Takaisin

Epikondyliitin työperäiset riskitekijät

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
18.4.2013

Näytön aste: B

Toistuvat ja voimaa vaativat työt ilmeisesti lisäävät epikondyliitin riskiä.

Systemoituun katsaukseen «van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Association...»1 sisällytettiin 11 alkuperäistutkimusta (vuodesta 1966 syyskuuhun 2007), joista yhdeksän oli poikkileikkaustutkimuksia ja kaksi eteneviä seurantatutkimuksia. Tutkimuksilta edellytettiin, että työkuormituksen arviointi perustui kvantitatiiviseen fyysisten kuormitustekijöiden arviointiin.

Lateraaliseen epikondyliittiin olivat yhteydessä ≥ 1 kg:n painoisten työkalujen kannattelu, > 20 kg:n taakkojen käsittely vähintään 10 kertaa päivässä ja toistuvat työliikkeet > 2 tuntia päivässä. Mediaaliseen epikondyliittiin oli yhteydessä > 5 kg:n painoisten taakkojen käsittely vähintään kaksi kertaa minuutissa vähintään kahden tunnin ajan ja tärisevien työkalujen käyttö vähintään kahden tunnin ajan päivässä. Vaikka valtaosa tutkimuksista arvioitiin hyvätasoisiksi, seurantatutkimusten vähäinen määrä edellyttää varovaisuutta vedettäessä johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainittuun katsaukseen sisältyvässä tutkimuksessa «Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalen...»2 selvitettiin edustavassa suomalaisessa väestöotoksessa (N = 4 783) lateraalisen ja mediaalisen epikondyliitin työperäisiä ja yksilöllisiä riskitekijöitä. Epikondyliitin toteaminen perustui lääkärin kliiniseen tutkimukseen. Työn kuormitustekijät selvitettiin haastattelemalla. Lateraalisen epikondyliitin esiintyvyys oli 1,3 % ja mediaalisen epikondyliitin 0,4 %.

Käden toistoliikkeillä ja suuren puristusvoiman käytöllä todettiin yhteisvaikutus: yhdessä nämä tekijät lisäsivät voimakkaasti lateriaalisen epikondyliitin riskiä (OR 5,6, 95 % luottamusväli 1,9–16,5), vaikka ne eivät yksinään olleet yhteydessä epikondyliittiin. Käden toistoliikkeet (OR 1,6, luottamusväli 1,1–2,5) ja suuren puristusvoiman käyttö (OR 1,6, luottamusväli 1,0–2,6) olivat myös yhteydessä mediaaliseen epikondyliittiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainittuun katsaukseen sisältymättömässä Kurpan 1991 «Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidenc...»3 etenevässä seurantatutkimuksessa seurattiin lihanjalostusteollisuudessa hoitoon hakeutumisia epikondyliitin vuoksi vajaan kolmen vuoden aikana.

Epikondyliitin ilmaantuvuuden riski oli 8-kertainen kättä rasittavissa työtehtävissä verrattuna kättä kuormittamattomiin tehtäviin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and specific disorders at the elbow: a systematic literature review. Rheumatology (Oxford) 2009;48:528-36 «PMID: 19224937»PubMed
  2. Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 «PMID: 16968862»PubMed
  3. Kurppa K, Viikari-Juntura E, Kuosma E ym. Incidence of tenosynovitis or peritendinitis and epicondylitis in a meat-processing factory. Scand J Work Environ Health 1991;17:32-7 «PMID: 2047804»PubMed