Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Ehkäisy

• Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeiluja ja käytön aloittamista tulee kaikin tavoin ehkäistä. Lasten ja nuorten kasvu- ja elinympäristöjen nikotiinittomuutta tulee edistää.
• Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuuluu ottaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa ja käydä nikotiinittomuuteen kannustava keskustelu.
• Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta «Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.»B.

Diagnostiikka ja vieroitussuunnitelma

• Tupakoinnista tulee kysyä kaikilta potilailta, ja tieto kirjataan potilastietoihin. Erityisen tärkeää kysyminen on silloin, kun potilaan kliiniset oireet voivat johtua tupakoinnista.
• Nikotiinin aiheuttama fyysinen riippuvuus ja tupakoinnin aiheuttama psyykkinen riippuvuus arvioidaan osana hoidon suunnittelua.
• Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti ja kaksi kysymystä sisältävä versio Heaviness of Smoking Index (HSI) sopivat käytettäväksi aikuisten nikotiiniriippuvuuden arviointiin. Nuorilla voidaan käyttää Hooked On Nicotine Checklist -testiä, joka havaitsee herkemmin riippuvuuden ensimmäisten merkkien ilmaantumisen.
• Psyykkistä riippuvuutta voidaan arvioida oireiden (esim. voimakas tupakan himo, pakonomaisuus, levottomuus, ahdistuneisuus) perusteella.
• Yksilölliseen vieroitussuunnitelmaan kirjataan vieroituksen aikataulu, tapaamiset, suunniteltu ohjaus ja käytettävät lääkkeet. Suunnitelmassa on syytä varautua myös mahdolliseen painon nousuun esimerkiksi painonhallinnan ohjauksella «Yksilöllinen painonhallinnan ohjaus on ilmeisesti tehokasta painon nousun ehkäisemiseksi tupakasta vieroitushoidon aikana.»B ja liikuntainterventioilla «Liikuntainterventio ei näytä vähentävän painon nousua vieroituksen aikana, mutta se ilmeisesti vähentää sitä pitkällä aikavälillä .»B.
• Tupakoinnin lopettaminen on keskeinen osa monien sairauksien hoitoa.

Hoito

• Terveydenhuollon ammattilaisten pitää ottaa tavoitteekseen kaikkien potilaiden tupakasta vieroittuminen «Lääkärin toteuttama lyhytkin interventio lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Intensiteetin lisääntyessä tupakoinnin lopettaneiden määrä lisääntyy jonkin verran.»A, «Hoitajien toteuttama tupakasta vieroitusohjaus on tehokasta.»A, «Suun terveydenhuollon ammattilaisten toteuttama tupakasta vieroitus on tehokasta.»A. Mini-interventio Viiden A:n toimintamallin mukaisesti soveltuu asian puheeksi ottamiseen.
• Tupakasta vieroitussuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa.
• Vieroituksen aloittavalle tulee järjestää seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
• Tupakasta vieroituksen reseptilääkkeistä on Suomessa saatavissa varenikliinia, bupropionia ja nortriptyliiniä ja ilman reseptiä nikotiinikorvausvalmisteita.
• Lääkehoito lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä 1,5–3 kertaiseksi. lumelääkkeeseen verrattuna «Varenikliini on tehokkain vieroituslääke; se on 2,2 kertaa tehokkaampi kuin lumelääke, 1,3 kertaa tehokkaampi kuin nikotiinikorvaushoito ja 1,4 kertaa tehokkaampi kuin bupropioni.»A, «Bupropioni on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa.»A, «Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla , joilla ei ole merkittäviä sairauksia.»A, «Kaikki nikotiinikorvaushoitovalmisteet tehoavat tupakasta vieroituksessa ja lisäävät onnistumismahdollisuutta noin 1,5–2,5-kertaiseksi riippumatta muusta vieroitustuesta.»A. Varenikliini on tehokkain vieroituslääke: se on 2,2 kertaa tehokkaampi kuin lumelääke, 1,3 kertaa tehokkaampi kuin nikotiinikorvaushoito ja 1,4 kertaa tehokkaampi kuin bupropioni «Varenikliini on tehokkain vieroituslääke; se on 2,2 kertaa tehokkaampi kuin lumelääke, 1,3 kertaa tehokkaampi kuin nikotiinikorvaushoito ja 1,4 kertaa tehokkaampi kuin bupropioni.»A. Lääkehoitoa valittaessa on syytä käyttää tehokkainta potilaalle soveltuvaa lääkehoitoa.
• Nikotiinikorvaushoito liitettynä varenikliiniin parantaa tupakasta vieroituksen tulosta vahvasta nikotiiniriippuvuudesta kärsivillä «Nikotiinilaastari hoito liitettynä varenikliiniin ilmeisesti parantaa tupakasta vieroituksen tulosta, kun nikotiinilaastarihoito aloitetaan 2 viikkoa ennen lopetuspäivää.»B.
• Nikotiinilaastarin yhdistäminen lyhytvaikutteiseen nikotiinikorvaushoitovalmisteeseen on tehokkaampaa kuin vain yhden nikotiinikorvaushoitotuotteen käyttö «Nikotiinilaastarin yhdistäminen lyhytvaikutteiseen nikotiinikorvaushoitovalmisteeseen on tehokkaampaa kuin vain 1 nikotiinikorvaushoitotuotteen käyttö.»A.
• Varenikliinihoidon jatkaminen 24 viikkoon asti saattaa ainoana hoitona auttaa relapsin estossa «Varenikliinihoidon jatkaminen 24 viikkoon asti saattaa ainoana hoitona auttaa relapsin estossa.»C.
• Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista «Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista.»B. Apteekissa tulee erityisesti tukea vieroituslääkehoidon onnistumista.
• Vieroitushoitojen korvaaminen potilaille ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista ja vieroituslääkkeiden käyttöä lopettamisen apuna «Vieroitushoidon korvaaminen potilaille ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista ja vieroituslääkkeiden käyttöä lopettamisen apuna.»B.
• Vieroitusohjaus (kasvokkain tai puhelimitse) lisää vieroituslääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa käyttävien onnistumista tupakasta vieroituksessa «Vieroitusohjaus (kasvokkain tai puhelimitse) lisää vieroituslääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa käyttävien onnistumista tupakasta vieroituksessa.»A.
• Lyhyillä (< 20 min) motivoivan haastattelun tapaamisilla voidaan lisätä tupakkatuotteiden käytön lopettamisen todennäköisyyttä potilaan ennakkomotivaatiosta riippumatta «Lyhyillä (alle 20 minuutin) motivoivan keskustelun tapaamisilla voidaan lisätä tupakkatuotteiden käytön lopettamisen todennäköisyyttä potilaan ennakko motivaatiosta riippumatta.»A.
• Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokas kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampi kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus «Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokas kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampi kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus.»A.
• Kehotus vähentää tupakointia ja ohjaus vähentämisen toteuttamiseen saattavat auttaa tupakoinnin lopettamisessa niillä tupakoijilla, jotka eivät ole halukkaita lopettamaan tupakointia «Kehotus vähentää tupakointia ja ohjaus vähentämisen toteuttamiseen ilmeisesti saattavat auttaa tupakoinnin lopettamisessa myös niitä tupakoijia , jotka eivät ole halukkaita lopettamaan tupakointia.»B.
• Samanaikainen tupakasta ja päihteistä vieroitus ilmeisesti lisää tupakasta vieroittumista, eikä se haittaa päihdevieroituksessa onnistumista «Samanaikainen tupakasta ja päihteistä vieroitus ilmeisesti lisää tupakasta vieroittumista eikä se haittaa päihdevieroituksessa onnistumista.»B.
• Sähkösavukkeiden vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisen apuna ei ole riittävästi näyttöä «Sähköisten nikotiinin annostelulaitteiden (”sähkösavukkeet”) vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisen apuna ei ole riittävästi näyttöä.»C.
• Nuuska ei ole vieroitushoitotuote. Se aiheuttaa elimistöön nikotiinikorvaushoitoja suuremman nikotiinipitoisuuden. Pitkäaikaisessa käytössä nuuska ilmeisesti myös suurentaa suusyövän riskiä «Snuff use increases the risk for oral cancer globally, especially among females. The use of Swedish snuff (which is the form of snuff mainly used in Finland) shows increased oral cancer risk only when combined with tobacco use .»B.
• Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulee ylläpitää vieroitusosaamistaan ja osallistua potilaan tupakasta vieroitukseen. Alueelliset, esimerkiksi keskussairaaloiden, vieroitusyksiköt suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Klas Winell (pj.)

Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja)

Pilvikki Absetz

Heikki Ekroos

Tiina Kortteisto

Terhi Kurko

Hanna Ollila

Matti Rautalahti

Annamari Rouhos