Takaisin

Fysioterapian toteutus kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Käypä hoito -työryhmä Liikunta
8.11.2010

Näytön aste: C

Potilaat, joilla on liikkumisvaikeuksia yli 1 vuosi aivohalvauksen jälkeen, saattavat hyötyä vielä tällöin annetusta fysioterapiasta.

Satunnaistettu kontrolloitu koe Isossa-Britanniassa, julkaistu 2002 «Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for ...»1. Mukaanottokriteerit: Yli 50-vuotiaat potilaat, joilla aivoinfarktista oli kulunut yli vuosi ja oli liikkumisvaikeuksia (käytössä jokin muu liikkumisen apuväline kuin keppi; oli kaatunut 3 kuukauden kuluessa; ei selviytynyt portaista tai vinolta tai kaltevalta alustalta tai 10 metrin kävelynopeus oli tavallista hitaampi).

Poissulkukriteerit: muu liikkumista rajoittava sairaus, dementia, vaikeat liitännäissairaudet tai oli osallistunut fysioterapiaan 6 kuukauden aikana

Potilasrekisteristä seulotuista 359 potilaasta tutkimukseen otettiin 170 kriteerit täyttävää. 85 potilasta sai yksilöllisesti suunnattua fysioterapiaa kotikäynneillä. (85 verrokista 7 ja interventioryhmästä 11 osallistui myös tutkimuksen ulkopuoliseen fysioterapiaan) Käyntejä oli 0–22 kertaa 13 viikon aikana (keskiarvo 3). 3 kuukauden kohdalla interventioryhmän kävelynopeus oli kasvanut enemmän kuin verrokeilla, ero oli vain 2.6 m/minuutti = 4 cm/sekunti ja muita eroja ryhmien välillä ei todettu eikä eroa enää ollut 6 tai 9 kuukauden seurannan jälkeen. Liikkumiskykyä ja toimintakykyä mittaavissa indekseissä ei todettu eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Australialaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Ada L, Dean CM, Hall JM ym. A treadmill and overgr...»2, julkaistu 2003, testattiin yhteen toimintoon, tässä kävelyyn suuntaavan terapian vaikutusta.

Kohderyhmä: 31 itsenäisesti liikkuvaa aivohalvauspotilasta, halvauksesta kulunut 6 kuukautta – 5 vuotta. 2 keskeytti, 29 jatkoi loppuun. Potilaat vapaaehtoisia.

Interventio: kävelyharjoituksia juoksumatolla ja ulkona epätasaisella radalla 3 kertaa viikossa 4 viikon ajan. Yksilöllistä ohjausta ja harjoittelua. Verrokeille ohjattiin plasebointerventiona venyttelyitä ja lihasharjoitteita tavalla, josta ei ollut odotettavissa hyötyä. Seuranta: 3 kuukautta.

Tulokset: Interventioryhmässä kävelynopeus nousi 4 viikon harjoittelun jälkeen keskimäärin 0.14 m/s (0.03–0.25 m/s; p = 0.02) ja 3 kuukauden kohdalla tulokset olivat vielä keskimäärin 0.13 m/s paremmat kuin ohjelman alussa (0.02–0.24 m/s; p < 0.05). 6 minuutin kävelytestin tulos parani keskimäärin 86 metriä enemmän kuin verrokeilla (44 –128 m; p < 0.001) ) ja 3 kuukauden seurannan jälkeen ero interventioryhmän hyväksi oli 30 metriä (0–60 m, p = 0.05) Toimintakykyä mitattiin SA-SIPS30-mittarilla ja siinä ei tapahtunut merkitsevää muutosta (p = 0.85).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistettu vaihtovuoroinen ("Cross-over") kontrolloitu tutkimus «Teixeira-Salmela LF, Olney SJ, Nadeau S ym. Muscle...»3.

Maa: Brasilia.

Kohderyhmä: 13 avohoidossa asuvaa aivohalvauspotilasta, ainakin 9 kuukautta sairastumisesta. Rekrytoitiin lehti- ja televisioilmoituksilla ja potilasjärjestön kautta vapaaehtoisina. Verrokkiryhmä toimi verrokkina ensimmäisen 10 viikon ajan, sai sitten saman harjoitusohjelman ja sitten sen tulokset liitettiin ensimmäisen ryhmän tuloksiin.

Interventio: 3 kertaa viikossa 10 viikkoa, 60–90 minuuttia, yksilöllistä ohjausta ja lisäksi kotiharjoitusohjelma. Aerobista ja lihasvoimaharjoittelua.

Tulokset: Harjoittelujakson jälkeen kävelynopeus kasvoi 0.78 metristä 0.99 metriin eli noin 25 %. (p alle 0.001) lisäksi porraskävelyssä, elämänlaadussa ja alaraajojen lihasvoimissa huomattava paraneminen (p < 0.001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadalainen satunnaistettu kontrolloitu koe «Dean CM, Richards CL, Malouin F. Task-related circ...»4.

Kohderyhmä: 12 kotiutettua hemiplegiapotilasta, vähintään 3 kuukautta oli kulunut sairastumisesta aivohalvaukseen, olivat itsenäisesti toimivia ja kykenivät kävelemään ainakin 10 metriä. Suljettiin pois, jos jokin sairaus esti harjoitusohjelmaan osallistumisen. 6 interventioon ja 6 verrokkiryhmään. Näistä 3 keskeytti, 5 interventio ja 4 verrokkiryhmässä jatkoi loppuun.

Interventio: Kuntopiiriharjoittelua ryhmässä tunti kolme kertaa viikossa 4 viikon ajan. Verrokit osallistuivat vain yläraajan toimintaa parantavaan kuntopiiriin.

Tulokset: 6 minuutin kävelyssä matkan lisäys heti intervention jälkeen 14.5 – 91.1 metriä (verrokeilla -2.4 – 8.7 m) ja 2 kuukauden kuluttua 16.8 – 82.4 m (-4.3 ja 8.3) Merkitsevät erot (p <= 0.05) tulivat tässä ja porrastestissä ja kävelynopeudessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Näyttöä on eniten: itsenäisesti liikkuvilla potilailla, alaraajoihin keskittyvässä harjoittelussa ja harjoitususeudella vähintään 3 kertaa viikossa 4 viikon ajan.

Artikkeli Green J ym. «Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for ...»1: Ero ryhmien välillä on tilastollisesti, mutta ei kliinisesti merkitsevä.

Artikkeli Ada L ym. «Ada L, Dean CM, Hall JM ym. A treadmill and overgr...»2: Vapaaehtoisilla tehdyn tutkimuksen soveltaminen arkikäytäntöön?

Artikkeli Teixeira-Salmela LF ym. «Teixeira-Salmela LF, Olney SJ, Nadeau S ym. Muscle...»3: Tulosten arviointia hankaloittaa se, että pitkäaikaisseurantaa ei ollut lainkaan. Vapaaehtoisilla tehdyn tutkimuksen soveltaminen arkikäytäntöön?

Artikkeli Dean CM ym. «Dean CM, Richards CL, Malouin F. Task-related circ...»4: Pitkäaikaisseuranta rajoittui 2 kuukauteen.

Kirjallisuutta

  1. Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for patients with mobility problems more than 1 year after stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:199-203 «PMID: 11812553»PubMed
  2. Ada L, Dean CM, Hall JM ym. A treadmill and overground walking program improves walking in persons residing in the community after stroke: a placebo-controlled, randomized trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1486-91 «PMID: 14586916»PubMed
  3. Teixeira-Salmela LF, Olney SJ, Nadeau S ym. Muscle strengthening and physical conditioning to reduce impairment and disability in chronic stroke survivors. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:1211-8 «PMID: 10527076»PubMed
  4. Dean CM, Richards CL, Malouin F. Task-related circuit training improves performance of locomotor tasks in chronic stroke: a randomized, controlled pilot trial. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:409-17 «PMID: 10768528»PubMed