuutissa tai subakuutissa alaselkäkivussa

Näytönastekatsaukset
Katariina Luoma
30.6.2014

Näytön aste: B

Kuvantamisesta epäspesifissä akuutissa tai subakuutissa alaselkäkivussa ei ilmeisesti ole hyötyä mutta saattaa olla haittaa.

Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä «Chou R, Fu R, Carrino JA ym. Imaging strategies fo...»1 tutkittiin 1804 epäspesifistä alaselkäkivusta kärsivän potilaan välittömän, rutiinimaisen lannerangan kuvantamisen (röntgen, MK tai TT) vaikutusta oireiden kehitykseen. Merkitseviä eroja ei havaittu välittömästi kuvattujen ja kuvaamatta jätettyjen välillä kivun asteessa, toimintahaitassa, elämänlaadussa, henkisessä hyvinvoinnissa eikä yleisessä potilaan arvioimassa tilansa kohenemisessa lyhyessä (3 kuukautta) tai pitkäaikaisemmassa (6–12 kuukautta) seurannassa. Kuvantamismenetelmällä, selkäkivun kestolla tai tutkimuksen laadulla ei ollut vaikutusta tuloksiin.

Johtopäätöksenä suositellaan, ettei epäspesifiä, akuuttia tai subakuuttia alaselkäkipua potevan potilaan lannerankaa pidä avoterveydenhuollossa rutiinimaisesti kuvata, ellei ole viitettä vakavasta sairaudesta oireiden taustalla. Kuvantaminen ei lyhyellä aikavälillä johda hoitotuloksen parantumiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kahden vuoden retrospektiivisessä seurantatutkimuksessa (N=3 264) «Webster BS, Cifuentes M. Relationship of early mag...»2 ja tuoreemmassa retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa (N=1 000) «Webster BS, Bauer AZ, Choi Y ym. Iatrogenic conseq...»3 arvioitiin varhaisen magneettikuvauksen (MK) vaikutusta oireisiin ja hoitoihin selkäkipupotilailla, jotka kärsivät akuutista, työkyvyttömyyttä aiheuttavasta epäspesifistä tai säteilevästä alaselkäkivusta, mutta joilla ei ollut yleisesti hyväksyttyä indikaatiota MK:lle verrattuna niihin, joilla kuvantaminen oli indisoitu. Varhain kuvatuille tehtiin useammin operaatio ja heillä oli pidempi työkyvyttömyys sekä korkeammat hoitokustannukset kuin niillä, joita ei kuvattu varhain.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Systemoitujen katsausten näyttö perustuu harvoihin tutkimuksiin, jotka olivat laadultaan vaihtelevia ja käytetyt kuvantamismenetelmät, seuranta-ajat ja kivun mittaritkin erilaisia. Lisäksi potilaiden taustatiedoissa oli puutteita. Magneettikuvaustekniikka kehittyy nopeasti, ja systemaattisissa katsauksissa ei ollut mukana tutkimuksia, joissa magneettikuvaukset olisi tehty uusimmalla tekniikalla, nykyisin jo rutiinisti käytössä olevilla, aiempaa vahvemmilla kenttävoimakkuuksilla ja uusilla kuvaussekvensseillä, joilla saadaan selän rakenteista entistä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. MK:lla todettavien löydösten merkityksestä selkäkipuoireiden kannalta on viime vuosina saatu uutta tietoa, jota ei katsauksissa ole voitu ottaa huomioon.

Kirjallisuutta

  1. Chou R, Fu R, Carrino JA ym. Imaging strategies for low-back pain: systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:463-72 «PMID: 19200918»PubMed
  2. Webster BS, Cifuentes M. Relationship of early magnetic resonance imaging for work-related acute low back pain with disability and medical utilization outcomes. J Occup Environ Med 2010;52:900-7 «PMID: 20798647»PubMed
  3. Webster BS, Bauer AZ, Choi Y ym. Iatrogenic consequences of early magnetic resonance imaging in acute, work-related, disabling low back pain. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:1939-46 «PMID: 23883826»PubMed