Takaisin

E-vitamiini Alzheimerin taudin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Minna Raivio
8.9.2016

Näytön aste: D

E-vitamiini saattaa hidastaa Alzheimerin taudin oireiden etenemistä ja laitoshoitoon siirtymistä ja sillä saattaa olla positiivinen vaikutus päivittäistoimintoihin, mutta tulokset ovat ristiriitaisia.

Amerikkalaiseen 2 vuotta kestäneeseen monikeskustutkimukseen «Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for A...»1 osallistui yhteensä 341 keskivaikeaa (CDR = 2) Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta, jotka satunnaistettiin 4 eri hoitoryhmään. Lumeryhmän (n = 84) ja E-vitamiiniryhmän (annos 2 000 IU/vrk) (n = 85) potilaiden keski-ikä oli hieman yli 73 vuotta, naisia keskimäärin 65 %. Lumeryhmän potilaiden MMSE-tulos oli alkuvaiheessa korkeampi (keskiarvo 13,3) kuin E-vitamiiniryhmän potilaiden tulos (keskiarvo 11,3). Alzheimerin taudin diagnoosikriteereinä käytettiin hyväksyttyjä NINCDS-ADRDA-kriteerejä. Tutkimuksen ensisijaisena vastemuuttujana oli jonkin 4 muuttujasta (kuolema, laitoshoitoon joutuminen, kahden kolmesta peruspäivittäistoiminnan menettäminen tai vaikea-asteinen dementia CD «Farina N, Isaac MG, Clark AR ym. Vitamin E for Alz...»3) koostuvan päätepisteen saavuttaminen. Lumeryhmän potilaista 7 % ja E-vitamiiniryhmän potilaista 9 % ei saavuttanut päätetapahtumaa. 2 vuoden aikana ei merkitsevää eroa ryhmien välillä havaittu vastemuuttujan toteutumisessa (OR 0,70, p = 0,08). Kun tulos vakioitiin lähtövaiheen MMSE-tuloksen suhteen, todennäköisyys päätetapahtuman saavuttamiseen oli merkitsevästi pienempi E-vitamiiniryhmässä lumeryhmään verrattuna (58 % vs 74 %, OR 0,49; 95 % luottamusväli 0,25–0,96, p = 0,001). Keskimääräinen aika päätetapahtumaan oli 440 vuorokautta lumeryhmässä ja 670 vuorokautta E-vitamiiniryhmässä. Erillisistä muuttujista 39 % lumeryhmässä ja 26 % E-vitamiiniryhmässä joutui laitoshoitoon, peruspäivittäisten toimintojen menetys tapahtui 31 %:lle lumeryhmässä ja 22 %:lle E-vitamiiniryhmässä, kuoleman ja CDR 3 -tilan saavuttamisessa ei ollut eroja ryhmien välillä. MMSE-tuloksen heikkeneminen oli molemmissa ryhmissä yhtä suuri (-4,6 pistettä), käytösoireiden esiintymisessä ei ollut merkitsevää eroa. Haittatapahtumista kaatumisten todennäköisyys oli E-vitamiiniryhmän jäsenillä lumeryhmää suurempi (OR 3,07; 95 % luottamusväli 1,07–8,62).

Tutkimuksessa käytettiin kliinisesti merkittäviä päätetapahtumia ja yleisesti hyväksyttyjä diagnostisia kriteereitä sekä tilan arviointiin tarkoitettuja mittareita. Potilasaineisto on pienehkö ja valikoitunut (erikoisklinikoiden potilaat, psyykenlääkkeitä käyttävien potilaiden sulkeminen pois).

Satunnaistamistapaa ei kuvata eikä sokkouttamisen onnistumista arvioida. Tulos on viitteellinen, E-vitamiinilla saattaa olla vaikutusta, mutta tutkimustietoa kaivataan lisää.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Kaatumistapahtumien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero, jonka syy jää avoimeksi. Parkinson-oireissa ja käytösoireissa ei ollut eroa ryhmien välillä. Vuonna 2008 julkaistuun Cochrane-analyysiin «Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for A...»1 on päässyt yllä olevan lisäksi mukaan myös vuonna 2005 julkaistu Petersenin Alzheimerin taudin ehkäisyä koskeva tutkimus «Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E a...»2, josta on tehty oma näytönastekatsaus «E-vitamiini ei ilmeisesti hidasta Alzheimerin taudin ilmaantumista MCI-potilailla.»B

Uusimmassa vuodelta 2012 olevassa Cochrane-katsauksessa «Farina N, Isaac MG, Clark AR ym. Vitamin E for Alz...»3 sisäänottokriteerit täytti 3 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joista 2 käsitteli dementiaa sairastavia «Sano M, Ernesto C, Klauber MR ym. Rationale and de...»4, «Lloret A, Badía MC, Mora NJ ym. Vitamin E paradox ...»5 ja 1 MCI-potilaita. Näyttöä E-vitamiinin vaikutuksesta Alzheimerin taudin hoidossa ei saatu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Dysken ym. (JAMA 2014) «Dysken MW, Sano M, Asthana S ym. Effect of vitamin...»6 tutkivat E-vitamiinin ja memantiinin vaikutusta lievässä tai keskivaikeassa Alzheimerin taudissa. Tässä kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa ja satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 613 potilasta, jotka olivat veteraaneja, pääosin (97 %) miehiä, Alzheimerin tauti diagnosoituna (MMSE 12–26), ja joilla oli AKE-lääke käytössä (donepetsiili 65 %:lla, galantamiini 32 %:lla, rivastigmiini 3 %:lla). Tutkittavat satunnaistettiin 4 ryhmään siten, että 1. ryhmä sai E-vitamiinia 2000 ky/vrk (n = 152), 2. ryhmä E-vitamiinia ja memantiinia 20 mg/vrk (n = 154), 3. ryhmä pelkää memantiinia (n = 155) ja 4. ryhmä (n = 152) lumetta. Keskimääräinen seuranta-aika oli 2,27 (1,22) vuotta. Ensisijaisena päätemuuttujana oli ADCS-ADL, ja toissijaisina MMSE, Adas-cog, NPI ja Caregiver Activity Survey (CAS).

ADCS-ADL-mittarilla ryhmien välinen muutos oli 3,15 pistettä (95 % luottamusväli 0,92–5,39, p = 0,03) vähemmän E-vitamiiniryhmässä verrattuna lumeryhmään. Memantiiniryhmässä ADCS-ADL- pisteet laskivat 1,98 (95 % luottamusväli - 0,24–4,20, p = 0,40) verrattuna lumeryhmään. Kiinnostavaa oli, että ryhmä, joka käytti sekä E-vitamiinia että memantiinia, selviytyi heikommin kuin pelkkää memantiinia käyttäneet. Tämän selitys jäi tutkijoillekin arvoitukseksi.

Merkitseviä eroja myöskään päivittäistoimintojen suhteen ei saatu memantiiniryhmässä eikä yhdistelmäryhmässä. Vakavia haittatapahtumia oli enemmän memantiini- ja yhdistelmäryhmissä verrattuna lumeeseen (tulehduksia).

Yhteenvetona tutkijat päätyvät esittämään, että E-vitamiinilla on positiivinen vaikutus päivittäistoimintoihin lumeeseen verrattuna Alzheimerin tautia sairastavilla. Tulosten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Katsausartikkelissa vuodelta 2015 «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»7 on käyty läpi systemaattisesti satunnaistettuja tutkimuksia, joilla on pyritty vaikuttamaan Alzheimerin taudin ehkäisyyn tai kognitiivisten toimintojen parantamiseen. Katsaus sisältää yhteensä 47 loppuunsaatettua ja 72 meneillään olevaa tutkimusta vuosilta 1998–2015. E-vitamiinin suhteen ainoana loppuunsaatettuna artikkelina oli Petersenin ym. työ «Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E a...»2 vuodelta 2005.

Tässä tuoreessa katsausartikkelissa kirjoittajien päätelmänä oli, että E-vitamiinilla ei ollut merkitsevää vaikutusta lievän kognitiivisen heikentymän etenemisessä Alzheimerin taudiksi. Kirjoittajat toteavat myös, että tällä hetkellä meneillään olevatkaan tutkimukset antioksidanteista, mukaan lukien E-vitamiini, eivät todennäköisesti tule osoittamaan mitään vaikutusta Alzheimerin taudin prevention suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Galasko ja kumppanit «Galasko DR, Peskind E, Clark CM ym. Antioxidants f...»8 selvittivät antioksidanttien vaikutusta Alzheimerin tautia sairastavien selkäydinnesteen biomarkkereihin. Tutkittavat (N = 71) saivat 800 IU/vrk E-vitamiinia, 500 mg/vrk C-vitamiinia ja 900 mg alfalipoiinihappoa ja 400 mg koentsyymi Q-entsyymiä 3 kertaa vuorokaudessa tai lumetta. Tutkimuksen alussa ja 16 viikon kohdalla tutkittiin biomarkkerit (amyloidi, tau ja F 2-isoprostane), MMSE ja ADCS-ADL.

Antioksidantit eivät vaikuttaneet selkäydinnesteen biomarkkereihin amyloidin tai taun suhteen, mutta F2-isoprostanetaso laski osoituksena aivojen oksidatiivisen stressin vähenemisestä. Tällä ryhmällä havaittiin kuitenkin MMSE-tason laskua enemmän kuin lumeryhmällä, mikä on merkittävä huomio ja antioksidanttihoitoon liittyvä potentiaalinen turvallisuusriski.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Crichton ja kumppanit «Crichton GE, Bryan J, Murphy KJ. Dietary antioxida...»9 selvittivät katsausartikkelissaan antioksidanttien (C- ja E-vitamiinit, flavonoidit, karotenoidit) merkitystä muistin heikkenemisen suhteen. Antioksidanttien on arveltu vaikuttavan suotuisasti kognitioon vähentämällä aivojen oksidatiivista stressiä. Katsaukseen valittiin 8 poikkileikkaus- ja 13 seurantatutkimusta. Näiden tutkimusten tulokset olivat keskenään ristiriitaisia, ja metodologiset eroavaisuudet tutkimusasetelmissa vaikuttavat tuloksiin.

Yhteenvetona he päätyivät esittämään, että tulokset eivät tukeneet oletusta siitä, että antioksidantit liittyisivät parempaan kognitioon ja vähentäisivät muistisairauden riskiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleiset kommentit:

E-vitamiinista on tehty lisäksi tutkimuksia siten, että E-vitamiini on ollut yhtenä antioksidanttina muiden antioksidanttien kanssa mukana, joten näistä ei voida päätellä puhtaasta E-vitamiinista mitään. Huomioitavaa on kuitenkin se, että Galaskon ja kumppaneiden tutkimuksessa «Galasko DR, Peskind E, Clark CM ym. Antioxidants f...»8 antioksidantit jopa laskivat MMSE-tasoa 16 viikon aikana. Crichtonin ja kumppaneiden katsausartikkelissa «Crichton GE, Bryan J, Murphy KJ. Dietary antioxida...»9 päädyttiin myös negatiiviseen tulokseen antioksidanttien suhteen.

Kirjallisuutta

  1. Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD002854 «PMID: 11034775»PubMed
  2. Petersen RC, Thomas RG, Grundman M ym. Vitamin E and donepezil for the treatment of mild cognitive impairment. N Engl J Med 2005;352:2379-88 «PMID: 15829527»PubMed
  3. Farina N, Isaac MG, Clark AR ym. Vitamin E for Alzheimer's dementia and mild cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD002854 «PMID: 23152215»PubMed
  4. Sano M, Ernesto C, Klauber MR ym. Rationale and design of a multicenter study of selegiline and alpha-tocopherol in the treatment of Alzheimer disease using novel clinical outcomes. Alzheimer's Disease Cooperative Study. Alzheimer Dis Assoc Disord 1996;10:132-40 «PMID: 8876776»PubMed
  5. Lloret A, Badía MC, Mora NJ ym. Vitamin E paradox in Alzheimer's disease: it does not prevent loss of cognition and may even be detrimental. J Alzheimers Dis 2009;17:143-9 «PMID: 19494439»PubMed
  6. Dysken MW, Sano M, Asthana S ym. Effect of vitamin E and memantine on functional decline in Alzheimer disease: the TEAM-AD VA cooperative randomized trial. JAMA 2014;311:33-44 «PMID: 24381967»PubMed
  7. Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 «PMID: 26213339»PubMed
  8. Galasko DR, Peskind E, Clark CM ym. Antioxidants for Alzheimer disease: a randomized clinical trial with cerebrospinal fluid biomarker measures. Arch Neurol 2012;69:836-41 «PMID: 22431837»PubMed
  9. Crichton GE, Bryan J, Murphy KJ. Dietary antioxidants, cognitive function and dementia--a systematic review. Plant Foods Hum Nutr 2013;68:279-92 «PMID: 23881465»PubMed