Takaisin

Aivojen sähköhoito ja vaikea psykoottinen depressio

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä ja Hannu Koponen
24.6.2014

Näytön aste: A

Aivojen sähköhoito on tehokas hoito vaikea-asteisissa ja psykoottisissa depressioissa.

Systemoidussa katsauksessa [ «UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electr...»1 tarkasteltiin aivojen sähköhoidon (electroconvulsive therapy, ECT) tehoa depression hoidossa.

Todellinen ECT oli selvästi tehokkaampi kuin simuloitu lume-ECT kuusi satunnaistettua kliinistä koetta ja yhteensä 256 potilasta sisältävässä meta-analyysissa (ES (efektikoko) -0,91, 95 %:n vaihteluväli -1,27 − -0,54; keskimääräinen ero muutoksessa Hamiltonin asteikolla 9,7 pistettä, 95 %:n vaihteluväli 5,7–13,5). ECT oli myös selvästi tehokkaampi kuin 18 kliinisessä kokeessa (1 144 potilasta) vertailukohteena ollut lääkehoito (ES -0,80, 95 %:n vaihteluväli -1,29− -0,29; keskimääräinen ero muutoksessa Hamiltonin asteikolla 5,2 pistettä, 95 %:n vaihteluväli 1,4–8,9).

Bilateraalinen hoito oli tehokkaampaa kuin unilateraalinen ja korkea-annoksinen tehokkaampaa kuin matala-annoksinen. Viitteitä merkittävistä psyykkisistä tai neurologisista haittavaikutuksista ei saatu, joskin ohimeneviä kognitiivisia häiriöitä esiintyi hoidon yhteydessä sitä enemmän, mitä suurempi oli saatu annos (bilateraalisen hoidon yhteydessä useammin).

Tutkijat päättelevät ECT:n olevan tärkeä hoitovaihtoehto vaikea-asteisessa depressiossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kotimaisessa RCT:ssä «Heikman P, Katila H, Sarna S ym. Differential resp...»2tutkittiin oikeanpuoleisen unilateraalisen (RUL) sähköhoidon tehoa kahdessa psykiatrisessa sairaalapotilaiden ryhmässä. Ensimmäisessä oli pääosin vaikeista (Hamiltonin depressiopistemäärän (HDRS) keskiarvo ± SD 28,6 ± 5,4) ja ei-komorbideista depressiosta kärsiviä potilaita. Ryhmä 2 koostui monihäiriöisistä potilaista, joiden depressio oli myös keskimäärin lievemmän asteinen (HDRS-keskiarvo ± SD 23,0 ± 6,9).

Ensimmäisessä ryhmässä hoitovasteen saavuttaneiden osuus oli 63 %, jälkimmäisessä vain 8 % (p < 0,001). Kognitiiviset haittavaikutukset olivat heikosta tehosta huolimatta suurempia ryhmässä 2. Sähköhoito vaikutti siis hyödylliseltä vaikeista, ei-komorbideista masennustiloista kärsivien potilaiden hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Neljän psykiatrisen sairaalan yhteistyönä toteuttamassa kliinisessä kokeessa «Petrides G, Fink M, Husain MM ym. ECT remission ra...»3 verrattiin bilateraalisen sähköhoidon tehoa psykoottisessa (HDRS-keskiarvo ± SD 37,8 ± 7,6; n = 77) ja vaikeassa ei-psykoottisessa depressiossa (HDRS-keskiarvo ± SD 33,8 ± 6,4; n = 176). Psykiatrisen sairaalahoidon päättyessä toipuneiden (HDRS < 10) potilaiden osuus oli hoidon kokonaisuudessaan läpikäyneistä potilaista 87 %. ITT-arvioitu (intention-to-treat) toipuneiden osuus oli psykoottisessa depressiossa 83 % vs ei-psykoottisessa 71 % (p ≤ 0,04).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pagnin'in ja työtovereiden meta-analyysissa «Pagnin D, de Queiroz V, Pini S ym. Efficacy of ECT...»4 tarkasteltiin sähköhoidon tehoa verrattuna lume- ja masennuslääkehoitoon. Tässä tutkimuksessa sähköhoito oli simuloitua sähköhoitoa tai lumetta noin viisi kertaa (OR 4,77, 95 % luottamusväli 2,39–9,49) tehokkaampi (11 satunnaistettua tutkimusta, yhteensä 523 potilasta). Samassa meta-analyysissa verrattiin myös sähköhoitoa masennuslääkehoitoon 13 satunnaistetussa tutkimuksessa, joissa potilaita oli yhteensä 892. Tässä vertailussa sähköhoito oli noin neljä kertaa masennuslääkehoitoa tehokkaampaa (OR 3,72, 95 % luottamusväli 2,60–5,32).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kellner ja työtoverit «Kellner CH, Knapp RG, Petrides G ym. Continuation ...»5 tarkastelivat sähköhoidon käyttöä sähköhoidolla saavutetun akuutin hoitovasteen säilyttämisessä. Tutkimukseen osallistui viisi opetussairaalaa. Alun perin tutkimukseen otettiin mukaan 531 potilasta, joista 341 saavutti remission akuutissa vaiheessa sähköhoidolla. Heistä 201 potilasta (ikä 18–85 vuotta) satunnaistettiin jatkamaan joko ylläpitosähköryhmässä (10 hoitokertaa) tai lääkehoitoryhmään, joka sai nortriptyliiniä ja litiumia lääkeainepitoisuuksia käyttäen säädetyillä annoksilla.

Tutkimus kesti kuusi kuukautta. Tutkimuksen loppuun mennessä 37,1 % sähköhoitoryhmän potilaista ja 31,6 % lääkehoitoryhmän potilaista oli saanut relapsin. Tutkimuksen keskeyttäneitä oli lääkeryhmässä 16,8 % ECT-ryhmässä ja 22,1 % lääkehoitoryhmässä. Aika tutkimuksen alusta relapsiin oli sähköhoitoryhmässä 9,7 (SD (keskihajonta) 7,0) viikkoa ja lääkeryhmässä 6,7 (SD 4,6) viikkoa, ryhmien välillä ei ollut eroa relapsoitumisajassa.

Tutkijat toteavat sekä sähkö- että lääkehoidon tehon olleen huomattavasti paremman kuin historiallisilla lumeverrokeilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

ECT:n kliininen teho on hyvä, lääkehoitoa suurempi. Hoito on tehokas sekä psykoottisessa että vaikeassa ei-psykoottisessa depressiossa. Teho saattaa olla parempi psykoottisissa depressioissa, joissa se on tehokkain hoitomuoto. Sähköhoidon jatkaminen vähentää relapseja. Tutkimuksen lumeryhmä koostui historiallisista verrokeista.

Kirjallisuutta

  1. UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361:799-808 «PMID: 12642045»PubMed
  2. Heikman P, Katila H, Sarna S ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness [ISRCTN39974945]. BMC Psychiatry 2002;2:2 «PMID: 11846888»PubMed
  3. Petrides G, Fink M, Husain MM ym. ECT remission rates in psychotic versus nonpsychotic depressed patients: a report from CORE. J ECT 2001;17:244-53 «PMID: 11731725»PubMed
  4. Pagnin D, de Queiroz V, Pini S ym. Efficacy of ECT in depression: a meta-analytic review. J ECT 2004;20:13-20 «PMID: 15087991»PubMed
  5. Kellner CH, Knapp RG, Petrides G ym. Continuation electroconvulsive therapy vs pharmacotherapy for relapse prevention in major depression: a multisite study from the Consortium for Research in Electroconvulsive Therapy (CORE). Arch Gen Psychiatry 2006;63:1337-44 «PMID: 17146008»PubMed