Takaisin

Työliikkeiden suuri toistuvuus rannekanavaoireyhtymän riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
18.4.2013

Näytön aste: B

Työliikkeiden suuri toistuvuus ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.

Systemoituun katsaukseen «van Rijn R...»1 sisällytettiin 44 alkuperäistutkimusta (vuodesta 1966 syyskuuhun 2007), joista 30 oli poikkileikkaustutkimuksia, 9 tapaus-verrokkitutkimuksia ja 5 eteneviä seurantatutkimuksia. Tutkimuksista 22 perustui työkuormituksen arvioinnin ammattinimikkeeseen ja 23 fyysisiin työkuormitustekijöihin. 8 työssä selvitettiin työliikkeiden toistuvuutta.

Rannekanavaoireyhtymän riski oli suurin lihan- ja kalanjalostusteollisuudessa, metsäteollisuuden töissä, joissa käytettiin moottorisahaa, ja elektroniikkateollisuuden kokoonpanotöissä. Suuri työliikkeiden toistuvuus (työsyklin pituus < 10 s tai työtehtävät, joissa samaa toistoliikettä tehtiin > 50 % työsyklin kestosta) oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Suurella työliikkeiden toistuvuudella ja käden suurella voiman käytöllä oli yhteisvaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyneessä poikkileikkaustutkimuksessa «Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work...»2 selvitettiin edustavassa suomalaisessa väestöotoksessa (N = 6 254) kliinisesti diagnostisoidun rannekanavaoireyhtymän työperäisiä riskitekijöitä. Työliikkeiden toistuvuus ei yksinään ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä rannekanavaoireyhtymään, kun muiden kuormitustekijöiden vaikutus oli vakioitu. Käden toistoliikkeillä ja suuren puristusvoiman käytöllä todettiin yhteisvaikutus (OR 2,1, 95 % luottamusväli 1,5–2,9). Myös tärisevien työkalujen käytöllä ja käden toistoliikkeillä oli yhteisvaikutus (OR 2,8, 95 % luottamusväli 1,6–4,8). Vain viimeaikaisin altistus – mutta eivät altistukset aikaisemmassa töissä – oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Viimeksi mainittu löydös viittaa siihen, että työaltistumisen vaikutukset saattavat olla palautuvia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyneessä yhdysvaltalaisessa 773 eri ammateissa toimivaa työntekijää käsittävässä poikkileikkaustutkimuksessa «Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustm...»3 rannekanavaoireyhtymän diagnoosi pohjautui tyypillisiin oireisiin ja hermojohtonopeuksien mittaukseen. Kuormitustekijöiden arviointi perustui edustavista video-otoksista tehtyihin havaintoihin ja mittauksiin sekä nostettavien kappaleiden punnitsemiseen työpaikalla. Analyysissa tarkasteltiin sekä yksittäisiä kuormitustekijöitä että kuormitustekijöiden yhdistelmiä.

Käden voimankäyttöä (> 4,5 kg) vaativien liikkeiden toistuvuus oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä selvitettäessä pitäisi pyrkiä taudin määritykseen, joka perustuu oireisiin ja hermonjohtonopeuden mittauksiin «Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus crite...»4, koska rannekanavaoireyhtymän kliinisessä diagnostiikassa käytettävien testien validiteetti näyttää riittämättömältä.

Kirjallisuutta

  1. van Rijn R, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and the carpal tunnel syndrome--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2009;35:19-36 «PMID: 19277433»PubMed
  2. Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work load factors and carpal tunnel syndrome: a population-based study. Occup Environ Med 2009;66:368-73 «PMID: 19451144»PubMed
  3. Silverstein B, Fan ZJ, Smith CK ym. Gender adjustment or stratification in discerning upper extremity musculoskeletal disorder risk? Scand J Work Environ Health 2009;35:113-26 «PMID: 19294319»PubMed
  4. Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus criteria for the classification of carpal tunnel syndrome in epidemiologic studies. Am J Public Health 1998;88:1447-51 «PMID: 9772842»PubMed