Takaisin

Vanhempien osallistumisen ja neuvontamenetelmän merkitys lasten lihavuuden ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Lihavuus (lapset) Työryhmä
7.5.2012

Näytön aste: C

Lapsille ja heidän vanhemmilleen annettu ruokavalio- ja elämäntapaneuvonta saattaa ehkäistä lasten lihomista.

Kontrolloidussa yhden vuoden kestäneessä tutkimuksessa «Simonetti D'Arca A, Tarsitani G, Cairella M ym. Pr...»1 selvitettiin kahden eri tavoin toteutetun ohjelman vaikutusta lasten lihavuuden ehkäisyyn. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 321 lasta iältään 3–9 vuotta kolmesta koulusta Roomassa. Tutkimuksen alkutilanteessa lapsista oli 11.7 % lihavia, 24.4 % ylipainoisia ja 19.7 % alipainoisia.

Kahdesta interventioon osallistuneesta koulusta toisessa (n = 367 oppilasta) oppilaat saivat ravitsemusohjausta multimedian keinoin. Lisäksi vanhemmille ja opettajille järjestettiin tapaamisia. Toisessa interventiokoulussa oppilaat (n = 358), vanhemmat ja opettajat saivat pelkästään kirjallisia ohjeita. Kolmas koulu oli kontrollikoulu (596 oppilasta).

Koulussa, jossa käytettiin monipuolisesti multimedian keinoja ja jossa vanhemmat ja opettajat otettiin mukaan ohjaukseen, lihavien lasten määrä väheni 12.2 % ja ylipainoisten 12.1 % vuoden kuluttua interventiosta. Pelkästään kirjallisia ohjeita saaneessa koulussa ja kontrollikoulussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lihavien lasten määrä kasvoi kirjallisia ohjeita saaneessa ryhmässä 5.3 % ja kontrolliryhmässä 5.6 %. Ylipainoisten lasten määrä väheni kirjallisia ohjeita saaneiden ryhmässä 2.2 % ja kasvoi kontrolliryhmässä 0.8 %.

Kaksi vuotta kestäneessä kontrolloidussa tutkimuksessa «Tamir D, Feurstein A, Brunner S ym. Primary preven...»2 selvitettiin terveydenedistämisohjelman vaikutusta 7–9-vuotiaiden lasten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Tutkimukseen osallistui 8 tutkimus- ja 8 kontrollikoulua, yhteensä 829 ensimmäisen luokan oppilasta (413 poikaa ja 416 tyttöä). Interventiokoulujen ohjelma sisälsi 15–20 oppituntia/vuosi käsittäen monenlaista aineistoa, muun muassa oppilaiden työkirjan, opettajien oppaan ja vanhemmille suunnattua aineistoa.

Ohjelma painotti omaa vastuuta ja päätöksentekoa terveydestä sekä positiivista minäkuvaa. Lasten osallistuminen oli aktiivista ja myös vanhempien osallistuminen oli oleellinen osa ohjelmaa. Tutkimustulosten mukaan kahden vuoden pituiseen ohjelmaan osallistuneiden koululaisten painoindeksi laski merkittävästi (p < 0.01). Myös seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus laski (p < 0.05).

Kommentti: Tutkimusnäyttöä lasten lihavuuden ehkäisystä on vähän ja useimmiten tulokset ovat olleet huonoja. Useimmat lasten lihavuuden ehkäisyyn pyrkineet interventiotutkimukset on toteutettu kouluissa eivätkä lasten vanhemmat ole osallistuneet neuvontaan. Tässä esitetyissä tutkimuksissa vanhemmat ovat saaneet ohjausta ja ohjausmenetelmät ovat olleet monipuolisia, lasta ja vanhempia tukevia.

Kirjallisuutta

  1. Simonetti D'Arca A, Tarsitani G, Cairella M ym. Prevention of obesity in elementary and nursery school children. Public Health 1986;100:166-73 «PMID: 3737864»PubMed
  2. Tamir D, Feurstein A, Brunner S ym. Primary prevention of cardiovascular diseases in childhood: changes in serum total cholesterol, high density lipoprotein, and body mass index after 2 years of intervention in Jerusalem schoolchildren age 7-9 years. Prev Med 1990;19:22-30 «PMID: 2320556»PubMed