Takaisin

Hiuspohjan sieni-infektioiden aiheuttajat

Näytönastekatsaukset
Hannele Heikkilä
9.3.2010

Näytön aste: B

Hiuspohjan infektioiden aiheuttaja on yleensä dermatofyytti.

Lontoossa tutkittiin «Hay RJ, Clayton YM, De Silva N ym. Tinea capitis i...»1 touko-kesäkuussa 1995 yhteensä 1057 4–14-vuotiasta lasta keski-iän ollessa 7.4 vuotta. Hiuspohjan sientä tavattiin 2.5 %:lla (vaihteluväli eri kouluissa 0–12 %). Lisäksi 4.9 %:lla oireettomista lapsista kasvoi hiuspohjasta sieni (vaihteluväli eri koululuokkissa 0–47 %). Aiheuttajina olivat pääosin T. tonsurans ja M. rivalieri. Muita aiheuttajia olivat T. gourvilii, T. soudanense ja M. audouinii.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Madridissa tutkittiin «Cuétara MS, Del Palacio A, Pereiro M ym. Prevalenc...»2 lokakuun 1994 ja joulukuun 1996 välisenä aikana satunnaisesti 10 000 2–16-vuotiasta lasta. Näistä 52:lla (0.52 %) todettiin hiuspohjan rihmasieni. Lapsista 33:lla oli kliinisesti sieni hiuspohjassa ja 19 oli oireettomia. Yleisimmät aiheuttajat oireilevilla olivat M. canis (16/33), T. tonsurans (12/33), T. soudanense (2/33), M. audouinii (1/33), T. violaceum (1/33) ja T. mentagrophytes (1/33). Oireettomilla kantajilla yleisin aiheuttaja oli Trichophyton tonsurans (13/19). Yksittäisinä löydöksinä tavattiin M. canis, T. violaceum, T. mentagrophytes, M. gypseum ja T. ajelloi. 24 %:llä kliinisesti oireilevista oli lisäksi muualla vartalon alueella sama sieni kuin hiuspohjassa. Vastaavasti oireettomista 42 %:lla oli sama sieni jossain muualla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

HYKS:n Iho-ja allergiasairaalassa tehtyyn tutkimukseen «Heikkilä H, Stubb S. Pälvisilsaa maahanmuuttajilla...»3 kuuluivat kaikki pälvisilsaa sairastaneet potilaat vuosina 1990–97. Diagnoosi oli varmistettu sieniviljelyllä. Kaikki 27 sairastunutta olivat lapsia, ikä vaihteli yhdestä kymmeneen vuoteen. Tyttöjä oli 17 ja poikia 10. Kliinisistä oireista oli hilseily tavallisinta, sen jälkeen yleisyysjärjestyksessä karstaa hiuspohjassa, hiustenlähtöä/kaljuuntumista, märkimistä, paiseita, kyhmyjä sekä karvatupen tulehdusta. Hiuspohjasta eristettiin T. violaceum 15 potilaalla, T. tonsurans neljällä, T. mentagrophytes kolmella, M. canis kolmella ja ja M. audouinii kahdella. Kaikki ne lapset, joilta hiuspohjasta löytyi joko T. violaceum tai T. tonsurans, olivat Afrikasta Suomeen tulleita maahanmuuttajia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Pieni aineisto, mutta tauti Suomessa harvinainen.

Kirjallisuutta

  1. Hay RJ, Clayton YM, De Silva N ym. Tinea capitis in south-east London--a new pattern of infection with public health implications. Br J Dermatol 1996;135:955-8 «PMID: 8977718»PubMed
  2. Cuétara MS, Del Palacio A, Pereiro M ym. Prevalence of undetected tinea capitis in a prospective school survey in Madrid: emergence of new causative fungi. Br J Dermatol 1998;138:658-60 «PMID: 9640375»PubMed
  3. Heikkilä H, Stubb S. Pälvisilsaa maahanmuuttajilla. Duodecim 1998;114:1472-5 «PMID: 11552234»PubMed