Takaisin

Silmänpaineen vuorokausivaihtelun mittaaminen ja glaukooman eteneminen

Näytönastekatsaukset
Anja Tuulonen ja Eva Forsman
28.8.2014

Näytön aste: D

Silmänpaineen vuorokausivaihtelun merkitys ja mittaamisen hyödyllisyys glaukooman etenemiselle on epävarma.

Systemaattinen katsaus

The aim of the systematic review «Health Quality Ontario. Diurnal tension curves for...»2 was conducted to determine whether the use of a diurnal tension curve (multiple IOP measurements over a minimum 8 hour duration) is more effective than not using a diurnal tension curve (single IOP measurements) to assess IOP fluctuation as a risk factor for the development or progression of glaucoma and to determine whether the use of a diurnal tension curve is beneficial for glaucoma suspects or patients with progressive glaucoma despite normal single office IOP measurements and leads to a more effective disease management strategy.

Literature search was performed on July 22, 2010 for studies published from January 1, 2006 until July 14, 2010. Reference lists were also examined for any additional relevant studies not identified through the search. Articles with unknown eligibility were reviewed with a second clinical epidemiologist, then a group of epidemiologists until consensus was established. The quality of evidence was assessed as high, moderate, low or very low according to GRADE methodology.

Inclusion criteria were open angle glaucoma (established or OHT high risk) in an adult population IOP measurement by Goldmann applanation tonometry, number and timing of IOP measurements explicitly reported (e.g., 5 measurements a day for 5 visits to generate a diurnal curve or 1 measurement a day [no diurnal curve] every 3 months for 2 years). IOP parameters include fluctuation (range [peak minus trough] or standard deviation) and mean outcome measure = progression or development of glaucoma. Study reports results for ≥ 20 eyes. The outcome of interest was progression or development of glaucoma.

There is very low quality evidence (retrospective studies, patients on different treatments) for the use of a diurnal tension curve or single measurements to assess short or long-term IOP fluctuation or mean as a risk factor for the development or progression of glaucoma. There is very low quality evidence (expert opinion) whether the use of a diurnal tension curve is beneficial for glaucoma suspects or patients with progressive glaucoma, despite normal single office IOP measurements, and leads to a more effective disease management strategy.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa tehty prospektiivinen tutkimus «Asrani S, Zeimer R, Wilensky J ym. Large diurnal f...»1, jossa "hoitotasapainossa" olevat glaukoomapotilaat itse mittasivat silmänpaineensa kotimittarilla (self-tonometer Zeimer CDS Technology, LLC. West Chicago, Illoinois, USA) viisi kertaa päivässä 3–6 päivän aikana.

Inkluusiokriteerit:

  1. diagnosoitu glaukooma (glaukoomapuutos näkökentässä ja avoin kammiokulma)
  2. seuranta vähintään vuoden verran kotitonometrian jälkeen
  3. vastaanotolla mitatut silmänpaineet olivat alle 25 mmHg vuoden ajan sekä ennen kotitonometriaa että sen jälkeen seuranta-aikana
  4. vastaanotolla mitattu paine ei poikennut yli 8 mmHg kotitonometria-arvosta
  5. kotitonometria oli luotettavasti onnistunut.

166:sta potilasta ainoastaan 64 (105 silmää) täytti kriteerit; hylkäämisen syynä oli epätäydellinen kliininen seuranta.

Vastaanotolla mitattuja tutkimuksen alku- ja loppupaineita verrattiin vuorokausikäyriin, joista analysoitiin 1) kaikkien mittausten keskiarvo, 2) vaihteluvälin ero kaikissa mittauksissa (range of home IOP) = korkeimman ja alhaisimman mitatun paineen ero, 3) painepiikki, 4) keskimääräinen vuorokausivaihteluväli laskettiin vähentämällä korkeimmasta samaan aikaan eri päivinä mitattujen painearvojen keskiarvosta pienin vastaava keskiarvo, 5) standardipoikkeama kaikille mittauksille ja 6) maksimaalinen päivästä toiseen vaihtelu.

Vastaanoton ja kotimittausten keskiarvot olivat keskenään samaa luokkaa. Vaihteluvälin ero (range of home IOP) oli 4,4–18,5 mmHg. Samoin keskimääräinen vuorokausivaihtelu (diurnal home IOP range) oli laaja 1,5–12,5 mmHg.

Riskiä arvioitaessa tutkittavat silmät jaettiin kahteen ryhmään vuorokausikäyrän vaihtelun perusteella: 25 persentiili ja 75 persentiili. Glaukooman progression riski (hazard ratio) vaihteluvälin erolle oli 5,69 (95 % luottamusväli1,86–17,35), p < 0,0005 ja keskimääräiselle vuorokausivaihtelulle 5,76 (95 % luottamusväli 2,21–14,98), p < 0,0005, vaikka muut merkittävät riskitekijät, kuten näkökenttäpuutos ja rotu, jätettiin huomioimatta. Kumulatiivinen riski progressiolle 8 vuoden seurannassa ylemmässä quartiilissa (range of home IOP) oleville oli 88 % verrattuna 57 % alemmassa quartiilissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Hyvä tutkimus, jossa oli merkittävä kliininen havainto ja jolla pitäisi olla vaikutusta käytännön työhön, mutta valitettavasti vastaavaa tutkimusta ei ole tehty muualla.

Kirjallisuutta

  1. Asrani S, Zeimer R, Wilensky J ym. Large diurnal fluctuations in intraocular pressure are an independent risk factor in patients with glaucoma. J Glaucoma 2000;9:134-42 «PMID: 10782622»PubMed
  2. Health Quality Ontario. Diurnal tension curves for assessing the development or progression of glaucoma: an evidence-based analysis. Ont Health Technol Assess Ser 2011;11:1-40 «PMID: 23074414»PubMed