Mindfulness ADHD:n hoidossa

• Mindfulnessissa (myös tietoisuustaidot, hyväksyvä tietoinen läsnäolo) suunnataan keskittymistä ja havainnoidaan esimerkiksi hengitystä. Koska keskeinen mindfulness-harjoitus on tarkkaavuuden (huomion) suuntaaminen ja ylläpitäminen, on uskottavaa, että sen harjoittamisella voidaan parantaa tarkkaavuuden säätelyä myös ADHD-oireisilla henkilöillä.
• Meta-analyysissä «Cairncross M, Miller CJ. The Effectiveness of Mind...»1 tutkittiin mindfulness-interventioiden vaikutuksia tarkkaamattomuuteen ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireisiin ADHD-oireisilla lapsilla, -nuorilla ja -aikuisilla.
  • Vain 4 meta-analyysiin hyväksytyssä tutkimuksessa oli verrokkiryhmä, ja vain 1 näistä oli verrokki-interventio; 2 tutkimuksessa verrokkeina toimivat hoitoa odottavat potilaat.
  • 10 tutkimuksen meta-analyysi (N = 137 tutkittavaa) mindfulnessin vaikutuksesta tarkkaamattomuuteen tuotti kokonaisefektikoon 0,66 (95 % luottamusväli 0,40–0,92, p < 0,001).
  • Vastaavasti aikuisaineistoissa (3 tutkimusta) laskettu efektikoko oli 0,91 (95 % luottamusväli 0,42–1,41, p < 0,001), ja erikseen lasten ja nuorten (6 tutkimusta) aineistoista laskettu efektikoko oli 0,66 (95 % luottamusväli 0,30–1,02, p < 0,001).
  • 9 tutkimuksen meta-analyysi (N = 127 tutkittavaa) mindfulnessin vaikutuksesta yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireisiin tuotti kokonaisefektikoon 0,53 (95 % luottamusväli 0,32−0,74, p < 0,001).
  • Erikseen aikuisaineistoissa (kolme tutkimusta) laskettu efektikoko oli 0,67 (95 % luottamusväli 0,26–1,09, p < 0,01), kun taas lasten ja nuorten (viisi tutkimusta) aineistossa efektikoko oli 0,47 (95 % luottamusväli 0,11–0,82, p < 0,05).
  • Mainitut efektikoot (kohtalaisia – suuria) viittaavat kliinisesti merkittävään ADHD-oireiden lievittymiseen mindfulness-intervention myötä. Kirjoittajat eivät kuitenkaan raportoineet selkeästi, oliko efektikokojen laskemisessa hyödynnetty verrokkiryhmiä vai perustuivatko ne ainoastaan interventioryhmän sisäisiin muutoksiin. Tämä heikentää meta-analyysin tuottaman näytön laatua.

Lapset ja nuoret

• Mindfulness-pohjaisten interventioiden tehosta lasten ja -nuorten ADHD-oireisiin on alustavaa näyttöä, mutta tutkimukset ovat pääosin menetelmällisesti heikkotasoisia «Carboni JA, Roach AT, Fredrick LD. Impact of mindf...»2, «Haydicky J, Shecter C, Wiener J, Ducharme JM. Eval...»3, «van der Oord S, Bögels SM, Peijnenburg D. The Effe...»4, «van de Weijer-Bergsma E, Formsma AR, de Bruin EI y...»5. Ne on suoritettu ilman verrokkeja, arvioimalla oireita ennen mindfulness-intervention aloittamista ja aloittamisen jälkeen intervention aikana ja sen loputtua. Tutkittavien mahdollista valikoitumista ei ole selvitetty, ja otoskoot ovat pieniä.
  • Tutkimukset tukevat tarkkaavuuden ylläpitokyvyn ja toiminnanohjauksen paranemista sekä yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireiden lievittymistä.
• Verrokkikontrolloidut tutkimukset aiheesta ovat toistaiseksi opinnäytetöitä (väitöskirjoja) «Rynczak D. Effectiveness of Mindfulness in Reducin...»6, «Sidhu P. The efficacy of mindfulness meditation in...»7.
  • Sidhun tutkimuksessa «Sidhu P. The efficacy of mindfulness meditation in...»7 arvioitiin 4 viikon kestoisen mindfulness-ryhmäintervention (kokoontuminen kaksi kertaa viikossa, 45 minuuttia kerrallaan) vaikutusta tarkkaavuuden ylläpitoon 7–12-vuotiailla lapsilla, joilla oli diagnosoitu ADHD. Otoskoko oli 29 lasta, ja tutkittavat satunnaistettiin interventio- ja verrokkiryhmiin.
    • Connersin vanhempien kyselyllä arvioituna tarkkaamattomuus väheni enemmän interventioryhmällä (4,4 %) kuin verrokkiryhmällä (1,0 %) (p = 0,04); myös tarkkaavuuden säätelyn ongelmat vähenivät mindfulness-interventioryhmässä merkitsevästi enemmän (8,3 %) kuin verrokkiryhmässä (1,7 %) (p = 0,002).
    • Objektiivisella mittarilla arvioituna interventioryhmässä havaittiin myös merkitsevä reaktioajan lyheneminen ja huolimattomuusvirheiden määrän vähentyminen verrokkeihin verrattuna (p < 0,001).
    • Vaikutusten efektikokoja ei mainittu, mutta todennäköistä on, että ne olivat hyvin pieniä viitaten kliinisesti vähäiseen vaikutukseen. Tutkija kuitenkin päätteli, että mindfulness on ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla lupaava menetelmä tarkkaavuuden ylläpidon parantamiseen.
  • Rynczakin tutkimuksessa «Rynczak D. Effectiveness of Mindfulness in Reducin...»6 arvioitiin mindfulnessin vaikutusta impulsiivisuuteen sekä internalisoiviin ja eksternalisoiviin oireisiin.
    • Avohoitopoliklinikoiden ADHD-oireiset nuoret (12–15-vuotiaat) jaettiin mindfulness-interventioryhmään (4 viikon kestoinen mindfulness-ryhmä kokoontui 50 minuuttia 1 kerran viikossa) tai tavanomaista hoitoa saavaan verrokkiryhmään.
    • Interventioryhmässä havaittiin tilastollisesti merkitsevä impulsiivisuuden väheneminen ja tarkkaavuuden lisääntyminen verrokkiryhmään verrattuna. Vaikutusten efektikokoja ei mainittu.
• Alankomaissa on ADHD-oireisille lapsille ja -nuorille sekä heidän vanhemmilleen kehitetty Mymind-hoito-ohjelma, jonka tehosta ADHD:n ydinoireisiin, erityisesti tarkkaavuuteen, on alustavaa näyttöä pienistä tutkimuksista «van der Oord S, Bögels SM, Peijnenburg D. The Effe...»4. Tätä kirjoitettaessa käynnissä on laaja monikeskustutkimus «Meppelink R, de Bruin EI, Bögels SM. Meditation or...»8, jossa Mymind-intervention tehoa verrataan lääkehoidon tehoon satunnaistetussa verrokkikontrolloidussa asetelmassa.

Aikuiset

• Aikuisilla näyttö mindfulnessin tehosta ADHD:n ydinoireisiin ja toiminnanohjaukseen perustuu tasokkaampiin tutkimuksiin «Hepark S, Janssen L, de Vries A ym. The Efficacy o...»9, «Bueno VF, Kozasa EH, da Silva MA ym. Mindfulness M...»10, «Edel MA, Hölter T, Wassink K ym. A Comparison of M...»11, «Mitchell JT, McIntyre EM, English JS ym. A Pilot T...»12 kuin lapsilla ja nuorilla, joskin interventio- ja verrokkiryhmään satunnaistaminen on edelleen harvinaista «Hepark S, Janssen L, de Vries A ym. The Efficacy o...»9, «Mitchell JT, McIntyre EM, English JS ym. A Pilot T...»12, ja otoskoot ovat olleet enimmäkseen vaatimattomia.
  • Heparkin ym. (2015) tutkimuksessa «Hepark S, Janssen L, de Vries A ym. The Efficacy o...»9 18–65-vuotiaat ADHD-oireiset henkilöt satunnaistettiin 8 viikon mindfulness-interventioryhmään (n = 55) ja hoitoa odottavaan verrokkiryhmään (n = 48).
    • Mindfulness-interventioryhmässä ADHD-oireet lievittyivät kliinisesti merkittävästi (muutoksen efektikoko psykiatrin arvioimana 0,39 ja itsearviointiin perustuen 0,78, p < 0,01) ja itsearvioitu toiminnanohjaus (Executive Function–Adult Self-Report Version, BRIEF-ASR) parani verrokkeihin verrattuna.
    • Yli 30 %:n ADHD-oireiden lievittymisen saavutti interventioryhmässä 43 % tutkittavista, verrokeilla vastaava osuus oli 0 %.
  • Mitchellin ym. (2013) tutkimuksessa «Mitchell JT, McIntyre EM, English JS ym. A Pilot T...»12 ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset (ikä 18–50 vuotta) stratifioitiin ensin ADHD-lääkityksen suhteen, ja sen jälkeen heidät satunnaistettiin 8 viikon mindfulness-intervention saajiin (n = 11) ja hoitoa odottaviin verrokkeihin (n = 9).
    • Mindfulness-interventioryhmässä tarkkaamattomuusoireet lievittyivät itsearviointiin ja psykiatrin arvioon perustuen kliinisesti merkittävästi (vastaavat efektikoot 1,7 ja 3,1; p = 0,002 ja p < 0,001) verrokkeihin verrattuna.
    • Myös yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireet lievittyivät kliinisesti merkittävästi sekä itsearvioon että psykiatrin arvioon (sokkouttamaton arvio) perustuen (vastaavat efektikoot 1,8 ja 1,4; p = 0,001 ja p = 0,008) verrokkiryhmään verrattuna.
    • Interventioryhmässä 64 % tutkittavista saavutti 30 % ADHD-oireiden lievittymisen, kun verrokeilla osuus oli 0 % (p = 0,003).
  • Buenon ym. (2015) tutkimuksessa «Bueno VF, Kozasa EH, da Silva MA ym. Mindfulness M...»10tarkkaamattomuuden ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus-oireiden muutosta (ennen-jälkeen kahdeksan viikon mindfulness-intervention) arvioitiin itseraportointiin perustuen ASRS-kyselyllä.
    • Mindfulness-ryhmässä oli 21 ADHD-oireista aikuista, ja verrokkiryhmässä 22 (ikä kummassakin 18–45 vuotta). Interventio- ja verrokkiryhmiin valikoituminen ei ollut satunnaista, ja verrokkien ADHD:n hoito oli tavanomaista avohoitoa.
    • Noin puolella sekä interventio-että verrokkiryhmiin kuuluvista oli metyylifenidaattilääkitys.
    • Mindfulness-interventioryhmässä tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireet lievittyivät kliinisesti merkittävästi (vastaavat efektikoot 1,3 ja 0,8; p < 0,01 ja p = 0,01) verrokkiryhmään verrattuna.