Takaisin Tulosta

Eteisvärinä

Käyvän hoidon tiivistelmät

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

9.6.2017

Käypä hoito -suositus «Eteisvärinä»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Atrial fibrillation»2

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö.
Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta ja huonontaa elämänlaatua.
Hoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan potilaan oireet, perussairaudet ja toiveet.
Ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.

Diagnostiikka

Tavallisimpia oireita ovat sydämentykytys ja suorituskyvyn heikkeneminen.
- Eteisvärinä saattaa olla myös oireeton.
Kliinisistä löydöksistä tyypillisin on epäsäännöllinen kammiotaajuus.
Eteisvärinän diagnoosi pitää varmistaa EKG-rekisteröinnillä.

Hoito

Rytminhallinta

Eteisvärinän hoitolinja (sykkeen- tai rytminhallinta) valitaan yksilöllisesti.
Sinusrytmin palauttaminen ja rytmihäiriön uusiutumisen estäminen ovat aiheellisia, jos oireet ovat sykettä hidastavasta lääkityksestä huolimatta vaikeita (EHRA-luokka 3–4).

Rytminsiirto

Akuutissa (< 48 tuntia) eteisvärinässä sähköinen tai lääkkeellinen rytminsiirto voidaan tehdä ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa pienen ja keskisuuren riskin potilailla (CHA₂DS₂VASc ≤ 1).
- Muissa tapauksissa (CHA₂DS₂VASc ≥ 2) ennen rytminsiirtoa aloitetaan suora antikoagulantti tai pienimolekyylinen hepariini ja varfariini.
- Varfariinia käytettäessä pienimolekyylistä hepariinia jatketaan, kunnes INR on hoitotasolla.
- Jos eteisvärinän kesto on epäselvä, toimitaan kuten pitkittyneessä eteisvärinässä.
Sähköisen rytminsiirron vaihtoehtoja ovat flekainidi «Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»A ja vernakalantti «Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.»A.
- Amiodaroni «Amiodaroni palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»B on hidasvaikutteinen.
- Ibutilidin «Ibutilidi on lumelääkettä tehokkaampi eteisvärinän rytminsiirrossa.»A käyttöä rajoittaa kääntyvien kärkien kammiotakykardian vaara.
- Lääkkeellistä rytminsiirtoa ei saa tehdä, jos potilaalla on vaikea sydämen vajaatoiminta, akuutti sepelvaltimotautikohtaus tai epävakaa hemodynamiikka.
Pitkittyneessä eteisvärinässä (≥ 48 tuntia) rytminsiirron edellytyksenä on, että
- varfariini on ollut hoitotasolla (INR > 2) tai suora antikoagulantti on ollut säännöllisessä käytössä vähintään 3 viikon ajan tai
- ruokatorven kautta tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ei havaita sydämensisäisiä trombeja.
Lääkkeet menettävät tehoaan rytmihäiriön pitkittyessä, joten elektiivinen rytminsiirto tehdään aina sähköisesti.

Estohoito

Perusterveydenhuollossa ensisijainen estolääke on beetasalpaaja «Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.»B.
Amiodaronin «Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, dronedaronin «Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, flekainidin «Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A ja sotalolin «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»A käyttö edellyttää tarkkaa potilasvalintaa ja seurantaa. Niiden aloitus kuuluu kardiologille tai sisätautilääkärille.
- Flekainidi on vasta-aiheinen monissa sydänsairauksissa.
- Sotalolin «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»A käyttöön liittyy proarytmian vaara.
- Amiodaronin ja dronedaronin käyttöä rajoittavat sydämen ulkoiset haittavaikutukset.
Katetriablaatio estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin rytmihäiriölääkkeet «Katetriablaatiohoito estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito.»A
- Se on hyvä vaihtoehto kohtauksittaisessa ja jatkuvassa eteisvärinässä, jos lääkitys ei tehoa.
- Ensivaiheen hoitona sitä voidaan käyttää itsenäisessä eteisvärinässä.
Kirurgista hoitoa «Sydänkirurgian yhteydessä tehtävä erillinen eteisvärinän poistoon suuntautuva lisätoimenpide estää eteisvärinän uusiutumista.»A voidaan harkita eteisvärinäpotilaan joutuessa sydänleikkaukseen.

Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä

Beetasalpaajat ovat tehokkaita ja turvallisia sykkeenhallinnassa «Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.»A.
Vaihtoehtona voidaan harkita kalsiuminestäjiä (verapamiili tai diltiatseemi) tai digoksiinia.
Varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ei pidä käyttää sykkeenhallintaan.
- Dronedaroni lisää kuolleisuutta pysyvässä eteisvärinässä.
Jos lääkehoito ei tehoa, on harkittava pysyvän tahdistimen asennusta ja eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatiota «Eteis-kammiojohtumisen katkaisu ja pysyvä tahdistinhoito vähentänee vaikeaoireisen eteisvärinäpotilaan oireisuutta mutta ei kuolleisuutta.»B.

Antikoagulaatiohoito

Antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan CHA₂DS₂VASc-pisteytystä käyttämällä.
- Päätöstä antikoagulaatiohoidon aiheellisuudesta ei voi ratkaista ainoastaan sukupuolen perusteella, sillä naissukupuoli lisää tukosvaaraa vain yli 75-vuotiailla.
Tukosten estossa käytetään suoria antikoagulantteja tai varfariinia.
- Pelkkää ASAa ei pidä käyttää.
Antikoagulantti valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan lääkkeiden edut ja haitat ja potilaan toiveet.
- Lyhytaikaisessa hoidossa (esim. kardioversion tai katetriablaation yhteydessä) suora antikoagulantti on parempi valinta kuin varfariini.
Pitkäaikaishoidossa hyvin toteutettua varfariinihoitoa voidaan jatkaa, mutta vaihto suoraan antikoagulanttiin on aiheellinen, jos
- varfariini ei sovi esimerkiksi allergian takia tai
- INR-seuranta ei onnistu.
Jos varfariinihoidon toteutumista kuvaava TTR (Time in Therapeutic Range) on alle 80 %, selvitetään huonon tasapainon syy ja arvioidaan, voidaanko tilanne korjata tehostamalla varfariinihoitoa tai vaihtamalla varfariini suoraan antikoagulanttiin.
Jos sekä tukos- että vuotovaara ovat suuret, voidaan harkita eteiskorvakkeen sulkua.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Pekka Raatikainen (pj.)

Kari Askonen

Matti Halinen

Heikki Huikuri

Juhani Koistinen

Hannu Parikka

Vesa Virtanen

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)

Artikkelin tunnus: kht00034

Käypä hoito -suositus

Eteisvärinä

Muut versiot

Abstract

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Eteisvärinä

Diagnostiikka

Hoito

Rytminhallinta

Rytminsiirto

Estohoito

Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus

Muut versiot

Jaa