Takaisin

Ranteen seudun tenosynoviitin ja peritendiniitin työperäiset riskitekijät

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
18.4.2013

Näytön aste: B

Toistuvat ja voimaa vaativat työt ilmeisesti lisäävät ranteen seudun tenosynoviitin ja peritendiniitin riskiä.

Bernardin 1997 «Bernard B (toim). Musculoskeletal Disorders and Wo...»1 katsauksessa on kahdeksan epidemiologista työtä, jotka käsittelevät työliikkeiden toistuvuutta, voimaa tai ranteen taipuneita asentoja ranteen seudun jännetulehdusten riskitekijöinä. Näistä kaksi arvioitiin korkeatasoisiksi: Armstrong ym. 1987 «Armstrong TJ, Fine LJ, Radwin RG ym. Ergonomics an...»2 ja Luopajärvi ym. 1979 «Luopajärvi T, Kuorinka I, Virolainen M ym. Prevale...»3.

Katsauksen mukaan on olemassa näyttöä ranteen ja käden jännetulehduksen yhteydestä työliikkeiden toistuvuuteen, käden voimankäyttöön ja ranteiden taipuneisiin asentoihin kuhunkin erikseen. Vahvaa näyttöä yhteydestä on silloin, kun kaksi riskitekijää esiintyy yhdessä, esimerkiksi toistuvuus ja voimankäyttö.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Armstrongin 1987 «Armstrong TJ, Fine LJ, Radwin RG ym. Ergonomics an...»2 työssä selvitettiin ranteen ja käden tendiniitin, napsusormen ja de Quervainin stenosoivan tenosynoviitin vallitsevuutta teollisuustyöntekijöillä. Työt luokiteltiin voimankäytön ja toistuvuuden perusteella neljään luokkaan: 1) pientä voimaa vaativat ei-toistuvat, 2) suurta voimaa vaativat ei-toistuvat, 3) pientä voimaa vaativat toistuvat ja 4) suurta voimaa vaativat toistuvat.

Mainittujen sairauksien vallitsevuus oli 0,6 % pientä voimaa vaativissa ei-toistuvissa töissä, 3,1 % suurta voimaa vaativissa ei-toistuvissa töissä, 3,5 % pientä voimaa ja suurta toistuvuutta vaativissa töissä ja 10,8 % suurta voimaa vaativissa toistuvissa töissä. Riskisuhde (RR) ryhmien 2 ja 1 välillä oli 4,8 (ei merkitsevä), ryhmien 3 ja 1 välillä 5,5 (ei-merkitsevä) ja ryhmien 4 ja 1 välillä 17,0 (95 % luottamusväli 2,3–126,2).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Luopajärven 1979 «Luopajärvi T, Kuorinka I, Virolainen M ym. Prevale...»3 työssä selvitettiin "lihasjänneoireyhtymän" vallitsevuutta naispuolisilla elintarviketeollisuuden pakkaajilla ja tavaratalon myyjillä. Vallitsevuus oli 55,9 % pakkaajilla ja 13,5 % tavaratalon myyjillä riskisuhteen ollessa 4,1 (95 % luottamusväli 2,6–6,5). Pakkaajien työ käsitti toistuvia ranteen työliikkeitä ja staattisia käden asentoja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Latkon 1999 «Latko WA, Armstrong TJ, Franzblau A ym. Cross-sect...»4 poikkileikkaustyössä selvitettiin kyynärpään, kyynärvarren, ranteen, käden ja sormien jännetulehduksen yhteyttä työliikkeiden toistuvuuteen. Tutkimukseen otettavat 352 työntekijää valittiin ammattinimikkeen edellyttämän työliikkeiden toistuvuuden perusteella siten, että saatiin edustava otos matalan, keskimääräisen ja korkean työliikkeiden toistuvuuden ammatteja. Työliikkeiden toistuvuuden määritys perustui havainnointimenetelmään (hand activity level, HAL, asteikko 0–10), jossa huomio kiinnitettiin työliikkeiden toistuvuuteen ja palautumisajan osuuteen työsyklistä.

Tendiniitin vallitsevuus oli matalan toistuvuuden ryhmässä 4,2 %, keskimääräisen toistuvuuden ryhmässä 8,1 % ja korkean toistuvuuden ryhmässä 14,5 %. Lopullisessa monimuuttujamallissa työliikkeiden toistuvuus oli merkitsevä tekijä ja toistuvuuden riskisuhde (OR) oli 1,23 (95 % luottamusväli 1,04–1,46) yksikköä kohden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajin etenevä seurantatutkimus on Kurpan 1991 «Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidenc...»5 lihanjalostusteollisuudessa tehty tutkimus, jossa seurattiin hoitoon hakeutumisia tenosynoviitin ja peritendiniitin vuoksi vajaan kolmen vuoden aikana.

Tenosynoviitin ja peritendiniitin ilmaantuvuus oli moninkertainen kättä rasittavissa työtehtävissä verrattuna kättä kuormittamattomiin tehtäviin. Korkein ilmaantuvuus oli pakkaustehtävissä, missä toistuvien ja voimaa vaativien työliikkeiden lisäksi altistuttiin kylmälle (työskentelytilan lämpötila 8–10˚C, käsiteltävät kappaleet olivat vielä kylmempiä).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Harrisin etenevässä seurantatutkimuksessa «Harris C, Eisen EA, Goldberg R ym. 1st place, PREM...»6 selvitettiin ranteen seudun tenosynoviittien ilmaantuvuutta ja ilmaantuvuuteen yhteydessä olleita tekijöitä. Kaikkiaan 413 työntekijää seurattiin 28 kuukauden ajan. Oirekysely tehtiin lähtötilanteessa ja seurannan aikana 4 kuukauden välein. Ne oireiset henkilöt, jotka arvioivat oireidensa liittyvän työhön, tutkittiin kliinisesti. Seurannassa tenosynoviittidiagnoosi tehtiin 26 työntekijälle. Yleisin diagnoosi oli de Quervainin tenosynoviitti. Tenosynoviitin insidenssi oli 5,4 tapausta sataa henkilötyövuotta kohden. Naisilla oli lisääntynyt riski sairastua tenosynoviittiin (Hazard Ratio, HR, 4,8 (2,0–11,45).

Työn kuormitustekijöistä ainoastaan voimaa vaativan pinsettiotteen kesto (keston osuus työsyklistä) oli yhteydessä tenosynoviitin ilmaantuvuuteen. Myös työkuormitusta kuvaava Hand Activity Level (HAL) indeksi oli yhteydessä tenosynoviitin ilmaantuvuuteen. Työliikkeiden toistuvuus ei ollut itsenäinen riskitekijä tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen ansioita ovat prospektiivinen asetelma ja työn kuormitustekijöitä koskevan tiedon kerääminen objektiivisesti havainnoimalla ja videoinnilla. Tutkimuksen heikkouksia ovat vain työperäisiä oireita ilmoittaneiden henkilöiden ottaminen mukaan mahdollisiksi tapauksiksi ja tapausten pieni määrä. Valikoituminen erilaisiin tehtäviin oireiden perusteella voi vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten yleinen ongelma on tenosynoviitin ja peritendiniitin määrittäminen: objektiivisten kriteereiden määrittäminen on ongelmallista ja on todennäköistä, että tutkimusten tapauksissa on kirjavuutta taudinkuvassa.

Kirjallisuutta

  1. Bernard B (toim). Musculoskeletal Disorders and Workplace Factors. A critical review of Epidemiologic evidence for Work-Related Musculoskeltal Disorders of the Neck, Upper extremity, and Low Back. U.S. Department of Health and Human Services 1997
  2. Armstrong TJ, Fine LJ, Radwin RG ym. Ergonomics and the effects of vibration in hand-intensive work. Scand J Work Environ Health 1987;13:286-9 «PMID: 3324309»PubMed
  3. Luopajärvi T, Kuorinka I, Virolainen M ym. Prevalence of tenosynovitis and other injuries of the upper extremities in repetitive work. Scand J Work Environ Health 1979;5 suppl 3:48-55 «PMID: 545693»PubMed
  4. Latko WA, Armstrong TJ, Franzblau A ym. Cross-sectional study of the relationship between repetitive work and the prevalence of upper limb musculoskeletal disorders. Am J Ind Med 1999;36:248-59 «PMID: 10398933»PubMed
  5. Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32-7 «PMID: 2047804»PubMed
  6. Harris C, Eisen EA, Goldberg R ym. 1st place, PREMUS best paper competition: workplace and individual factors in wrist tendinosis among blue-collar workers--the San Francisco study. Scand J Work Environ Health 2011;37:85-98 «PMID: 21298225»PubMed