Takaisin

Hengityslihasten harjoittaminen ja syvä palleahengitys astman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Käypä hoito -työryhmä Astma
22.8.2000

Näytön aste: C

Hengityslihasten harjoittamisella ja syvän palleahengityksen opettelulla voidaan vähentää astman oireita, lääkityksen ja muun hoidon tarvetta.

Israelilaisessa tutkimuksessa «Weiner P, Azgad Y, Ganam R ym. Inspiratory muscle ...»1 30 keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavaa potilasta jaettiin saamaan joko erityistä sisäänhengityslihasten kuntoutusta tai lumeharjoituksia. Kumpikin ryhmä harjoitteli 5 kertaa viikossa, puolen vuoden ajan. Hoitoryhmässä sisäänhengityslihasten voima lisääntyi tilastollisesti merkittävästi, samalla vähenivät oireet, B2-agonistien käyttö, sairaala- ja sairauslomapäivien määrä astman vuoksi. Hoitoryhmässä 5 potilasta ja kontrolliryhmässä 1 potilas luopui hoidon aikana tabletti- tai i.m.-muotoisten kortikosteroidien käytöstä.

Kanadalaisessa tutkimuksessa «Girodo M, Ekstrand KA, Metivier GJ. Deep diaphragm...»2 67 astmaa sairastavaa aikuista satunnaistettiin joko saamaan syvän palleahengityksen harjoituksia, fyysisiä lihasharjoituksia tai kontrolliryhmään. Harjoitusohjelma kesti 16 viikkoa. Astman oireet ja lääkkeiden käyttö vähenivät merkittävästi syvää palleahengitystä harjoitelleilla potilailla, lisäksi he lisäsivät 300 %:lla kuntoiluun käyttämäänsä aikaa.

Meta-analyysiin «Cambach W, Chadwick-Straver RV, Wagenaar RC ym. Th...»3 on kerätty kaikki viimeisten 45 vuoden aikana julkaistut artikkelit, joiden hakusanoina esiintyivät obstruktiivinen keuhkosairaus, kuntoutus ja rasitus. Intervention vaikutuksia arvioitiin mittaamalla elämänlaatua tai rasituksen sietoa; kaikkiin tutkimuksiin kuului kontrolliryhmä, joka ei suorittanut liikunnallista harjoittelua. Kuntoutuksen jälkeen elämänlaatu parani merkittävästi. Liikunnan myönteinen vaikutus elämänlaatuun ja rasituksen sietoon oli havaittavissa 9 kuukauteen asti kuntoutusintervention lopettamisesta.

Randomoitu kontrolloitu monikeskustutkimus «Cambach W, Chadwick-Straver RV, Wagenaar RC ym. Th...»3, jossa verrataan kolmen kuukauden ajalle ajoittuvan kuntoutusintervention tehoa pelkkään lääkehoitoon. Kuntoutusintervention aikana potilaat saivat normaalia lääkitystään ja sen ohella heitä ohjattiin noudattamaan fyysistä harjoittelua ja hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Heitä kannustettiin myös luovaan toimintaan ja he saivat lisäksi yskimisohjeita liman poistamiseksi. Tutkimuksessa todettiin rasituksen siedon kohenevan ja elämänlaadun paranevan merkittävästi enemmän kontrolliryhmään verrattuna.

Lyhyen, viisi päivää kestäneen kuntoutuskurssin tehoa lapsiastmaatikoihin arvioiva kontrolloitu tutkimus «Dean M, Bell E, Kershaw CR ym. A short exercise an...»4, jossa potilaille annettiin avohoidossa fysioterapiaa. Tässä pienellä aineistolla tehdyssä tutkimuksessa aktiiviryhmään kuuluneilla 11 lapsella havaittiin merkittävä paraneminen astman tasapainoa mittaavissa parametreissa 11 kontrollipotilaan ryhmään verrattuna.

Kirjallisuutta

  1. Weiner P, Azgad Y, Ganam R ym. Inspiratory muscle training in patients with bronchial asthma. Chest 1992;102:1357-61 «PMID: 1424851»PubMed
  2. Girodo M, Ekstrand KA, Metivier GJ. Deep diaphragmatic breathing: rehabilitation exercises for the asthmatic patient. Arch Phys Med Rehabil 1992;73:717-20 «PMID: 1642520»PubMed
  3. Cambach W, Chadwick-Straver RV, Wagenaar RC ym. The effects of a community-based pulmonary rehabilitation programme on exercise tolerance and quality of life: a randomized controlled trial. Eur Respir J 1997;10:104-13 «PMID: 9032501»PubMed
  4. Dean M, Bell E, Kershaw CR ym. A short exercise and living course for asthmatics. Br J Dis Chest 1988;82:155-61 «PMID: 3048364»PubMed